Mies, häiritseekö sinua pojaksi kutsuminen?
”Hei pojat, kuis pojilla menee, ootteko pojat diibadaa”
Häiritseekö sinua pojittelu?
Kommentit (33)
Tätä olen miettinyt. Itse 36 ja vieläkin kutsutaan pojaksi ,ei mieheksi. Mielenkiinnolla odotan, milloin muuton mieheksi :D
Minua ei häiritse sen enempää pojittelu kuin pojuttelukaan, sillä ei se vähennä smiehittani eikä halvenna sitä. Olen kuitenkin huomannut nykyään naisia haitata naisittelu siinä missä tytöttelyja he pyytävät puhumaan heistä heidän nimillä vaikka et tietäisi heidän nimeään.
Minua haittaa myös tuotittelu, hänettely, teitittely ja sinuttelu. Minulla on kuulkaa nimikin.
EI, ei kai se nyt missään tunnu, kyllä äijät sen kestää. Likat ny on tyttöjä ja loukkaantuu kaikesta joutavasta.
Miehet nyt ei häiriinny mistään tuollaisesta turhasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kukaan pojitellut.
Mä veikkaan, että pojittelu liittyy myös ulkoiseen olemukseen. Ei kai kellekään tule mieleen pojitella tosi äijämäisiä miehiä. Mutta nuorekkaita miehiä pojitellaan varmaan helpommin.
Ei liity ulkoiseen olemukseen, koska myös niitä erittäin äijämäisen näköisiä miehiä pojitellaan (eivätkä he siitä ota nokkiinsa). Lähinnä tuo liittyy rentouteen.
Se on justiin näin. Minäkään en ymmärrä, miksi kukaan loukkaantuisi siitä, että joku kutsuu pojaksi.
Ohis: Minä en ymmärrä, miksi kukaan nainen loukkaantuisi siitä, että kutsutaan tytöksi. Ja tarkoitan tätä ihan tosissani.
N37
Koska kukaan ei halua olla tyttö. Pohjan pahnimmainen. Ykkönen on mies, sitten poika, nainen ja vikana tyttö. Tytöt on niitä kenelle käy huonosti, jotka ei saa ääntä kuuluviin. Me naiset tiedetään miltä se tuntuu kun on tyttö ja kun siitä kasvaa pois, niin ei halua enää takaisin.
kyllä häiritsee mua pitää kutsua naiseksi
Vierailija kirjoitti:
Minua ei häiritse sen enempää pojittelu kuin pojuttelukaan, sillä ei se vähennä smiehittani eikä halvenna sitä. Olen kuitenkin huomannut nykyään naisia haitata naisittelu siinä missä tytöttelyja he pyytävät puhumaan heistä heidän nimillä vaikka et tietäisi heidän nimeään.
Tuo poju on kyllä sellanen mikä vähän ottais korvaan. 😄 Siinä on vähän sellasta söpöstelyä, että menee läheisen henkilön kanssa hempeässä merkityksessä, mutta muuten olis tosi outoa…
Töissä minua 5 vuotta vanhempi nainen pojuttelee minua koko ajan. Tosissaan, ei siis huumorimielessä.
Ollut toki yrityksessä 15v kauemmin kuin minä.
Hän on varmaan 45kg ruttuinen kääkkä (TÄMÄ oli huumoria)
ja minä 115kg iso, lihaksikas entinen sotilas ja kamppailu-urheilussa kilpaileva miehekäs mies.
Eli kyllä meitäkin pojutellaan, eikä mua haittaa pätkääkään.
en koe sitä alentavana (sama se mulle miten HÄN sen kokee), enkä oikein minään.
M41
Aika moni mies toivoo että heitä kutsuttaisiin edelleenkin pojiksi eli pojitellaan. Siinä on mystistä nostalgiaa ja lapsuuden tuntua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kukaan pojitellut.
Mä veikkaan, että pojittelu liittyy myös ulkoiseen olemukseen. Ei kai kellekään tule mieleen pojitella tosi äijämäisiä miehiä. Mutta nuorekkaita miehiä pojitellaan varmaan helpommin.
Ei liity ulkoiseen olemukseen, koska myös niitä erittäin äijämäisen näköisiä miehiä pojitellaan (eivätkä he siitä ota nokkiinsa). Lähinnä tuo liittyy rentouteen.
Se on justiin näin. Minäkään en ymmärrä, miksi kukaan loukkaantuisi siitä, että joku kutsuu pojaksi.
Ohis: Minä en ymmärrä, miksi kukaan nainen loukkaantuisi siitä, että kutsutaan tytöksi. Ja tarkoitan tätä ihan tosissani.
N37
Koska kukaan ei halua olla tyttö. Pohjan pahnimmainen. Ykkönen on mies, sitten poika, nainen ja vikana tyttö. Tytöt on niitä kenelle käy huonosti, jotka ei saa ääntä kuuluviin. Me naiset tiedetään miltä se tuntuu kun on tyttö ja kun siitä kasvaa pois, niin ei halua enää takaisin.
Siitä näkökulmasta, että mulla on kummityttö (ei omia lapsia), niin aika surullisen tuntuinen näkökulma. Itselleni hän on hieno pieni ihminen, josta tulee vielä fiksu nainen.
m
Olen nainen, mutta on minuakin pojiteltu. Lähinnä töissä, kun muut on miehiä, niin ei ne aina vissiin jaksa sanoa pojat ja Irmeli, vaan pelkkä pojat. Ei tuo minua haittaa. Ei myöskään tytöttely. Itse joskus pojittelen, lähinnä töissä ne kurssilaispojat ja poikakaveria myös. Vaikka on hyvinkin raamikas ja miehekäs. Mutta samalla vähän poikamainen ja minua nuorempi.