En halua olla missään tekemisissä mieheni lasten kanssa.

Ei hyvältä näytä. Siinä ne lapset kuitenkin on. Ja joku kaunis päivä kun ovat isompia haluavat vaikka tulla joka päivä.

Tarkoitatko, että kun ne lapset olisivat teidän luona, et halua jutella niille, leikkiä tai laittaa ruokaa niille, laittaa pesukoneeseen heidän vaatteita... Et minkäänlaista kommunikointia/tekemistä?

Onnea vaan miehellesi ja miehesi lapsille. Ovat saaneet lottovoiton kun ovat saaneet sinut äitipuoleksi.

Provohan tämä on, mutta jos olis totta niin sanoisin että jos otat miehen saat lapset kaupan päälle. Opettele sietämään niitä ja ajattele, että ne vois olla sinun lapsiasi.

Ei ja vielä kerran ei. Kun otat miehen jolla on lapsia, hyväksyt koko paketin tai et ollenkaan. Välimuotoja ei ole.

Minusta tuo on ikävää kaikkia osapuolia kohtaan. Vaikka sinulla ei olekaan vastuuta miehesi suhteesta lapsiinsa, vaikuttaa varmasti jonkin verran negatiivisesti heidän suhteeseensa jos puoliso suhtautuu lapsiin noin negatiivisesti. On myös ikävää joskus tulevaisuudessa kun lapset ovat isoja ja heillä on omia lapsiaan. Ihanko totta ajattelit vältellä miehen lapsia koko loppuelämäsi ajan? Vai kuvitteletko voivasi tuosta noin vain luontevasti esitellä itsesi 20 vuoden kuluttua aikuisille lapsille? Miten ajattelit toimia jos muutatte miehen kanssa yhteen? 

Mä lähden aina siksi aikaa pois kotoa kun ne on meillä. Miehelle tämä ok. Omia lapsia mulla 1, enempää en halua. Inhoan muitten ihmisten lapsia, en todellakaan ala muiden penskoja hoitamaan tai edes sietämään. Olen ihan vakavissani, halusin kuulla mitä täällä aiheesta mietitään ja onko suhteella tulevaisuutta. Ap

Ei jatkoon.

Missä sun lapsi asuu pääasiallisesti?

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:22"]

Ei hyvältä näytä. Siinä ne lapset kuitenkin on. Ja joku kaunis päivä kun ovat isompia haluavat vaikka tulla joka päivä.

[/quote]

ovat alakoulussa ja onneksi toisella paikkakunnalla. Jättäisin mieheni heti jos ne alkais täällä joka päivä rampata... Ap

En minäkään! En ole ikinä nähnyt miehen lapsia, olemme olleet yhdessä kolme vuotta. Onneksi lapset ovat jo täysi-ikäisiä, ja asuvat omillaan. Tunne on varmasti molemminpuolinen.

Rakastatko ja enne kaikkea,kunnioitatko miestäsi? Jos kunnioitata, kunnioitat myös hänen isyyttään. Anna isän touhuta lasten kanssa. Kai te ruokaakin teette, milloin sinä ja milloin mies, pataan vain lisää aineksia ja se on siinä. Jos haluat ilmaista rakkautta mieheesi käytännön tasolla, tee ruokaa silloin kun laset ovat hänellä. Näin miehesi saa enemmän aikaa olla lasten kanssa. Jonakin päivänä voit pyytää, että miehesi vie lapset syömään ulos, silloin he saavat yhteistä aikaa ja sinä leevätä.

pohdi asiaa kunnolla, ole rehellinen itsellesi ja mieti, mitä itse olet valmis antamaan suhteelle. Jos olisin tuo mies ja kuulisin, että et halua olla missään tekemisissä lasteni kanssa, sydäntani kylmäisi.

Etsi lapseton mies.

Ymmärrän sinua täysin. KUKAAN ei halua elättää tai kasvattaa toisten lapsia. Opettajat ja lastentarhanhoitajatkin saavat palkkaa siitä. Ei sitä kukaan ilmaiseksi tee. Uusperheet ovat ongelmapesiä tai kompromissien kompromisseja. Jokainen huolehtikoon omista lapsistaan toisia vaivaamatta.

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:26"]

Minusta tuo on ikävää kaikkia osapuolia kohtaan. Vaikka sinulla ei olekaan vastuuta miehesi suhteesta lapsiinsa, vaikuttaa varmasti jonkin verran negatiivisesti heidän suhteeseensa jos puoliso suhtautuu lapsiin noin negatiivisesti. On myös ikävää joskus tulevaisuudessa kun lapset ovat isoja ja heillä on omia lapsiaan. Ihanko totta ajattelit vältellä miehen lapsia koko loppuelämäsi ajan? Vai kuvitteletko voivasi tuosta noin vain luontevasti esitellä itsesi 20 vuoden kuluttua aikuisille lapsille? Miten ajattelit toimia jos muutatte miehen kanssa yhteen? 

[/quote]

Siis me asumme jo yhdessä mut mä lähden pe-iltana siis oman lapseni kanssa joko mökille tai sitten vanhempieni luo, palaamme sunnuntai-iltana. Lapset on nähneet mut vilaukselta joskus. En aio olla heidän kanssa 20 vuoden päästäkään tekemisissä, tästä on sovittu miehen kanssa ja sille ok. Oma lapseni asuu meillä, on jo yläasteella eikä halua saada "uusia sisaruksia" hänkään kun ehti olla yli 12v. mun elämäni pääsisältö.

Ap

No jos AP ois EXäni NYXä niin hyvin onnistuisi. Meillä lapset kävi miehen uudella 2-3 krt ja sitten lopettivat. Nyt on jo yli 10v kun on isäänsä nähneet. Eli tässä tapauksessa Ap:stä ei todellakaan olisi äitipuolta leivottu vaan ois saanut pitää EXän ihan itellään.

Onko jojo tai kiikku sulle tuttu? Harkitse

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:31"]

En minäkään! En ole ikinä nähnyt miehen lapsia, olemme olleet yhdessä kolme vuotta. Onneksi lapset ovat jo täysi-ikäisiä, ja asuvat omillaan. Tunne on varmasti molemminpuolinen.

[/quote]

Mahtavaa, ensiis ole ainoa! Odotan juuri nimenomaan että miehen lapset kasvaa aikusiksi ja jättävät isänsä rauhaan. Toivottavasti muuttavat mahd. kauas opiskelemaan. Ap

Minäkään en halua olla mikään isäpuoli, mutta olen oppinut sietämään naiseni lapsia, kun he tälllä käyvät. Hommaa helpottaa se, että lapset ovat hyväkäytöksisiä ja hiljaisia. Meillä on ihan asialliset välit.

Miehesi kattoo sun lasta, mutta sä et sen? Olet itsekäs ihminen!! Häivy miehen luota miehen takia. Tai toivottavasti mies tajuu jättää sut ja äkkiä! !

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:37"]

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 15:31"]

En minäkään! En ole ikinä nähnyt miehen lapsia, olemme olleet yhdessä kolme vuotta. Onneksi lapset ovat jo täysi-ikäisiä, ja asuvat omillaan. Tunne on varmasti molemminpuolinen.

[/quote]

Mahtavaa, ensiis ole ainoa! Odotan juuri nimenomaan että miehen lapset kasvaa aikusiksi ja jättävät isänsä rauhaan. Toivottavasti muuttavat mahd. kauas opiskelemaan. Ap

[/quote]

haluaako mies samaa?