Lue keskustelun säännöt.
En halua olla missään tekemisissä mieheni lasten kanssa.
08.01.2015 |
mitä mieltä, voiko tämä suhde onnistua? Oletteko törmänneet koskaan tällaiseen pariskuntaan, miten kävi? Onneksi lapset ovat isällään 1-4 päivää kuukaudesta vain. Olen tehnyt hyvin selväksi että musta ei tule mitään äitipuolta. Miehen haluan silti!
Kommentit (96)
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:23"]
Ei ja vielä kerran ei. Kun otat miehen jolla on lapsia, hyväksyt koko paketin tai et ollenkaan. Välimuotoja ei ole.
[/quote]
Kyllä!
Miksi usein se lasten bilsaäiti saa säädellä tapaamisia, päsmäröidä isän tyttöystävän kriteereitä ja pompotella, mutta sillä äitipuolella ei ole mitään vaikutusvaltaa. Miksi, oi miksi, sen äitipuolen pitäisi uhrautua lasten vuoksi jotka viime kädessä kuitenkin haistattelevat ja jonka niskaan kaadetaan saavillinen paskaa tilaisuuden tullen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta surullisin tapaus on ap:n poika. Miehen lapset eivät nykyisellään altistu ap:n vaikutukselle ja hyvä niin!! Heidän oma äitinsä ei millään voi olla lähellekään niin paha kuin ap. Kehotankin ap, että pysyt jatkossakin kaukana miehen lapsista.
Alan ammattilaisena mulle tulee montakin juttua mieleen, jolla selittää ap:n käytöstä ja ajatusmaailmaa. Taitaa vaan olla ihan turha alkaa niitä nyt analysoimaan tässä. Ap luultavasti ei ole enää itse paikalla.
Jaa no miltähän tuntuisi jos mies sanoisi ettei halua olla missään tekemisissä sinun lapsesi kanssa, liekkö olis eri ääni kellossa. Jos mun kumppani olis tolla linjalla en kattelia ollenkaan. Kehottaisin etsimään kumppanin jolla ei ole lapsia. Et sä taida miestä tosissaan rakastaa jos ne lapset on niin sietämättömiä. Tai sitten sulla on jollain tapaa vikaa päässä kun et kestä ajatusta että tuo ihana mies yht lapsia jonkun muun kanssa. Huoh.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 01:42"]
Ammattikasvattajana luen todella surullisena tätä AP:n + muiden äitipuolien kirjoittelua. Isä ja äiti ovat ihmiselle tärkeitä aina. Jos isän uusi kumppani ei hyväksy miehensä isyyttä, siitä seuraa vain kaikille ongelmia. Onko sinulla ap itselläsi rakastava, sinua kunnioittava ja tukeva isä? Olen läheltä seurannut perhettä, jossa äitipuoli kieltäytyi hyväksymästä ja kohtaamasta miehensä lapsia. Vuosien kuluessa mies sortui päihteisiin ja masentui, miehen lasten elämä luisui raiteiltaan ja naisen elämää värittää nykyään synkkyys ja perheväkivalta. Oletko miettinyt hakevasi ulkopuolelta apua ongelmiisi?
[/quote]
minäkin olen ammattikasvattaja ja katson, että vanhempi lapsi-suhde on se kaikista tärkein suhde. Lapsi-äitipuolisuhde on toissijainen, mitä lapsen tunne--elämän kehitykseen tulee.
Tärkeintä on se asenne ja fiilis, joka äitipuolesta välittyy lapsipuolille. Jos äitipuolen asenne on syvästi negatiivinen lapsia kohtaan, tuotaa se ongelmia. Mutta jos asenne on neutraali, ja hän on kaikessa neutraaliudessaan poissaoleva, niin se ei tuota harmia kenellekän.
lisäksi ihminen on niin kompleksinen olento, ettei voida osoittaa syy-seuraussuhdetta, että hyväksymättömyydestä seuraa holismi. Kyllä siihen vaikuttaa kokonaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda mies. Lapset tulevat hänelle ykkösenä aina, niin pitääkin. Se on koko paketti tai ei mitään.
Sääliksi käy lapsia.
Ole rehellinen miehellesi ja sano mitä mieltä olet hänen lapsistaan.
On ok, jos se on ok, ettei miehesi ehkä halua nähdä sinun lastasi silmissään. Jos miehesi ilmoittaa, että ottaa sinut, mutta ilman lasta, sinun on myös se hyväksyttävä ja vietävä lapsi vaikka isälleen. Lapset ovat tärkeämpiä kuin sinä, sinuun voi kyllästyä, mutta lapset pysyvät omana. Valintatilanteessa tiedät, että lapset menevät usein edelle, varsinkin kun uutuusarvosi on jo mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 01:45"][quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:23"]
Ei ja vielä kerran ei. Kun otat miehen jolla on lapsia, hyväksyt koko paketin tai et ollenkaan. Välimuotoja ei ole.
[/quote]
Kyllä!
Miksi usein se lasten bilsaäiti saa säädellä tapaamisia, päsmäröidä isän tyttöystävän kriteereitä ja pompotella, mutta sillä äitipuolella ei ole mitään vaikutusvaltaa. Miksi, oi miksi, sen äitipuolen pitäisi uhrautua lasten vuoksi jotka viime kädessä kuitenkin haistattelevat ja jonka niskaan kaadetaan saavillinen paskaa tilaisuuden tullen?
[/quote]
Siksi, että mies on lisääntynyt toisen naisen kanssa ja ne lapset ovat olemassa ja heillä on oikeus olla lapsia ja elää tasapainoisessa perheessä. Lapsilla on uhmaiät, murrosiät jne. Kenenkään ei ole pakko lähteä uusperhekuvioon, oma valinta.
