Miksi yritykset eivät enää arvosta työntekijöitään eivätkä korosta heidän merkitystään tuloksentekijöinä?
Aloittaessani työelämässä 1970-luvun lopussa puhuttiin johdon, asiakkaiden ja henkilöstön muodostamasta "kolminaisuudesta". Jo pitkään henkilöstön ovat tässä kuviossa korvanneet omistajat ja sijoittajat. Mihin on kadonnut henkilöstön merkitys, ainakaan sitä ei enää missään mainita? Onko työntekijöiden panos ja saatavuus jo niin itsestäänselvyys, ettei heillä ole väliä?
Kommentit (29)
Henkilökunta tekee työnsä ja saa siitä palkkaa. Tarvitaanko mitään senkummempia hehkutuksia?
Jaa. Minun mielestäni nykyisin on paljonkin esillä johtamisen teoriat (esim. muutosjohtaminen, osaava johtaminen, valmentava johtaminen ja nyt uutena etätyön johtaminen) ja näiden jalkauttaminen työyhteisöihin.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minun mielestäni nykyisin on paljonkin esillä johtamisen teoriat (esim. muutosjohtaminen, osaava johtaminen, valmentava johtaminen ja nyt uutena etätyön johtaminen) ja näiden jalkauttaminen työyhteisöihin.
Esillä voi olla, mutta käytännössä nämä opit ei näy.
mitä kauempana johto on operatiiviselta tasolta, sitä vähemmän heillä on näkyvyyttä henkilöstön panokseen tuloksen tekemisessä. Kun pieni yritys koittaa omaksua suuryrityksen johtamiskulttuuria, ei tuohon operatiivisesta tasosta vieraantumiseen tarvita edes suurta kokoa. Onnistuu kokemukseni mukaan 30 hlön yritykseltä ihan siinä missä suuressa teollisuusyrityksessä (paikkakuntamme suurehkon ruiskuvaluosien sopimusvalmistajan karatessa Kiinaan näitä entisiä yhtiön keskitason johtajia levisi alueen pk-yrityksiin kylvämään tuhoa..) Operatiiviset johtajat on taas johdon insentiiveillä ohjelmoitu lähinnä hakemaan säästöjä ja kun prosessin kehitysosaaminen ja tehostamisen työkalut ovat jo korkealla tasolla, on säästöjä löydettävissä enää lähinnä henkilöstökuluista. Seurauksena p*skaa laaduntuotantoa ja rikottuja deadlineja --> tyytymättömiä asiakkaita.
Eli tiivistettynä: osaamaton johto = matala henkilöstön arvostuksen taso.
Jos ei työ tai työnantajan suhtautumistapa tyydytä niin eikun ulos ja hankkimaan uutta työpaikkaa. Uusia tosiaan löytyy kyllä tilalle.
Ennen johto "tunsi" työntekijät, ja toisin päin. Nykyään vain "osingoilla" on merkitystä, työntekijät nähdään kukueränä ja koko ajan pitäisi saada vaan enemmän ja enemmän voittoa osakkeen omistajille.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista arvostuksen ilmausta odotat? Juuri muutama päivä sitten jonkin ison yrityksen pomo kiitteli henkilöstönsä panosta TV-uutisissa.
Vaikkapa sellaista, että jos yritys on kannattava pidättäydyttäisi YT-neuvotteluista (=lue: irtisanomisista), ulkoistuksista ja tehtävänsiirroista halvemman kustannustason maihin.
Jos taas yritys ei ole kannattava on mahdollista hakea muitakin tehostamisen keinoja kuin ainainen YT-neuvottelu. Näitä muita keinoja ei koskaan tarkastella tai viedä täytäntöön samalla päättäväisyydellä kuin henkilöstösäästöjä.
Eiköhän em kerro kaiken tarpeellisen henkilöstön arvostamisesta Suomalaisissa yrityksissä. Mulla on arvostus pyöreä 0 sellaisia YT-johtajia kohtaan, jotka eivät koskaan, edes symbolisesti, osallistu omakohtaisesti yrityksen säästötalkoisiin.
Jos firmalla menee hyvin, arvostus näkyy usein henkilöstölle maksettavina palkkaetuuksina, bonusrahoina jne. Ei kai siinä sen kummempaa julkista kehumista kaivata.
Aikaisemmin ei puhuttu sijoittajista juuri mitään, vaan sen sijaa työntekijöistä puhuttiin koko ajan. Tässä on tapahtunut ihan täyskäännös sen jälkeen kun amerikkalaiset liikkeenjohto-opit omaksuttiin Suomeen täysin sellaisinaan ja varmaan myös sen vaikutuksesta kun monille tavallisilla kansalaisillakin alkoi olla jotain pieniä osakesijoituksia tai rahastosijoituksia.
