Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalisten tilanteiden pelko ja työelämä
Onko täällä työelämässä olevia sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä? Kiinnostaisi kuulla, mitä päädyitte tekemään työksenne ja miten pärjäätte.
Olen itse vähän päälle parikymppinen yliopisto-opiskelija. Mitään mielenterveyspuolen diagnooseja ei ainakaan toistaiseksi ole, mutta melkoisen voimakas ahdistus sosiaalisista tilanteista on ollut läsnä niin pitkään kuin muistan. En osaa toimia tilanteissa luonnollisesti, vaan olen pyrkinyt opettelemaan reaktioita ja vuorovaikutusta kopioimalla muita. Aina en tietenkään löydä "arkistoista" sopivaa repliikkiä ja varsinkin entuudestaan tuntemattomissa tilanteissa saatan antaa itsestäni varsin erikoisen vaikutelman. Olo on ollut aina varsin ulkopuolinen, kavereitakaan ei ollut ennen teini-ikää. Seurustelut ym. vastaavat kuviot on luonnollisesti jääneet kokonaan väliin. Autismin kirjon piirteitäkin löytynee enemmän tai vähemmän, mikä ei ainakaan helpota asiaa.
Toistaiseksi olen sinnitellyt elämässä minimoimalla/kiertämällä liian ahdistavat tilanteet. Ihmisiin on todella vaikea ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä ja tämä osaltaan on aiheuttanut sen, että kovinkaan syvällisiä ihmissuhteita ei pääse syntymään. Lisäksi alani on sellainen, että opinnot on mahdollista suorittaa hyvinkin itsenäisesti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suhteellisen pian tämä kaikki kostautuu ja on kohdattava realiteetit. Olen ollut töissä, mutta ensinnäkin yöunet alkoivat kärsiä ahdistuksen vuoksi kuukausia ennen aloitusta. Aloitus oli yhtä panikointia enkä kyennyt rentoutumaan lainkaan työpäivän jälkeen. Yritin sinnitellä ja uskoa, että ahdistus helpottaa, kun pääsen vauhtiin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan en nukkunut öisin käytännössä enää ollenkaan. Lopulta paniikki lähestyvästä palaverista oli viimeinen niitti ja jouduin lopettamaan (ei helppoa sekään, siis auktoriteettiasemassa olevaan yhteydessä oleminen).
Olisin oikein tyytyväinen, jos löytäisin edes jonkin työn, jota pää kestäisi. Tiimityöskentely ja vastuun ottaminen tuntuu olevan myrkkyä, joten korkeakoulutusta vaativat työt pitänee unohtaa. Palkkaustakaan en pidä kovin olennaisena tekijänä, sillä näillä ongelmilla varustettuna esim. parisuhteeseen päätymisen ja perheen perustamisen todennäköisyys lienee lottovoiton luokkaa. Olen pohtinut johonkin yksinkertaiseen suorittavan tason työhön hakeutumista, mutta työnantajat saattaisivat karsastaa korkeakoulutusta. Lisäksi olen ehkä kirjaviisas, mutta monesta käytännön asiasta aivan pihalla ja motorisesti kömpelö. Tilanne tuntuu kohtalaisen toivottomalta, sillä omatunto ei missään nimessä sallisi "yhteiskunnan elättinä" olemista. Lisäksi olen ollut viime kesät ilman töitä, ja jo parissa kuukaudessa selkeän päivärytmin puute pahensi ahdistusta sekä toi itsetuhoiset ajatukset takaisin. Voin vain kuvitella, mitä pidempi kotona makaaminen aiheuttaisi.
Kommentit (1100)
Hyvän esimiehen kanssa voi keskustella omista vahvuuksistaan. Minulla on pari alaista, jotka kaikkein mieluiten tekisivät etänä töitä kotona, eivätkä koskaan olisi kenenkään kanssa missään tekemisissä. Minulle riittää, ettei kaikkien tarvitse olla asiakaspinnassa millään lailla. Tietysti se näkyy palkassa jonkin verran, mutta ei se asiantuntijuutta estä. Täytyy vain sopia, että hankalissa neuvotteluissa on joku muu vetämässä niitä. Mutta jos koko muu projekti on sitten priimaa ja siihen ei tarvitse kenenkään puuttua, niin olen valmis järjestelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä aloitus kuvaa niiiiiiin hyvin mikä tässä Z-sukupolvessa on vikana.
