Nykyään ei enää vastata puhelimeen, sms-viestiin, eikä soiteta takaisin. Onko tämä uusi normaali?
Mun mielestä tämä on jotenkin tosi epäkohteliasta, mutta olenkin keski-ikäinen kalkkis. Juuri tänään kahta eri yhteistyökumppnia tavoittelin (siis työasia, heitäkin hyödyttävä, en siis kaupustellut mitään), ja kumpikaan ei soittanut takaisin vaikka olin soittanut ja laittanut viestin.
Onko tämä sukupolvi-asia? Mulle aikanaan työelämään astuessa oikein teroitettiin että aina pitää soittaa takaisin, aina pitää reagoida jos joku tavoittelee, sillä piittamaton käytös ja yhteydenoton ignorointi on loukkaavaa (niinkuin onkin).
Ja nyt en tarkoita että pitää vastata heti, mutta ylipäätään edes JOSKUS. Nykyään sekään ei ole itsestäänselvää.
Kommentit (96)
En tykkää, että minulla soitellaan töihin. Osaan numeroista ei uskalla soittaa takaisin, kun voi olla maksullinen ulkomaannumero, osa näyttää ihan normialkuisilta numeroilta.
Osalla on lapsia ja lapsi voi loukata esim. koulussa siksi ei saisi myyjät soitella, kun ihmiset on töissä. Vain välttämättömät puhelut töihin kiitos.
Olen huomannut saman asian. Näiden älykännyköiden myötä tuo ilmiö tuli. Ottaahan se välillä päähän ketä hyvänsä jos ei vastata muulloin kuin itselle sattuu sopimaan. Kaipaa välillä niitä lankapuhelin aikoja. Kukaan ei tehnyt silloin ohareita, ja jos sovittiin tapaaminen tiettyyn kellonaikaan johonkin niin siitä pidettiin kiinni.
Jos myyjä soittaa niin laitan puhelimen kaiuttimelle niin että myyjä puhuu koko linja-autolle.
Rivityöntekijänä työpuheluni eivät ole järin merkityksellisiä, hoidan ne toki kuten työhön kuuluu. Vapaa-ajallani vastaan juuri niihin yhteydenottoihin, mihin itse haluan. 99,5 % vieraista numeroista soittelijoista yrittää markkinoida jotain. Nämä eivät laita edes viestejä, koska viesteihin on helppo vastata kieltävästi. Jos jonkun tuotteen tai palvelun haluan, olen itse yhteyksissä. Tuputus on luotaantyöntävää, oli kyse sitten tuotteesta, palvelusta tai uskonnosta.
Ihmiset ovat jo kyllästyneet siihen vanhaan Nokia sloganiin connecting people. Kuka normaali ihminen oikeasti jaksaa olla kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken aikaa tavoitettavissa?
Oma aika on aika ihanaa!
Nykyään yhteydenpito on tehty niin monimutkaiseksi. On kaikenmaailman äppejä ja snäppejä, mutta nuoriso ei taida osata enää yksinkertaisesti soittaa tai laittaa tekstiviestiä.
Minun tapauksessani kesti 3 kuukautta ennen kuin pääsin puhumaan projektihenkilön kanssa. Kyse oli yhteisestä projektista, johon olin liittymässä mukaan.
Jos soitan jollekulle joko vapaa-ajalla tai töissä, eikä tämä vastaa, laitan perään tekstiviestin tyylillä "Hei, XX täällä koetti soitella koskien asiaa X. Ota yhteyttä, kun ehdit!" Tällöin odotan vastapuolen soittavan tai viestittävän aikanaan takaisin. Jos minulle tulee puhelu, soitan tai viestitän takaisin tilanteen mukaan. Epämääräiset numerot tarkastan ensin hakupalvelusta.
Vierailija kirjoitti:
Miten muuten nykyään ne ammatit jossa pitää soitella, menestyy? Miten enää headhunter saa ketään puhelimella kiinni? Miten vaikka poliisin rikostutkija saa ketään vastaamaan puheluunsa?
Yksi tuttava oli ilmoittanut Kelaan, ettei häntä saa kiinni kuin sähköpostilla. Työtön, eli aina tavoitettavissa ja puhelin kourassa aina. Kai puhelut ovat mennyttä aikaa.
Jätkäshenkilö 49 vuotta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit kiittää puhelinmyyjiä miksi en vastaa enkä soita takaisin tuntemattomiin numeroihin.
Mikä ongelma ne puhelinmyyjät teille kaikille puhelupelkoisille on kun niiden takia ei voi puhelimeen vastata?
Eikö teidän intromorttien ja -verttien aivosoluillakin sentään kahta sanaa opi lausumaan: "En osta" tai "Ei kiitos"?
