Miksi yritykset eivät enää arvosta työntekijöitään eivätkä korosta heidän merkitystään tuloksentekijöinä?
Aloittaessani työelämässä 1970-luvun lopussa puhuttiin johdon, asiakkaiden ja henkilöstön muodostamasta "kolminaisuudesta". Jo pitkään henkilöstön ovat tässä kuviossa korvanneet omistajat ja sijoittajat. Mihin on kadonnut henkilöstön merkitys, ainakaan sitä ei enää missään mainita? Onko työntekijöiden panos ja saatavuus jo niin itsestäänselvyys, ettei heillä ole väliä?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minun mielestäni nykyisin on paljonkin esillä johtamisen teoriat (esim. muutosjohtaminen, osaava johtaminen, valmentava johtaminen ja nyt uutena etätyön johtaminen) ja näiden jalkauttaminen työyhteisöihin.
Joissakin firmoissa tehdään muutoksia ihan turhaan (lähinnä jotta pomot ja konsultit saa hommia) ja sitten ihmetellään, kun työntekijät eivät jaksa hypettää joukolla mukana. Aika paljon on sellaista turhaa kohkaamista, että näytettäisiin dynaamisilta. Suurin osa haluaa pomoilta asiallista käytöstä ja reiluutta, tavallista johtamista silloin kun sitä tarvitaan, eikä mitään erikoistermin kuorrutettua johtamista.
Joo, ihan tavallisena operatiivisena johtajana en koe saaneeni näistä teorioista, käsi sydämellä, minkäänlaista apua johtamistyöhöni. Koulutukset on ihan pakkopullaa. Hyvä (asiantuntija)tiimin johtaminen on mielestäni johdettavan asian tuntemusta ja intuitiivista toisen tarpeiden ja vahvuuksien tunnistamista sekä luottamusta.
Myönnän, että joistain operatiivisen mallin tai organisaation muutoksista on ollut ihan työn suorittamisen ja tuloksen kannalta apua, mutta useat ovat osoittautuneet jälkikäteen hintaviksi virheiksi ja henkilöstön ajan tuhlaamiseksi. Henkilöstöjohtajat haluaisivat mieluummin välillä keskittyä kehittämään sitä tiiminsä osaamista pitkäjänteisesti kuin käyttämään kaiken voimavaran ainaiseen "muutosjohtamiseen", kiitos vaan.
Siksi, että työntekijät ovat vain välttämätön paha ja menoerä yritykselle. Työntekijöiden olemassaoloa ei tarvitse eikä kannata mitenkään mainostaa, vain tulos ratkaisee. Ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei työ tai työnantajan suhtautumistapa tyydytä niin eikun ulos ja hankkimaan uutta työpaikkaa. Uusia tosiaan löytyy kyllä tilalle.
Tässähän se vitsi onkin: työntekijä on riippuvainen palkkapussistaan, mutta työnantaja ei ole riippuvainen työläisistä, kun aina saa uusia. Näkyy hyvin arvostuksessa.
Juuri näin. Suomessa on jo kymmeniä vuosia eletty puhtaasti työnantajapuolen markkinoita (vaikka muutamien harvojen alojen työttömyydestä puhutaankin) mikä näkyy väistämättä työntekijäpuolen arvostuksen laskuna. Asia ei korjaannu ennen kuin alalla kuin alalla rupeaa olemaan pulaa työntekijöistä, ja siihen kuluu rutosti aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos taas yritys ei ole kannattava on mahdollista hakea muitakin tehostamisen keinoja kuin ainainen YT-neuvottelu. Näitä muita keinoja ei koskaan tarkastella tai viedä täytäntöön samalla päättäväisyydellä kuin henkilöstösäästöjä..