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus kuvaa niiiiiiin hyvin mikä tässä Z-sukupolvessa on vikana.
Täsin samaa mieltä!.!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus kuvaa niiiiiiin hyvin mikä tässä Z-sukupolvessa on vikana.
Täsin samaa mieltä!.!
Anteeksi MITÄ?
Tämä yhteiskunta on rakennettu enemmistön ehdoilla, mikä on täysin ymmärrettävää ja perusteltua. Siksi onkin melkoisen ääliömäistä odottaa, että muiden pitäisi sopeutua SINUN sairauteesi maksamalla elämisesi tai tekemällä myönnytyksiä työpaikalla. Ota vastuu omasta elämästäsi ja sopeudu. Muita vaihtoehtoja EI OLE!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Voi ollakin.
Tuossa on itselle eräs erottava tekijä ja se on korostunut tarve. Hyvä jokaisen miettiä voiko se olla omalla kohdalla erityistä vai onko kyseessä pelkkä inhimillinen tarve.Hankala siinä mielessä että ahdistuslääkkeitä ei moni saa ja muut lääkeryhmät eivät toimi samalla tavalla. Monesti saa vain masennus- tai psykoosilääkkeitä beetasalpaajien lisäksi tai tilalta ja yksi kokonainen lääkeryhmä jätetään täysin huomiotta. Asenteistakin kiinni saako ahdistuneisuuteen ulkopuolelta toimivaa apua vai ei. Pelkkä suositus on vain sanahelinää oikeassa elämässä. Puhumattakaan nyt lukuisten lääkekokeiluiden aiheuttamista tekijöistä tai lääkäriaikojen saamisen mahdottomuudesta.
Taas näitä muotidiagnooseja ja medikalisaatiota. "...ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi, läheinen tuttavapiiri on usein suppea"? Siis oikeesti? Ihan normaaleja ominaisuuksia, ei kaikki ole sellaisia social butterfly -tyyppejä, joilla on kunnon ystävälauma. Kaikilla on myös joskus epävarmuutta, myös niillä jotka antaa itsestään varman ja kovan vaikutelman.
Normaaleja ominaisuuksia tietyssä määrin. Ei enää silloin, kun nuo ajatusmallit eivät jousta ja tulee huomattavia vaikeuksia arkielämässä.
Niin että iki-ihanaa ruusuilla tanssimista pitäisi olla elämän kokoajan? Älä viitsi! Vaikeudet ja niihin sopeutuminen ovat elämää aidoimmillaan.
Luuletko sä, että meillä sos. pelosta kärsivillä ei voi olla myös muita vaikeuksia elämässä? Siis muilla elämän alueilla. No kyllä voi! Kärsin paljon tästä asiasta, mutta se ei todellakaan ole ainoa haaste elämässäni. Että mua suututtaa tuollainen asenne.
Itse myös yritän olla aina ystävällinen muille sosiaalisissa tilanteissa, vaikka ahdistuneisuuteni näkyy kilometrien päähän. No, tämä ei joillekin riitä, vaan täytyy nälviä ja v. ttuilla päin naamaa. Tietävät, että en kuitenkaan sano takaisin. Raukkikset.Taitaa olla ihan omaa kuvitelmaasi. Tuohan kuuluu oireistoon, että kaikki neutraaliksikin tarkoitettu tulkitaan itsekkäästi omaan itseen kohdistetuksi negatiiviseksi sanomiseksi.
Tunnistan kyllä nämä tilanteet 🙄 Jos henkilö tulee virne naamalla sanomaan "Tämä on varmaan ilkeä kysymys, mutta..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Voi ollakin.
Tuossa on itselle eräs erottava tekijä ja se on korostunut tarve. Hyvä jokaisen miettiä voiko se olla omalla kohdalla erityistä vai onko kyseessä pelkkä inhimillinen tarve.Hankala siinä mielessä että ahdistuslääkkeitä ei moni saa ja muut lääkeryhmät eivät toimi samalla tavalla. Monesti saa vain masennus- tai psykoosilääkkeitä beetasalpaajien lisäksi tai tilalta ja yksi kokonainen lääkeryhmä jätetään täysin huomiotta. Asenteistakin kiinni saako ahdistuneisuuteen ulkopuolelta toimivaa apua vai ei. Pelkkä suositus on vain sanahelinää oikeassa elämässä. Puhumattakaan nyt lukuisten lääkekokeiluiden aiheuttamista tekijöistä tai lääkäriaikojen saamisen mahdottomuudesta.