Miten te puhelinfobikot osaatte olla noin avuttomia ja tyhmiä? Kun menette ravintolaan, niin viestittelettekö te sielläkin tarjoilijan kanssa sähköpostin tai tekstiviestien kautta "kun puhuminen ei vaan kertakaikkiaan ole nykyaikaa" ja "kun viestitteleminen on niin paljon kehittyneempi tapa kommunikoida kuin puhuminen"?
Kasvaahan teillä sentään pienet antennit korvienne takana?
Osaan sanoa en osta, ei kiitos, mutta sen jälkeen onkin sitten pakko katkaista tylysti puhelu, koska sieltä alkaa kuitenkin tulla vyöry myyntipuhetta tai ehdotusta. Eli jos et nyt halua tilata, niin sovitaanko aloitus vain myöhemmäksi jne. Paljon helpompi kun ei vastaa ollenkaan. Mulle tulee nykyisin 99 %vain näitä puhelinmyyjien puheluita ja tiedän tämän kun tarkastan soitetut nrot.
Nykyisessä työssä ei juuri tarvetta puhelimessa puhua.
Laitan puhelimeni muistiin epäilyttävät numerot siten, että niiden hälytysääni on äänetön. Soittaja siis kuluttaa aikaansa. Yleensä luopuvat tavoittelusta muutaman yrityksen jälkeen ja ehkä jopa poistavat numeroni listoiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vastannut työnhakijakaan soittooni, kun olisin haastatteluun pyytänyt. Aika erikoista varsinkin kun mun numero oli jo siinä työpaikkailmoituksessa näkyvissä. Miten tuo ihminen meinasi haastatteluun pääsevänsä kun ei uskalla vastata puhelimeen🙄
Itse siis rekryän työntekijöitä useita vuodessa ja haluan soittaa haastattelukutsun, koska siinä puhelimessa voi jo alustavasti jutella ja kuulee jo äänestä tiettyjä asioita henkilöstä. Sitä paitsi jos sähköpostilla laittaa haastatteluajan ja se ei sitten käykään, niin hankalaa on sopia usean kanssa aikoja. Puhelimella saa heti vastauksen -jos ne vastaisi. Eräs 19v ei vastannut, muut on vastanneet.
Sivusta. Eikös noi aikojen sopimiset ole haastavia puhelimessakin? Ei ehkä sinulle, joka teet työksesi tuota hommaa ja kaikki mahdolliset aikataulut ovat siinä nenäsi edessä auki. Jos vastaan puhelimeen, niin on vähän nihkeää alkaa samalla tutkimaan puhelimesta kalenteriani ja muistelemaan muita mahdollisia menoja sillä sekunnilla ja lyödä joku aika lukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 50 v ja en vastaa puhelimeen enkä edes vapaalla tykkää puhua puhelimessa. Työajalla soittelee kaiken maailman kaupustelijat, ei kiinnosta. Löydän tarvitsemani sitten kun tarvitsen. Puhelinsoitto on minusta häiriköintiä ja toisen ajan varastamista. Sähköposti on keksitty, joten käyttäkää sitä ja vastaan siihen sitten kun minulle sopii.
Joku sanoikin, että soitetaan sitten kun on hätä niin voi soittaa.
Samaa mieltä ja yli nelikymppinen olen. Usein puhelinsoitosta tulee mieleen: MINÄ haluan selvittää asiani NYT ja SINÄ vastaat soittooni HETI ja annat minulle vastauksia.
Ei toki aina näin, mutta toisen aikaa kunnioittavampaa on lähettää viesti. Voi saada paremman vastauksenkin, kun toinen ehtii perehtymään asiaan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ei vastannut työnhakijakaan soittooni, kun olisin haastatteluun pyytänyt. Aika erikoista varsinkin kun mun numero oli jo siinä työpaikkailmoituksessa näkyvissä. Miten tuo ihminen meinasi haastatteluun pääsevänsä kun ei uskalla vastata puhelimeen🙄
Tämä!
Mua ärsytti eräässä työpaikassani suunnattomasti sopia haastatteluaikoja, samoin sitten valituille aikoja työsopimuksen allekirjoittamiseen kun varsinkin nuoremmat valituista eivät vastanneet puhelimeen. Työnantajan edustajan ajan haaskaamista, jos olisin ollut työnantaja itse, olisin jo hypännyt suoraan seuraavaan henkilöön ja vastaamaton olisi saanut jäädä lehdellä soittelemaan.
Kyse usein ei ollut siitä, etteikö henkilöllä olisi tilaisuutta vastata (fiksu laittaa vastausviestin, en juuri nyt pääse vastaamaan jne..), koska useamman soitto yrityksen jälkeen jos laittoi viestin, niin yleensä sai puhelun takaisin saman tien. Toinen ryhmä oli sitten nämä jotka itse selvittivät mistä on soitettu ja soittivat pian takaisin. Parempi tämäkin, kuin että jättää vastaamatta kokonaan.