Johto on kaukana työntekijätasosta, varsinkin suurissa monessa maassa toimivassa kansainvälisessä yrityksessä. Sellainen kehuminen ei varmaan tule johdon mieleen, heillä on muutakin ajateltavaa.
Kyllä se omistajien ja sijoittajien pokkuroiminen on ajat sitten mennyt työntekijöiden merkityksen ohi.
Juhlapuheissa ja johtamisoppaissa löytyy työntekijän arvostaminen, kuunteleminen, osallistaminen ym.
Työelämässä käytäntö onkin sitten jotain ihan muuta.
Myös Maikkarin uutiset ollut vahva vaikuttaja tässä. He puhuvat koko ajan sijoitustuotoista. Ei siellä työntekijöiden ääni kauheasti pääse esille. Kanavahan on elinkeinoelämän ohjauksessa. Tosin nykyisin myös Yle taitaa olla sekin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei työ tai työnantajan suhtautumistapa tyydytä niin eikun ulos ja hankkimaan uutta työpaikkaa. Uusia tosiaan löytyy kyllä tilalle.
Olen itseasiassa täysin samaa mieltä tämän kanssa, vaikka oletkin saanut vain alapeukkuja. Olemme keskimäärin liian turvallisuushakuisia ja uskollisia verrattuna "ammattijohtajiin". Jos ihan tavallinen, hyvä ja motivoitunut ammattimies- tai nainen suhtautuisi työpaikkaansa samalla lailla määräaikaisena pestinä kuin nämä kilpaillut "huippujohtajat", olisi työnantajien pakko alkaa todella kilpailemaan hyvistä työntekijöistä.
Esim täällä Itä-Suomessa on yrityksiä, joilla on jo tällä hetkellä vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa, kun taas samaan aikaan parhailla työnantajilla on samat duunarit vuosikymmeniä töissä ja tulosta syntyy. Kukaanhan ei vaan halua tätä tuoda esille. Itse olen toimistorotta, mutta terveisiä vaan ns duunareille, että tehkää kovasti töitä ja tuntekaa sitten arvonne! Työnantajanne ovat jo nyt aivan k*sessa jos lähdette :D
Vierailija kirjoitti:
Jos ei työ tai työnantajan suhtautumistapa tyydytä niin eikun ulos ja hankkimaan uutta työpaikkaa. Uusia tosiaan löytyy kyllä tilalle.
Tässähän se vitsi onkin: työntekijä on riippuvainen palkkapussistaan, mutta työnantaja ei ole riippuvainen työläisistä, kun aina saa uusia. Näkyy hyvin arvostuksessa.
Muistan, kun aikoinaan aloitin pankissa määräaikaisena muutaman kymmenen henkilön porukassa. Itse pankin pääjohtaja oli nauhoittanut meille tervetuliaisiksi eräänlaisen parin minuutin kannustuspuheen, joka meille tulopäivänämme ensimmäistä kertaa kokoontuessamme soitettiin nauhurilta. Mahtaako tällaista tapahtua enää tänään?
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minun mielestäni nykyisin on paljonkin esillä johtamisen teoriat (esim. muutosjohtaminen, osaava johtaminen, valmentava johtaminen ja nyt uutena etätyön johtaminen) ja näiden jalkauttaminen työyhteisöihin.
Joissakin firmoissa tehdään muutoksia ihan turhaan (lähinnä jotta pomot ja konsultit saa hommia) ja sitten ihmetellään, kun työntekijät eivät jaksa hypettää joukolla mukana. Aika paljon on sellaista turhaa kohkaamista, että näytettäisiin dynaamisilta. Suurin osa haluaa pomoilta asiallista käytöstä ja reiluutta, tavallista johtamista silloin kun sitä tarvitaan, eikä mitään erikoistermin kuorrutettua johtamista.
On vieraanuttu todellisuudesta. Työntekijä tekee sen tuloksen. Monissa suurissakin yrityksissä on koronaaikan johdettu yritystä jopa kotoa. Heillä ei välttämättä ole mitään käsitystä kuinka jokin prosessi toimii. Nyt tavara menee kaupaksi joten sitä ei huomaa mutta iskee se lama joskus ja silloin pitäisi yrityksen olla kunnossa. Palkka on yksi tekijä ja saksassa se ymmäretään kun ajoivat nyt 12e minimipalkan ja elikustannukset siellä ovat 30% edullisemmat.
Minkälaista arvostuksen ilmausta odotat? Juuri muutama päivä sitten jonkin ison yrityksen pomo kiitteli henkilöstönsä panosta TV-uutisissa.