Taas näitä muotidiagnooseja ja medikalisaatiota. "...ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi, läheinen tuttavapiiri on usein suppea"? Siis oikeesti? Ihan normaaleja ominaisuuksia, ei kaikki ole sellaisia social butterfly -tyyppejä, joilla on kunnon ystävälauma. Kaikilla on myös joskus epävarmuutta, myös niillä jotka antaa itsestään varman ja kovan vaikutelman.
Normaaleja ominaisuuksia tietyssä määrin. Ei enää silloin, kun nuo ajatusmallit eivät jousta ja tulee huomattavia vaikeuksia arkielämässä.
Niin että iki-ihanaa ruusuilla tanssimista pitäisi olla elämän kokoajan? Älä viitsi! Vaikeudet ja niihin sopeutuminen ovat elämää aidoimmillaan.
Luuletko sä, että meillä sos. pelosta kärsivillä ei voi olla myös muita vaikeuksia elämässä? Siis muilla elämän alueilla. No kyllä voi! Kärsin paljon tästä asiasta, mutta se ei todellakaan ole ainoa haaste elämässäni. Että mua suututtaa tuollainen asenne.
Itse myös yritän olla aina ystävällinen muille sosiaalisissa tilanteissa, vaikka ahdistuneisuuteni näkyy kilometrien päähän. No, tämä ei joillekin riitä, vaan täytyy nälviä ja v. ttuilla päin naamaa. Tietävät, että en kuitenkaan sano takaisin. Raukkikset.Taitaa olla ihan omaa kuvitelmaasi. Tuohan kuuluu oireistoon, että kaikki neutraaliksikin tarkoitettu tulkitaan itsekkäästi omaan itseen kohdistetuksi negatiiviseksi sanomiseksi.
Tunnistan kyllä nämä tilanteet 🙄 Jos henkilö tulee virne naamalla sanomaan "Tämä on varmaan ilkeä kysymys, mutta..."
Vai tunnistatko? "Virne naamalla" voi olla ihan vain ystävällinen hymy, "tämä on varmaan ilkeä kysymys" taas saattaa viitata siihen, että haluaa korostaa, ettei yritä tietoisesti loukata kysymyksellään vaikka kysymys saattaa kuulostaa ilkeältä. Kaiken saa väännettyä negatiiviseksi, jos sen on virittynyt tulkitsemaan kielteisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Voi ollakin.
Tuossa on itselle eräs erottava tekijä ja se on korostunut tarve. Hyvä jokaisen miettiä voiko se olla omalla kohdalla erityistä vai onko kyseessä pelkkä inhimillinen tarve.Hankala siinä mielessä että ahdistuslääkkeitä ei moni saa ja muut lääkeryhmät eivät toimi samalla tavalla. Monesti saa vain masennus- tai psykoosilääkkeitä beetasalpaajien lisäksi tai tilalta ja yksi kokonainen lääkeryhmä jätetään täysin huomiotta. Asenteistakin kiinni saako ahdistuneisuuteen ulkopuolelta toimivaa apua vai ei. Pelkkä suositus on vain sanahelinää oikeassa elämässä. Puhumattakaan nyt lukuisten lääkekokeiluiden aiheuttamista tekijöistä tai lääkäriaikojen saamisen mahdottomuudesta.
Taas näitä muotidiagnooseja ja medikalisaatiota. "...ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi, läheinen tuttavapiiri on usein suppea"? Siis oikeesti? Ihan normaaleja ominaisuuksia, ei kaikki ole sellaisia social butterfly -tyyppejä, joilla on kunnon ystävälauma. Kaikilla on myös joskus epävarmuutta, myös niillä jotka antaa itsestään varman ja kovan vaikutelman.
Normaaleja ominaisuuksia tietyssä määrin. Ei enää silloin, kun nuo ajatusmallit eivät jousta ja tulee huomattavia vaikeuksia arkielämässä.