Henkilöstösäästöt ovat usein se ainoa keino saavuttaa riittävästi säästöjä jotta yritystoiminta voi jatkua edes jossain muodossa. On väärin leimata kaikkia pienyrittäjiä isoissa yritysryppäissä tehtyjen päätöksien kautta, sillä Suomessa on perheyrityksiä joissa ollaan venytty omistajien puolelta aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin asti työpaikkojen turvaamiseksi ja onpa joku matkan varrella päätynyt näissä venymisissään henkilökohtaisesti siihen kaikkein äärimmäisimpään ratkaisuun saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vaikkapa sellaista, että jos yritys on kannattava pidättäydyttäisi YT-neuvotteluista (=lue: irtisanomisista), ulkoistuksista ja tehtävänsiirroista halvemman kustannustason maihin.
Mikäli firma kokonaisuutena on kannattava, niin eihän se tarkoita että kaikki firmat osat ovat pakosti kannattavia. Lisäksi menneet tulot eivät kerro tulevista tuloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos taas yritys ei ole kannattava on mahdollista hakea muitakin tehostamisen keinoja kuin ainainen YT-neuvottelu. Näitä muita keinoja ei koskaan tarkastella tai viedä täytäntöön samalla päättäväisyydellä kuin henkilöstösäästöjä..
Henkilöstösäästöt ovat usein se ainoa keino saavuttaa riittävästi säästöjä jotta yritystoiminta voi jatkua edes jossain muodossa. On väärin leimata kaikkia pienyrittäjiä isoissa yritysryppäissä tehtyjen päätöksien kautta, sillä Suomessa on perheyrityksiä joissa ollaan venytty omistajien puolelta aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin asti työpaikkojen turvaamiseksi ja onpa joku matkan varrella päätynyt näissä venymisissään henkilökohtaisesti siihen kaikkein äärimmäisimpään ratkaisuun saakka.
Uskallan yleistää, koska näiden pienyrittäjien haasteet koskettavat niin pientä joukkoa työväestä ja he ovat varmastikin kokeneet arvostusta työnantajaltaan ihan henkilökohtaisella tasolla jos tilanne on ollut tuo, että yrittäjä on tinkinyt vaikka omista tuloistaan ennen kuin laskenut työntekijää käsistään.
Ihan liikaa näen vaan työn puolesta yrityksiä, joissa kyvyttömyys suunnitella toimintaa ja resursointia ja saada riittävän laajaa asiakaskantaa, johtaa tilanteeseen, jossa jousto haetaan jatkuvalla henkilöstön määrän sopeuttamisella. Samaan aikaan johto elää kuin aivan toisenlaista todellisuutta autoetuineen ja bonuksineen.
Teknologiateollisuuden työehtojen neuvottelutilanne kertoo juuri tästä. Työnantaja soveltaisi mielellään ns nollatuntisopimusmallia myös teknologiayrityksissä.
Koska johtajavalinnoissa on suosittu jo kauan narsisteja. Ei hyvä kenellekään pitkässä juoksussa.
Tein firmalle puhdasta tulosta 23 miljoonaa vuodessa. Pyysin 500 euron palkankorotusta. Ei kuulemma ollut rahaa. Irtisanouduin ja pyysin seuraavalta sen pyytämäni korotuksen verran isompaa palkkaa. Sain sen mutinoitta. Nyt vasta aloittelen uudella työnantajalla ja tein 1. kuukauteni aikana sopimuksen, jonka ansiosta uudelle firmalle jää kassaan 10 vuoden palkkani. Saan seuraavassa tilissä kertakorvauksen, joka vastaa yhden kuukauden palkkaa. Reilua ja tuloksentekoon motivoivaa.
Miksi Suomessa saa palkankorotuksen vain vaihtamalla työpaikkaa?
Eiköhän tämä ole aika paljon yrityskohtaista. Joissakin yrityksissä henkilöstö on kasvotonta ja näkymätöntä massaa, muutamissa taas hyvinkin arvostettuja ja kiitettyjä. Yrityksen koollakin on tässä merkitystä.