Jos mulla on työnhaku päällä, todellakin vastaan kaikkiin tuntemattomiin numeroihin.
Tosin juttu onkin jo se, että miten puhelimeen vastataan ja miten puhutaan, lyhyista murahteluista tai muminasta kun ei saa mitään selvää. Se on kuitenkin jo toisen ketjun aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vastannut työnhakijakaan soittooni, kun olisin haastatteluun pyytänyt. Aika erikoista varsinkin kun mun numero oli jo siinä työpaikkailmoituksessa näkyvissä. Miten tuo ihminen meinasi haastatteluun pääsevänsä kun ei uskalla vastata puhelimeen🙄
Tämä!
Mua ärsytti eräässä työpaikassani suunnattomasti sopia haastatteluaikoja, samoin sitten valituille aikoja työsopimuksen allekirjoittamiseen kun varsinkin nuoremmat valituista eivät vastanneet puhelimeen. Työnantajan edustajan ajan haaskaamista, jos olisin ollut työnantaja itse, olisin jo hypännyt suoraan seuraavaan henkilöön ja vastaamaton olisi saanut jäädä lehdellä soittelemaan.
Kyse usein ei ollut siitä, etteikö henkilöllä olisi tilaisuutta vastata (fiksu laittaa vastausviestin, en juuri nyt pääse vastaamaan jne..), koska useamman soitto yrityksen jälkeen jos laittoi viestin, niin yleensä sai puhelun takaisin saman tien. Toinen ryhmä oli sitten nämä jotka itse selvittivät mistä on soitettu ja soittivat pian takaisin. Parempi tämäkin, kuin että jättää vastaamatta kokonaan.
Jos mulla on työnhaku päällä, todellakin vastaan kaikkiin tuntemattomiin numeroihin.
Tosin juttu onkin jo se, että miten puhelimeen vastataan ja miten puhutaan, lyhyista murahteluista tai muminasta kun ei saa mitään selvää. Se on kuitenkin jo toisen ketjun aihe.
Yleisesti kaikki tällaiset asiat ovat siirtyneet viesteillä lähetettäviksi tai johonkin appeihin, ja se on hyvä. Jos joka hemmetin postista, lääkäristä, kirjastosta, työpaikasta, työhaastattelusta jne. aina soitettaisi, niin elämä olisi raskasta. Sitten siellä joukossa olisi vielä puhelinkaupustelijoita. On paljon helpompaa katsoa esim. sähköpostiviesteistä, että jaahas lääkärin testit on valmistuneet, postipaketti on noudettavissa ja työhaastattelija haluaa sopia allekirjoitusajan. Asia kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sähköpostiviestillä saa parhaiten kiinni. Sitä kautta voi myös sopia puhelinsoittoajan.
Tämäkin hoituisi yhdellä puhelinsoitolla jos vastaisit. Nyt menee aikaa sähköpostien laittamiseen kun aikaa sovitaan, useampaankin jos ehdotetut ajat eivät käy ja sitten itse asiaan vasta puhelussa.
Enpä enää ihmettele, että on kiire ja liikaa hommaa kun yhteydenottoonkin menee ikuisuus tai sen sopimiseen.
Jätkäshenkilö 49 vuotta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit kiittää puhelinmyyjiä miksi en vastaa enkä soita takaisin tuntemattomiin numeroihin.
Mikä ongelma ne puhelinmyyjät teille kaikille puhelupelkoisille on kun niiden takia ei voi puhelimeen vastata?
Eikö teidän intromorttien ja -verttien aivosoluillakin sentään kahta sanaa opi lausumaan: "En osta" tai "Ei kiitos"?
Miten te puhelinfobikot osaatte olla noin avuttomia ja tyhmiä? Kun menette ravintolaan, niin viestittelettekö te sielläkin tarjoilijan kanssa sähköpostin tai tekstiviestien kautta "kun puhuminen ei vaan kertakaikkiaan ole nykyaikaa" ja "kun viestitteleminen on niin paljon kehittyneempi tapa kommunikoida kuin puhuminen"?
Kasvaahan teillä sentään pienet antennit korvienne takana?
Olen itse pahasti puhevikainen introvertti, ja olen siitä syystä koko ikäni pelännyt puhelimessa puhumista (ihmiset osaavat olla tosi ilkeitä, jos eivät saa puheesta selvää), mutta olen silti kanssasi samaa mieltä.
Suurimmalla osalla ihmisistä ei edes ole mitään polttavaa syytä (puhevika, paha sosiaalisten tilanteiden pelko) välttää puhelinta kuin ruttoa. Itsekin siis tosiaan inhoan puhelimessa roikkumista, mutta en silti keksi helpompaa tapaa hoitaa jokin asia kuin soittaa, "hei, soitan asiasta X", "asia selvä, hyvää päivänjatkoa".