Niin että iki-ihanaa ruusuilla tanssimista pitäisi olla elämän kokoajan? Älä viitsi! Vaikeudet ja niihin sopeutuminen ovat elämää aidoimmillaan.
Luuletko sä, että meillä sos. pelosta kärsivillä ei voi olla myös muita vaikeuksia elämässä? Siis muilla elämän alueilla. No kyllä voi! Kärsin paljon tästä asiasta, mutta se ei todellakaan ole ainoa haaste elämässäni. Että mua suututtaa tuollainen asenne.
Itse myös yritän olla aina ystävällinen muille sosiaalisissa tilanteissa, vaikka ahdistuneisuuteni näkyy kilometrien päähän. No, tämä ei joillekin riitä, vaan täytyy nälviä ja v. ttuilla päin naamaa. Tietävät, että en kuitenkaan sano takaisin. Raukkikset.Taitaa olla ihan omaa kuvitelmaasi. Tuohan kuuluu oireistoon, että kaikki neutraaliksikin tarkoitettu tulkitaan itsekkäästi omaan itseen kohdistetuksi negatiiviseksi sanomiseksi.
Tunnistan kyllä nämä tilanteet 🙄 Jos henkilö tulee virne naamalla sanomaan "Tämä on varmaan ilkeä kysymys, mutta..."
Vai tunnistatko? "Virne naamalla" voi olla ihan vain ystävällinen hymy, "tämä on varmaan ilkeä kysymys" taas saattaa viitata siihen, että haluaa korostaa, ettei yritä tietoisesti loukata kysymyksellään vaikka kysymys saattaa kuulostaa ilkeältä. Kaiken saa väännettyä negatiiviseksi, jos sen on virittynyt tulkitsemaan kielteisesti.
No kyllä kuule tunnistan!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Voi ollakin.
Tuossa on itselle eräs erottava tekijä ja se on korostunut tarve. Hyvä jokaisen miettiä voiko se olla omalla kohdalla erityistä vai onko kyseessä pelkkä inhimillinen tarve.Hankala siinä mielessä että ahdistuslääkkeitä ei moni saa ja muut lääkeryhmät eivät toimi samalla tavalla. Monesti saa vain masennus- tai psykoosilääkkeitä beetasalpaajien lisäksi tai tilalta ja yksi kokonainen lääkeryhmä jätetään täysin huomiotta. Asenteistakin kiinni saako ahdistuneisuuteen ulkopuolelta toimivaa apua vai ei. Pelkkä suositus on vain sanahelinää oikeassa elämässä. Puhumattakaan nyt lukuisten lääkekokeiluiden aiheuttamista tekijöistä tai lääkäriaikojen saamisen mahdottomuudesta.
Taas näitä muotidiagnooseja ja medikalisaatiota. "...ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi, läheinen tuttavapiiri on usein suppea"? Siis oikeesti? Ihan normaaleja ominaisuuksia, ei kaikki ole sellaisia social butterfly -tyyppejä, joilla on kunnon ystävälauma. Kaikilla on myös joskus epävarmuutta, myös niillä jotka antaa itsestään varman ja kovan vaikutelman.
Normaaleja ominaisuuksia tietyssä määrin. Ei enää silloin, kun nuo ajatusmallit eivät jousta ja tulee huomattavia vaikeuksia arkielämässä.
Niin että iki-ihanaa ruusuilla tanssimista pitäisi olla elämän kokoajan? Älä viitsi! Vaikeudet ja niihin sopeutuminen ovat elämää aidoimmillaan.
Luuletko sä, että meillä sos. pelosta kärsivillä ei voi olla myös muita vaikeuksia elämässä? Siis muilla elämän alueilla. No kyllä voi! Kärsin paljon tästä asiasta, mutta se ei todellakaan ole ainoa haaste elämässäni. Että mua suututtaa tuollainen asenne.
Itse myös yritän olla aina ystävällinen muille sosiaalisissa tilanteissa, vaikka ahdistuneisuuteni näkyy kilometrien päähän. No, tämä ei joillekin riitä, vaan täytyy nälviä ja v. ttuilla päin naamaa. Tietävät, että en kuitenkaan sano takaisin. Raukkikset.Taitaa olla ihan omaa kuvitelmaasi. Tuohan kuuluu oireistoon, että kaikki neutraaliksikin tarkoitettu tulkitaan itsekkäästi omaan itseen kohdistetuksi negatiiviseksi sanomiseksi.
