Lue keskustelun säännöt.
Olen ihastunut naiseen, mutta pelkään suhteeseen hyppäämistä
08.01.2015 |
Takana on kaksi parisuhdetta miehen kanssa, yksi vuoden mittainen ja toinen pari vuotta pidempi. Ikää minulta löytyy 24 vuotta.
Syys-lokakuussa tajusin olevani ihastunut erääseen kaverin kaveriin, joka on siis myös naispuolinen ja avoimesti lesbo. Sain kerrottua hänelle tunteistani joulukuussa, ja hän kertoi tuntevansa samoin. Päätettiin katsoa miten homma etenee, ja ottaa ihan rauhassa askel kerrallaan. Uutena vuotena humalassa soitin hänet luokseni yöksi ja harrastimme seksiä. Uudenvuodenpäivänä juttelimme, että pitäisikö meidän aloittaa parisuhde. Päätimme molemmat miettiä asiaa omilal tahoillamme.
Tykkään hänestä todella paljon ja seksikin oli mahtavaa, mutta yksi asia minua pelottaa. Mitä jos nainen ei riitäkään minulle? Mitä jos alan haluta rinnalleni miestä? Olen aina kuvitellut päätyväni yhteen miehen kanssa, ja perustavani hänen kanssaan perheen ja eläväni normaalia perhearkea. Tämä nyt kuitenkin hiukan sekoitti pakkaa. En tiedä kumpi satuttaisi ihastuksen kohdettani enemmän: se, etten uskaltaisi edes kokeilla vai se, että joutuisimme eroamaan koska kokisin ettei hän naisena riitäkään. Tällä hetkellä en haikaile miestä elämääni.
Kommentit (9)
Jos suhde tuntuu oikealta niin ei muuta kuin hyppää suhteeseen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä perustin perheen miehen kanssa. Olen bi-seksuaali mutta julkisesti hetero. Ja kyllä, aika ajoin janoan naista ja kaipaan seksiä naisen kanssa. Kulutan nälkääni kaikki kaunokirjalliset ja elokuvateokset, joissa kuvataan homoseksiä, notkun homobaareissa siiderillä ja oloni on kuin karkkikaupassa mutta en ole pettänyt miestäni. Kaikki on päällisin puolin hyvin. Minussa kai jokin valuvika. Minkä ihminen itselleen mahtaa. Menee myös pitkiä aikoja kun en ajattelekaan naisia, kunnes joku vaikka bussissa nojautuu lähelle ja tulee alueelleni ja minit on taas herätetty. Ja mieheni tietää vikani ja sukupuolielämämme on todella hyvää, eli kaipuu on näinkin päin läsnä. Tämä on minun tahrani. En taida olla ikinä tyytyväinen,
Mä olen biseksuaali ja en ole uskaltanut kertoa tätä miehelleni. Olemme seurustelleet 1,5vuotta ja meillä on ihan mukavaa, mutta välillä mietin että millaista elämä olisi naisen kanssa ja tunnen menettäväni jotain jos en edes kokeile... En haluaisi luopua miehestäni enkä todellakaan pettää. Tyydyn kai vain olemaan kaapissa piilossa häneltä.
Miksi, et kokeilisi. Aina kun hyppää parisuhteeseen täytyy uskaltaa laittaa itsensä peliin ja on riski, että kaikki epäonnistuu. Todennäköisemmin se suhde kaatuu johonkin muuhun, kuin munan puutteeseen, jos on kaatuakseen. Jos ei yritä ei voi myöskään saavuttaa mitään,
Niin se vaan on, että moni joutuu jonkun ihmisen vuoksi kyseenalaistamaan seksuaalista suuntautumista. Rakkaus ei tunne sukupuolta:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se suhde voi munanhimoon ainakaan kaatua vaikka olisi kuinka biseksuaali. Nainen vibralla+sträpillä voittaa aidon peniksen mennen tullen. Jos toinen osapuoli sellaista tykkää siis käyttää.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 21:03"]
No ei se suhde voi munanhimoon ainakaan kaatua vaikka olisi kuinka biseksuaali. Nainen vibralla+sträpillä voittaa aidon peniksen mennen tullen. Jos toinen osapuoli sellaista tykkää siis käyttää.
[/quote]
Ja vitut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 21:06"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 21:03"]
No ei se suhde voi munanhimoon ainakaan kaatua vaikka olisi kuinka biseksuaali. Nainen vibralla+sträpillä voittaa aidon peniksen mennen tullen. Jos toinen osapuoli sellaista tykkää siis käyttää.
[/quote]
Ja vitut.
[/quote]Pienimunaisille miehille tämän tosiasian myöntäminen on ilmeisesti aika vaikeaa?
Mitäpä sitä huomisesta murehtimaan, elä tätä päivää.