Sähköpostitse asiat jäävät aina roikkumaan pitkäksi aikaa, jos hoituvat ollenkaan - sillä jostain syystä "puhelinfoobikot" näyttävät yleensä olevan jopa sitäkin enemmän sähköpostifoobisia, tai ainakin sähköposteihin-vastaamis-foobisia. Toisin sanoen mitään sellaista keinoa ei ole, millä saisi asiansa hoidettua aiheuttamatta vastaanottajalle jonkin sortin ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vastannut työnhakijakaan soittooni, kun olisin haastatteluun pyytänyt. Aika erikoista varsinkin kun mun numero oli jo siinä työpaikkailmoituksessa näkyvissä. Miten tuo ihminen meinasi haastatteluun pääsevänsä kun ei uskalla vastata puhelimeen🙄
Tämä!
Mua ärsytti eräässä työpaikassani suunnattomasti sopia haastatteluaikoja, samoin sitten valituille aikoja työsopimuksen allekirjoittamiseen kun varsinkin nuoremmat valituista eivät vastanneet puhelimeen. Työnantajan edustajan ajan haaskaamista, jos olisin ollut työnantaja itse, olisin jo hypännyt suoraan seuraavaan henkilöön ja vastaamaton olisi saanut jäädä lehdellä soittelemaan.
Kyse usein ei ollut siitä, etteikö henkilöllä olisi tilaisuutta vastata (fiksu laittaa vastausviestin, en juuri nyt pääse vastaamaan jne..), koska useamman soitto yrityksen jälkeen jos laittoi viestin, niin yleensä sai puhelun takaisin saman tien. Toinen ryhmä oli sitten nämä jotka itse selvittivät mistä on soitettu ja soittivat pian takaisin. Parempi tämäkin, kuin että jättää vastaamatta kokonaan.
Jos mulla on työnhaku päällä, todellakin vastaan kaikkiin tuntemattomiin numeroihin.
Tosin juttu onkin jo se, että miten puhelimeen vastataan ja miten puhutaan, lyhyista murahteluista tai muminasta kun ei saa mitään selvää. Se on kuitenkin jo toisen ketjun aihe.
Olen määräaikaisella sopimuksella töissä, jossa oman puhelimen vieminen tuotannontiloihin on kielletty, joten ei pysty koko päivää vahtimaan puhelintani. Ilmaisesti työnantajat pitää oman puhelimen räplääjiä parempina työntekijöinä kuin työnsä hoitavia henkilöitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yhteistyökumppani sellainen, jonka kanssa on aikaisemmin ollut yhteistyötä. Tai onko jokin uusi asia tai ehdotus yhteistyökumppaneille. Jos jokin uusi asia niin voi olla, että eivät vastaa jos ei asiaan ole " pakko" vastata. Muutoin olen sitä mieltä, että soittoihin pitäisi jotain vastata. Jos ei muuta niin vaikka että ei juuri nyt kiinnosta kyseinen asia tms.
Joo olivat tuttuja ja tietävät kyllä kuka olen. Mutta varmaan tosiaan ikäpolvilla erilainen ”käyttäymiskoodisto” puhelimen kanssa. Itse soitan AINA takaisin, oli sit vaikka kaupustelija, sillä pidän loukkaavana ja välinpitämättömänä sitä että ei reagoi. Ap
Minusta kaupustelijan soitto pyytämättä on loukkaava.
Ei ole, hän tekee vain työtään.
Niin, että jos joku maksaa sinulle toisten häiritsemisestä niin se on sinusta OK kun teet vain työtä?
Minusta se ei ole OK ja epäilen vahvasti, että ei ole monen muunkaan mielestä vaikka omassa pienessä mielessäsi niin luulet.
Ehdotan, että menet peilin eteen katselemaan itseäsi varastin verran ja pohdit asiaa siinä hiljaa asiaa miettien. Miksi ihminen jota katselet peilistä, ei välitä siitä miltä hänen tekemänsä asia tuntuu toisista.
t. boomeri
MIllaisen viestin jätit? Oliko jatkoa johonkin jo työn alla olevaan asiaan joka sun puolesta esimerkiksi odotti jotakin viestin vastaanottajilta jotta pääset jatkamaan. Mikä on oletusarvosi mihin kohtaan ko. henkilöiden omassa työjonossa viestisi osuivat? Jos ajattelet jotakin muuta kuin FIFO-periaatteella menivät jonon hännille ja ko. asiantuntijat palaavaa Sinun asiaasi vaikkapa viikon päästä niin perustele. Ja tee se hyvin kiitos.