Tunnistan kyllä nämä tilanteet 🙄 Jos henkilö tulee virne naamalla sanomaan "Tämä on varmaan ilkeä kysymys, mutta..."
Vai tunnistatko? "Virne naamalla" voi olla ihan vain ystävällinen hymy, "tämä on varmaan ilkeä kysymys" taas saattaa viitata siihen, että haluaa korostaa, ettei yritä tietoisesti loukata kysymyksellään vaikka kysymys saattaa kuulostaa ilkeältä. Kaiken saa väännettyä negatiiviseksi, jos sen on virittynyt tulkitsemaan kielteisesti.
No kyllä kuule tunnistan!!!
Haloo??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Voi ollakin.
Tuossa on itselle eräs erottava tekijä ja se on korostunut tarve. Hyvä jokaisen miettiä voiko se olla omalla kohdalla erityistä vai onko kyseessä pelkkä inhimillinen tarve.Hankala siinä mielessä että ahdistuslääkkeitä ei moni saa ja muut lääkeryhmät eivät toimi samalla tavalla. Monesti saa vain masennus- tai psykoosilääkkeitä beetasalpaajien lisäksi tai tilalta ja yksi kokonainen lääkeryhmä jätetään täysin huomiotta. Asenteistakin kiinni saako ahdistuneisuuteen ulkopuolelta toimivaa apua vai ei. Pelkkä suositus on vain sanahelinää oikeassa elämässä. Puhumattakaan nyt lukuisten lääkekokeiluiden aiheuttamista tekijöistä tai lääkäriaikojen saamisen mahdottomuudesta.
Taas näitä muotidiagnooseja ja medikalisaatiota. "...ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi, läheinen tuttavapiiri on usein suppea"? Siis oikeesti? Ihan normaaleja ominaisuuksia, ei kaikki ole sellaisia social butterfly -tyyppejä, joilla on kunnon ystävälauma. Kaikilla on myös joskus epävarmuutta, myös niillä jotka antaa itsestään varman ja kovan vaikutelman.
Normaaleja ominaisuuksia tietyssä määrin. Ei enää silloin, kun nuo ajatusmallit eivät jousta ja tulee huomattavia vaikeuksia arkielämässä.
Niin että iki-ihanaa ruusuilla tanssimista pitäisi olla elämän kokoajan? Älä viitsi! Vaikeudet ja niihin sopeutuminen ovat elämää aidoimmillaan.
Luuletko sä, että meillä sos. pelosta kärsivillä ei voi olla myös muita vaikeuksia elämässä? Siis muilla elämän alueilla. No kyllä voi! Kärsin paljon tästä asiasta, mutta se ei todellakaan ole ainoa haaste elämässäni. Että mua suututtaa tuollainen asenne.
Itse myös yritän olla aina ystävällinen muille sosiaalisissa tilanteissa, vaikka ahdistuneisuuteni näkyy kilometrien päähän. No, tämä ei joillekin riitä, vaan täytyy nälviä ja v. ttuilla päin naamaa. Tietävät, että en kuitenkaan sano takaisin. Raukkikset.Taitaa olla ihan omaa kuvitelmaasi. Tuohan kuuluu oireistoon, että kaikki neutraaliksikin tarkoitettu tulkitaan itsekkäästi omaan itseen kohdistetuksi negatiiviseksi sanomiseksi.
Tunnistan kyllä nämä tilanteet 🙄 Jos henkilö tulee virne naamalla sanomaan "Tämä on varmaan ilkeä kysymys, mutta..."
Vai tunnistatko? "Virne naamalla" voi olla ihan vain ystävällinen hymy, "tämä on varmaan ilkeä kysymys" taas saattaa viitata siihen, että haluaa korostaa, ettei yritä tietoisesti loukata kysymyksellään vaikka kysymys saattaa kuulostaa ilkeältä. Kaiken saa väännettyä negatiiviseksi, jos sen on virittynyt tulkitsemaan kielteisesti.
No voi päivää 🙄 Kysymys oli oikeasti loukkaava. Ja tämän kysyjän vieressä olevakin tirskui kun oli niin hassua loukata.
