IS: Älä ylitä tätä rajaa D-vitamiinissa

”Mitä haittaa liikasaannista voi olla? Jos syö pitkän aikaa suuria annoksia D-vitamiinia, se irrottaa luustosta kalsiumia, joka kertyy kehon pehmeisiin kudoksiin kuten verisuonistoon, sydämeen ja munuaisiin. Vakava seuraus voi olla esimerkiksi munuaiskivet tai munuaisten vajaatoiminta.

D-vitamiinimyrkytys oireilee väsymyksenä, ruokahaluttomuutena, päänsärkynä, vatsakipuina ja pahoinvointina. Jos oireille ei löydy muuta syytä ja ne vain jatkuvat, on syytä tarkistaa mahdollinen D-vitamiinin supersyönti.

Varovaisuus on D-vitamiinipillereiden käytössä paikallaan. Siihen viittaavat kahdesta muusta rasvaliukoisesta vitamiinista – A- ja E-vitamiinista – saadut kokemukset. Vaikka ravinnosta saatuna niiden havaittiin suojaavan eräiltä syöviltä, SETTI-tutkimus osoitti, että pillereinä nautittuina ne lisäsivätkin syöpäsairauksia. (Ks. Tiede-lehti. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/656

Vierailija kirjoitti:

”Mitä haittaa liikasaannista voi olla? Jos syö pitkän aikaa suuria annoksia D-vitamiinia, se irrottaa luustosta kalsiumia, joka kertyy kehon pehmeisiin kudoksiin kuten verisuonistoon, sydämeen ja munuaisiin. Vakava seuraus voi olla esimerkiksi munuaiskivet tai munuaisten vajaatoiminta.

D-vitamiinimyrkytys oireilee väsymyksenä, ruokahaluttomuutena, päänsärkynä, vatsakipuina ja pahoinvointina. Jos oireille ei löydy muuta syytä ja ne vain jatkuvat, on syytä tarkistaa mahdollinen D-vitamiinin supersyönti.

Varovaisuus on D-vitamiinipillereiden käytössä paikallaan. Siihen viittaavat kahdesta muusta rasvaliukoisesta vitamiinista – A- ja E-vitamiinista – saadut kokemukset. Vaikka ravinnosta saatuna niiden havaittiin suojaavan eräiltä syöviltä, SETTI-tutkimus osoitti, että pillereinä nautittuina ne lisäsivätkin syöpäsairauksia. (Ks. Tiede-lehti. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/656

Aika vanha juttu

Tässä tuoreempaa luettavaa terveyskirjastosta

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01044

d-vitamiinia saa myös ruoasta ja suomessa sitä lisätään joihinkin elintarvikkeisiin, joten jos ottaa vielä purkistakin d-vitamiinilisää, kannattaa laskea ensin paljonko suurinpiirtein sitä ruoan mukana tulee.

minulle terveyskeskus lääkäri kirjoittaa labraan lähetteen d-vitaaminimittaukseen, en ehtinyt siellä käydä, kun muistaakseni seuraavalla viikolla julistettiin poikkeustila ja pyydettiin olla menemättä mihinkään. Ajattelin sitten, että tuo labratutkimus voi odottaa ja nyt lähete on varmasti vanhetunut. Kirjoitan tämän siis ihan siksi, että koska minä sain lähetteen terveyskeskuslääkäriltä noin vain, niin varmasti se voi toimia muillekin. Perussairautena minulla on astma, mutta en ihan usko, että se vaikutti asiaan, ehkä enemmän ruokavalioni (lakto-vegetaristi + huono syömään)

Tässä tohtori Campbell osoittaa kohdasta 8:50 seerumin D-konsentraation nano moolia per litra. Eli hyvä pitoisuus olisi 50, jolloin kuolo ei korjaisi vähällä kummalla.

Hienoa, että joku puhuu järkeä. Kannattaa uskoa suosituksiin, ellei ole lääkäriltä perusteltua syytä tehdä toisin; D-vitamiinin kohdalla se on vaikeaa, koska D-vitamiini on elimistössä niin monitahoinen aine. Ei tiedetä, onko matala pitoisuus syy vai seuraus. Jos se on seuraus, lisän ottaminen saattaa olla sotimista luontoa vastaan. Minä pidän uskottavampana, että esim. autoimmuunitiloihin liittyvä matala pitoisuus on tarkoituksellista, sen sijaan että näillä potilailla olisi jokin yhdistävä tekijä elintavoissa.