Ei tarvitsekaan uhrautua, voi pysyä poissa koko uusperhekuviosta, itse en sellaiseen lähtisi. Jos lähtisin, niin sitten ne asiat olisi hyväksyttävä, ymmärrän kyllä että vanhemmalle lapset ovat etusijalla.
Jos haluat miehen muttet lapsia, hanki lapseton mies.
Turha luulla että sinusta ei äitipuolta tulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nää tuossa ongelmaa. Itselläni on ollut useampia äitipuolia, ja olisi ollut oikeastaan jopa parempi jos olisivat pysytelleet poissa kun vierailin isän luona. Mielellään olisin ollut isän kanssa vain kaksistaan. Ei sillä, että heissä olisi ollut ihmisinä mitään vikaa, ei vaan kiinnostanut heidän seuransa. Varsinkin kun he vaihtuivat, parempi olisi ollut jos ei olisi tutustunut lainkaan niin ei se erokaan olisi tuntunut missään.
Mies ei halua minun kanssani lasta, minulla ei ole lapsia. Nyt hän haluaisi, että muutettaisiin hänen teiniensä kanssa saman katon alle. En halua tappelua teinien kanssa enkä nähdä sitä vätystelyä, jota teineissä on. Miksi minun pitäisi haluta olla hänen lapsiensa kanssa, jos hän ei halua lasta minun kanssani? Miksi pitäisi kasvattaa, elättää toisten lapsia, siivota jälkiä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa ap kuulla etten ole ainoa. En tapaa miehen lasta kuin ehkä pari kertaa vuodessa. Ei mieskään ole läheinen, lapsi on usein isovanhemmillaan isän viikonloppuina. Ja töiden takia pääasiassa hoidossa siis. Pari tuntia kuukaudessa ei tee kovin läheistä tunnesidettä millään.. Olen ykkössijalla mieheni elämässä, Tottakai koska mehän tässä yhdessä olemme, lapsi käy välillä hoidossa. Olen kohtelias lapselle, mutten välitä millään lailla. Ja olen itse lapseton. Alusta alkaen ollut miehelle selvä ettei hänkään minusta mitään äitipuolta tee. Lapsella on jo äiti.
Minulla on vähän samantyyppinen ongelma. En nyt mieheni pienempiä lapsia inhoa, ihan kivoja ovat, mutta en vain jaksa enää pikkulapsia.
Olen heti suhteen alussa sanonut miehelle sata kertaa, että minusta ei ole äitipuoleksi. Mies on luvannut, ettei minun tarvitse hoitaa tai kantaa vastuuta.
Toki hädän tullen kyllä autan, enkä anna lasten autotielle juosta, mutta siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä tuumaat, jos mies ajattelee samoin? Sun lapsista?
Ap:stahan tulee juuri sellainen kova ja kylmä mummo, josta palstalla jauhetaan :)
Ihmettelen kyllä millainen mies tuollaista ämmää sietää mutta jos on hänet valinnut ja haluaa tuollaisen kanssa elää niin mikäs siinä, parempi että joku ap:n kaltainen korjaa tuollaiset mätämunat pois markkinoilta:)
Minusta on eri asia jos lapset ovat vielä koululaisia, vs. aikuiset lapset.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:33"][quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:26"]
Minusta tuo on ikävää kaikkia osapuolia kohtaan. Vaikka sinulla ei olekaan vastuuta miehesi suhteesta lapsiinsa, vaikuttaa varmasti jonkin verran negatiivisesti heidän suhteeseensa jos puoliso suhtautuu lapsiin noin negatiivisesti. On myös ikävää joskus tulevaisuudessa kun lapset ovat isoja ja heillä on omia lapsiaan. Ihanko totta ajattelit vältellä miehen lapsia koko loppuelämäsi ajan? Vai kuvitteletko voivasi tuosta noin vain luontevasti esitellä itsesi 20 vuoden kuluttua aikuisille lapsille? Miten ajattelit toimia jos muutatte miehen kanssa yhteen?
[/quote]
Siis me asumme jo yhdessä mut mä lähden pe-iltana siis oman lapseni kanssa joko mökille tai sitten vanhempieni luo, palaamme sunnuntai-iltana. Lapset on nähneet mut vilaukselta joskus. En aio olla heidän kanssa 20 vuoden päästäkään tekemisissä, tästä on sovittu miehen kanssa ja sille ok. Oma lapseni asuu meillä, on jo yläasteella eikä halua saada "uusia sisaruksia" hänkään kun ehti olla yli 12v. mun elämäni pääsisältö.
Ap
[/quote]
Miten sun mies kestää sun lasta?
Ja vielä väitetään että velat vihaa lapsia. Olen sanonut ennenkin ja sanon taas, että ne on äidit jotka vihaa lapsia.
Ammattikasvattajana luen todella surullisena tätä AP:n + muiden äitipuolien kirjoittelua. Isä ja äiti ovat ihmiselle tärkeitä aina. Jos isän uusi kumppani ei hyväksy miehensä isyyttä, siitä seuraa vain kaikille ongelmia. Onko sinulla ap itselläsi rakastava, sinua kunnioittava ja tukeva isä? Olen läheltä seurannut perhettä, jossa äitipuoli kieltäytyi hyväksymästä ja kohtaamasta miehensä lapsia. Vuosien kuluessa mies sortui päihteisiin ja masentui, miehen lasten elämä luisui raiteiltaan ja naisen elämää värittää nykyään synkkyys ja perheväkivalta. Oletko miettinyt hakevasi ulkopuolelta apua ongelmiisi?