Miten sä voit tulla pätemään, että tiedät mua paremmin miten tilanne meni? Etkö usko, että jotkut vaan on inhottavia ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelko ja siihen liittyvät asiat ovat joissain tapauksissa enemmän ongelma ympäristölle kuin itse henkilölle. Näin ainakin itse koen. Ahdistun sosiaalisista tilanteista niin, että sen huomaa. Tykkään vältellä monia ihmisiå ja tilanteita. Tulen toimeen näiden juttujen kanssa, mutta jostain syystä monille muille ihmisille asia vaikuttaa olevan vaikea pala.
En usko.
Jaa mitä et usko? Sitä että joskus ympärillä ihmiset voivat olla tyrkyttämässä hoitoja ja ties mitä, vaikka en sellaisia kaipaa itse?
Niin.
No sitten et usko. Minulle ainakin on huomauteltu ja tyrkytetty hoitoa. Mutta ei minulla oikein ole taloudellisia, ajankäytöllisiä ja henkisiä resursseja sellaisiin.
Eikö sinua houkuta/motivoi lainkaan ajatus siitä, että hoidon myötä saattaisit pystyä elämään stressivapaammin ja tekemään niitä asioita, jotka nykyisellään ahdistavat liikaa?
-eri
Ei. En usko hoitoihin ja toiseksi minulla ei ole resursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelko ja siihen liittyvät asiat ovat joissain tapauksissa enemmän ongelma ympäristölle kuin itse henkilölle. Näin ainakin itse koen. Ahdistun sosiaalisista tilanteista niin, että sen huomaa. Tykkään vältellä monia ihmisiå ja tilanteita. Tulen toimeen näiden juttujen kanssa, mutta jostain syystä monille muille ihmisille asia vaikuttaa olevan vaikea pala.
En usko.
Jaa mitä et usko? Sitä että joskus ympärillä ihmiset voivat olla tyrkyttämässä hoitoja ja ties mitä, vaikka en sellaisia kaipaa itse?
Niin.
No sitten et usko. Minulle ainakin on huomauteltu ja tyrkytetty hoitoa. Mutta ei minulla oikein ole taloudellisia, ajankäytöllisiä ja henkisiä resursseja sellaisiin.
Eikö sinua houkuta/motivoi lainkaan ajatus siitä, että hoidon myötä saattaisit pystyä elämään stressivapaammin ja tekemään niitä asioita, jotka nykyisellään ahdistavat liikaa?
-eriEi. En usko hoitoihin ja toiseksi minulla ei ole resursseja.
Hoidot ei ole uskon asia, vaan niistä on tieteellistä näyttöä. t. läkäri
Näitä kirjoituksia lukiessa vaan toivoo että osa ei lisääntyisi.
Kuinkahan moni kirjoittajista on perheellisiä ?
Onkohan omat lapset juuri niitä joiden kanssa käydään joka vuosi keskustelua siitä, kuinka oma kullannuppu ei koskaan tee mitään pahaa ja ainoastaan potkiin päähän jos on tarve tai kaverit painostamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ysäri kirjoitti:
Näitä kirjoituksia lukiessa vaan toivoo että osa ei lisääntyisi.
Kuinkahan moni kirjoittajista on perheellisiä ?
Onkohan omat lapset juuri niitä joiden kanssa käydään joka vuosi keskustelua siitä, kuinka oma kullannuppu ei koskaan tee mitään pahaa ja ainoastaan potkiin päähän jos on tarve tai kaverit painostamassa.
Jokaisella on vastuu omasta itsestään. Sillä, että on joutunut joskus lapsena kiusatuksi ei voi ratsastaa loppuikää, siis tyyliin "en voi käydä töissä koska mulle sanottiin inhottavasti silloin ja silloin". Se ei pidä paikkaaansa ja noin sanova haluaa vaan yrittää häivyttää oman vastuunsa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelko ja siihen liittyvät asiat ovat joissain tapauksissa enemmän ongelma ympäristölle kuin itse henkilölle. Näin ainakin itse koen. Ahdistun sosiaalisista tilanteista niin, että sen huomaa. Tykkään vältellä monia ihmisiå ja tilanteita. Tulen toimeen näiden juttujen kanssa, mutta jostain syystä monille muille ihmisille asia vaikuttaa olevan vaikea pala.