Vierailija kirjoitti:

d-vitamiinia saa myös ruoasta ja suomessa sitä lisätään joihinkin elintarvikkeisiin, joten jos ottaa vielä purkistakin d-vitamiinilisää, kannattaa laskea ensin paljonko suurinpiirtein sitä ruoan mukana tulee.

minulle terveyskeskus lääkäri kirjoittaa labraan lähetteen d-vitaaminimittaukseen, en ehtinyt siellä käydä, kun muistaakseni seuraavalla viikolla julistettiin poikkeustila ja pyydettiin olla menemättä mihinkään. Ajattelin sitten, että tuo labratutkimus voi odottaa ja nyt lähete on varmasti vanhetunut. Kirjoitan tämän siis ihan siksi, että koska minä sain lähetteen terveyskeskuslääkäriltä noin vain, niin varmasti se voi toimia muillekin. Perussairautena minulla on astma, mutta en ihan usko, että se vaikutti asiaan, ehkä enemmän ruokavalioni (lakto-vegetaristi + huono syömään)

Olen vuosia sitten mittauttanut yksityisellä terveysasemalla ilman lähetettä. Raahaa tosin siitä ottivat.

Se pitäisi saada normaaliksi laboratoriotestiksi joka otetaan yhtä rutinoituneesti kuin kolesterolitkin mitataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

100 oli siis se jutussa lukenut raja.

Itse syön 60 päivässä.

Et osaa ilmeisesti lukea

https://www.is.fi/terveys/art-2000008364783.html

"Hän korosti, että saantisuosituksen lisäksi D-vitamiinille on määritelty myös turvallisen päiväsaannin yläraja. Aikuisilla se on 100 mikrogrammaa"

Miksi silti ottaa kymmenkertainen annos turhan takia?

Itse en saa D- vitamiinia juurikaan ruoasta. Todellakin otan sen purkista. Syön 50 mikrogrammaa päivässä. 

Erityisen tarkkana kannattaa olla vauvojen kanssa, jos heille antaa lisää. Annoksia ei saa ylittää. D-vitamiini vaikuttaa aivojen kehitykseen, on immunosupressiivinen, jne. eli sooloilemalla asiassa voi sotkea normaalia kehitystä. Parempi, ettei anna ollenkaan lisää KUIN että liioittelee sen annostuksessa.

Pitkään korvikkeella ruokitut vauvat saivat tupla.-annoksen D-vitamiinia, yksinkertaisuuden vuoksi kaiketi. Mutta se oli väärin. Onneksi asia korjattiin.

Vierailija kirjoitti:

Hienoa, että joku puhuu järkeä. Kannattaa uskoa suosituksiin, ellei ole lääkäriltä perusteltua syytä tehdä toisin; D-vitamiinin kohdalla se on vaikeaa, koska D-vitamiini on elimistössä niin monitahoinen aine. Ei tiedetä, onko matala pitoisuus syy vai seuraus. Jos se on seuraus, lisän ottaminen saattaa olla sotimista luontoa vastaan. Minä pidän uskottavampana, että esim. autoimmuunitiloihin liittyvä matala pitoisuus on tarkoituksellista, sen sijaan että näillä potilailla olisi jokin yhdistävä tekijä elintavoissa.

D-vitamiinia syntyy ihmiselimistössä ainoastaan auringon UVB-säteilyn ansiosta.

Jotta auringonvalossa olisi riittävästi UVB:tä, tulee UV-indeksin olla vähintään 3.

Suomessa tämmöistä aikaa ei ole kuin huhtikuun lopusta syyskuun alkuun, jos siis aurinko pääsee paistamaan pilvettömältä taivaalta keskipäivällä.

Entisaikaan syötiin kalaa enemmän ja kala onkin ainoa josta on mahdollista saada edes tyydyttäviä määri D-vitamiinia.

Näin ollen voidaan hyvin todeta, että (aikaisempaan viestiin liittyen pienelle mutalla) lähes kaikilla Suomalaisilla, jotka eivät syö D-vitamiinia lisäravinteena on liian matala D-vitamiinitaso.

Taso ei ole riippuvainen taudista, vaan tauti on riippuvainen tasosta.

Eli taudista johtuen ei tasot laske, vaan kun taso on alhainen iskee taudit herkemmin.

Tämän voi huomata influenssan ja myös koronan esiintyvyytenä. Kesällä hiipuu alas ja syksyn mittaa kun elimistön D-vitamiinitasot laskevat alkaa sairastuvuus kohota.

Vierailija kirjoitti:

Erityisen tarkkana kannattaa olla vauvojen kanssa, jos heille antaa lisää. Annoksia ei saa ylittää. D-vitamiini vaikuttaa aivojen kehitykseen, on immunosupressiivinen, jne. eli sooloilemalla asiassa voi sotkea normaalia kehitystä. Parempi, ettei anna ollenkaan lisää KUIN että liioittelee sen annostuksessa.

Pitkään korvikkeella ruokitut vauvat saivat tupla.-annoksen D-vitamiinia, yksinkertaisuuden vuoksi kaiketi. Mutta se oli väärin. Onneksi asia korjattiin.

60-luvun alussa vauvat saivat vielä ~100µg/vrk D-vitamiinia ilman ongelmia.

Sitten Britanniassa sotkivat ruokiin suuria annoksia D-vitamiini ja saivat siellä ongelmia aikaiseksi.

Tämän jälkeen onkin Suomessa laskettu annokset muutamalla stepillä alas, ilman sen kummempia tieteellisiä perusteita.