En usko.
Jaa mitä et usko? Sitä että joskus ympärillä ihmiset voivat olla tyrkyttämässä hoitoja ja ties mitä, vaikka en sellaisia kaipaa itse?
Niin.
No sitten et usko. Minulle ainakin on huomauteltu ja tyrkytetty hoitoa. Mutta ei minulla oikein ole taloudellisia, ajankäytöllisiä ja henkisiä resursseja sellaisiin.
Eikö sinua houkuta/motivoi lainkaan ajatus siitä, että hoidon myötä saattaisit pystyä elämään stressivapaammin ja tekemään niitä asioita, jotka nykyisellään ahdistavat liikaa?
-eriEi. En usko hoitoihin ja toiseksi minulla ei ole resursseja.
Hoidot ei ole uskon asia, vaan niistä on tieteellistä näyttöä. t. läkäri
Voi olla, mutta se ei ole ainoa totuus.
"Outcome studies of psychotherapy indicate that 3 to 10% of clients actually fare worse after treatment. In substance abuse treatment, these numbers are as high as 10 to 15%. These harmful effects include the worsening of symptoms, dependency on the therapist, the development of new symptoms, and a reluctance to seek future treatment." https://www.therapistaid.com/therapy-article/when-therapy-does-more-har…
Toiseksi, minulla ei edelleenkään ole taloudellisia, ajankäytöllisiä ja henkisiä resursseja sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Voi ollakin.
Tuossa on itselle eräs erottava tekijä ja se on korostunut tarve. Hyvä jokaisen miettiä voiko se olla omalla kohdalla erityistä vai onko kyseessä pelkkä inhimillinen tarve.Hankala siinä mielessä että ahdistuslääkkeitä ei moni saa ja muut lääkeryhmät eivät toimi samalla tavalla. Monesti saa vain masennus- tai psykoosilääkkeitä beetasalpaajien lisäksi tai tilalta ja yksi kokonainen lääkeryhmä jätetään täysin huomiotta. Asenteistakin kiinni saako ahdistuneisuuteen ulkopuolelta toimivaa apua vai ei. Pelkkä suositus on vain sanahelinää oikeassa elämässä. Puhumattakaan nyt lukuisten lääkekokeiluiden aiheuttamista tekijöistä tai lääkäriaikojen saamisen mahdottomuudesta.
Taas näitä muotidiagnooseja ja medikalisaatiota. "...ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi, läheinen tuttavapiiri on usein suppea"? Siis oikeesti? Ihan normaaleja ominaisuuksia, ei kaikki ole sellaisia social butterfly -tyyppejä, joilla on kunnon ystävälauma. Kaikilla on myös joskus epävarmuutta, myös niillä jotka antaa itsestään varman ja kovan vaikutelman.
Normaaleja ominaisuuksia tietyssä määrin. Ei enää silloin, kun nuo ajatusmallit eivät jousta ja tulee huomattavia vaikeuksia arkielämässä.
Niin että iki-ihanaa ruusuilla tanssimista pitäisi olla elämän kokoajan? Älä viitsi! Vaikeudet ja niihin sopeutuminen ovat elämää aidoimmillaan.
Luuletko sä, että meillä sos. pelosta kärsivillä ei voi olla myös muita vaikeuksia elämässä? Siis muilla elämän alueilla. No kyllä voi! Kärsin paljon tästä asiasta, mutta se ei todellakaan ole ainoa haaste elämässäni. Että mua suututtaa tuollainen asenne.
Itse myös yritän olla aina ystävällinen muille sosiaalisissa tilanteissa, vaikka ahdistuneisuuteni näkyy kilometrien päähän. No, tämä ei joillekin riitä, vaan täytyy nälviä ja v. ttuilla päin naamaa. Tietävät, että en kuitenkaan sano takaisin. Raukkikset.Taitaa olla ihan omaa kuvitelmaasi. Tuohan kuuluu oireistoon, että kaikki neutraaliksikin tarkoitettu tulkitaan itsekkäästi omaan itseen kohdistetuksi negatiiviseksi sanomiseksi.
Tunnistan kyllä nämä tilanteet 🙄 Jos henkilö tulee virne naamalla sanomaan "Tämä on varmaan ilkeä kysymys, mutta..."
Vai tunnistatko? "Virne naamalla" voi olla ihan vain ystävällinen hymy, "tämä on varmaan ilkeä kysymys" taas saattaa viitata siihen, että haluaa korostaa, ettei yritä tietoisesti loukata kysymyksellään vaikka kysymys saattaa kuulostaa ilkeältä. Kaiken saa väännettyä negatiiviseksi, jos sen on virittynyt tulkitsemaan kielteisesti.
No voi päivää 🙄 Kysymys oli oikeasti loukkaava. Ja tämän kysyjän vieressä olevakin tirskui kun oli niin hassua loukata.
Miten sä voit tulla pätemään, että tiedät mua paremmin miten tilanne meni? Etkö usko, että jotkut vaan on inhottavia ihmisiä?
En ollut paikalla, mutta nyt on tiedossa vain sinun näkemys tilanteesta. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun tästä vaivasta kärsivä tulkitsee tilanteen ihan päinvastaiseksi kuin se todellisuudessa on. Hyvin harvassa on tuollaiset ihmiset, joilla on pokkaa loukata päin naamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelko ja siihen liittyvät asiat ovat joissain tapauksissa enemmän ongelma ympäristölle kuin itse henkilölle. Näin ainakin itse koen. Ahdistun sosiaalisista tilanteista niin, että sen huomaa. Tykkään vältellä monia ihmisiå ja tilanteita. Tulen toimeen näiden juttujen kanssa, mutta jostain syystä monille muille ihmisille asia vaikuttaa olevan vaikea pala.
En usko.
Jaa mitä et usko? Sitä että joskus ympärillä ihmiset voivat olla tyrkyttämässä hoitoja ja ties mitä, vaikka en sellaisia kaipaa itse?
Niin.
No sitten et usko. Minulle ainakin on huomauteltu ja tyrkytetty hoitoa. Mutta ei minulla oikein ole taloudellisia, ajankäytöllisiä ja henkisiä resursseja sellaisiin.
Eikö sinua houkuta/motivoi lainkaan ajatus siitä, että hoidon myötä saattaisit pystyä elämään stressivapaammin ja tekemään niitä asioita, jotka nykyisellään ahdistavat liikaa?
-eriEi. En usko hoitoihin ja toiseksi minulla ei ole resursseja.
Hoidot ei ole uskon asia, vaan niistä on tieteellistä näyttöä. t. läkäri
Voi olla, mutta se ei ole ainoa totuus.
"Outcome studies of psychotherapy indicate that 3 to 10% of clients actually fare worse after treatment. In substance abuse treatment, these numbers are as high as 10 to 15%. These harmful effects include the worsening of symptoms, dependency on the therapist, the development of new symptoms, and a reluctance to seek future treatment." https://www.therapistaid.com/therapy-article/when-therapy-does-more-har…
Toiseksi, minulla ei edelleenkään ole taloudellisia, ajankäytöllisiä ja henkisiä resursseja sellaiseen.
Ja kolmanneksi se, että minulle tulee heti välitön vastustusefekti, jos joku yrittää vähääkään tyrkyttää tai pakottaa minulle jotakin, kuten hoitovaihtoehtoja. En voi sietää sellaista taustastani johtuen.
Liekö alitajuisesti toimittu mutta rupesin avioliiton kautta maatilan emännäksi. Työpaikka kotona ja puoliso työtoveri.
Vasta nyt vajaa viisikymppisenä tajusin että olen kärsinyt koko ikäni vaikeasta sos.tilanteiden pelosta mikä on vaikeuttanut elämää.
Vierailija kirjoitti:
Liekö alitajuisesti toimittu mutta rupesin avioliiton kautta maatilan emännäksi. Työpaikka kotona ja puoliso työtoveri.
Vasta nyt vajaa viisikymppisenä tajusin että olen kärsinyt koko ikäni vaikeasta sos.tilanteiden pelosta mikä on vaikeuttanut elämää.
Sama juttu, olen yli 50 v. Nuoruudessani ei ollut etätöitä. Niinpä en ole onnistunut työelämässä. Olen tehnyt hyvin sekalaisia töitä. Yksi kiva itsenäinen työpaikka oli 90-luvulla, sen vei lama.
Ei, kärsiminen on mukavaa.