Lue keskustelun säännöt.
Minun kokemukseni sossussa työskenneltyäni;
28.10.2021 |
Olen ollut sekä sossussa että työvoiman palvelukeskuksessa töissä ja mitkään kiristykset ei aktivoi ketään. Ne
vetäytyy syvemmälle ja syvemmälle niihin omiin poteroihinsa. Ei puhettakaan, että tulisi jonkinlainen "minä näytän niille " tai "tästä ei voi nousta kuin ylöspäin"- asenne. Ei ollenkaan, ei minkäänlaista aktivointiumista tapahdu.
Otetaan esimerkki jo nähdyistä kiristyksistä: Suomeen otettiin suoraan Tanskasta hieno rangaistusmalli työttömille 5kk rangaistustyössäoloehto. Eli rahat poikki niin pitkäksi aikaa, että menee vaikka työkokeiluun tai tyhjänpäiväselle kurssille 5kk - taikka töihin. No, eihän tämä onnistunut niinkuin tanskassa.
Suomalainen työtön otti tämän ikuisuusrangaistuksena eikä tehnyt MITÄÄN sen eteen että rangaistus olisi poistunut! Siitä tuli ikuisuuskarenssi.
Sitten kun työkkärissä mokaneille laitetaan leikattu toimeentulotukea , tarkoituksena että "jokohan alkais työt maistuun, kun leikataan 20 - 40 %". Ei ala maistuun, nähty on. Ne vaan kaivautuu niihin omiin ympyröihinsä, kokevat että mikään ei onnistu ja päähän vaan potkitaan.
Eikä aktivoidu mihinkään yhtään sen enempää vaikka leikattais 40 % tukea. Ne vaan vähentää entisestään jostain kulutusta (yleensä ruuasta) ja toivoo, että tulispa joku ihme-haltijakummi ja veis karenssit ja leikkaukset pois.
Kutsen USA:ssa kävi: siellä laki tehtiin samalla asenteella että "jokohan alkais miettimimään tekosiaan" ja määrättiin että oli rikos mikä tahansa niin kolmas tuomio on sitten raskaimman päälle.
Eihän ihmiset alkaneet "miettimään tekosiaan " yhtään enemään. Niistä tuli vaan epätoivoisempia. Ne kolmannet rikokset tapahtui edelleen, mutta koska henkilö tiesi että tää on menoa sitten jos jää kiinni, niin teki vaan pahemipia ja enemmän sitten.
Että kun suunnittelette nyt näitä leikkauksia ja minimielintasoa kaikille ideologeille, persoonallisuuhäiriöisille, laiskoille ja kunnianhimottomille haahuilijoille.
Niin älkää nyt vaan kuvitelko, että mitä tiukemmalle tukiruuvia kiristetään, niin mukamas sitä ahkerammin ja sinnikkäämmin ne köyhät sieltä köyhyydestään alkais pyrkiä pois!
Nimenomaan niin ei tule taphatumaan!
En pidä itseäni mitenkään vasemmistolaisena, enlä edes seuraa politiikka. Nämä ovat vaan ihan fakta havaintoja! Köyhien ja pitkäaikaistyöttömien elämänasenne on tämä.
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Jos on tosiaan niin kuin aloituspostauksessa väitetään - että sen sijaan että suomalainen työtön ajattelisi "minä näytän niille ja etsin tiukemmin töitä", hän ajatteleekin "minä näytän niille ja kaivaudun entistä syvemmälle poterooni" - niin sellainen uuvatti on kyllä ahdinkonsa ansainnutkin. Koska oikeasti: kuinka typerä täytyy olla, että ajaa oman mielensä ja kehonsa täysin katuojaan vain, jotta "pääsee näpäyttämään päättäjiä"? Onko tosiaan tämä vaihtoehto mieluisampi, kuin nyt vain niellä se ylpeys ja mennä siihen toimintaan, mihin ikinä hänet on kunnassaan osoitettukaan?
Ihmiset vain luovuttavat. Yllättävän paljon löytyy mt-ongelmaisia sekä täysin tuuliajolla olevia aloitekyvyttömiä ihmisiä, vaikka sitä voikin olla vaikea uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa oikeasti olemassa myös ihmisiä, jotka eivät niihin töihin oikeasti kykene, osa johtuen traumoista/mt-ongelmista, osa sairauksista... Eikä noi parane kyykytykselläkään.
Jokainen fyysisesti kyvykäs pystyy vaikka keräämään roskia puistosta, kuten Tanskassa. Jos pystyy syömään, pystyy keräämään roskan maasta. Fyysisesti vammaiset ovat ainoita, jotka eivät pysty.
En ole sossu (ammatiltani enkä puoluekannaltani vaan talousihminen, taloustieteitä lukenut.
Tottahan se on ettei kurjuus ketään kannusta. Jos asiaa ajattelee ilman kaunaa tai halveksuntaa ja yrittää miettiä että mikä on heille paras ja meille halvin vaihtoehto, niin se ei useinkaan ole karenssi ja leipakassi, ja ainakaan asunnoton ei käytännössä koskaan työllisty.
On myös syytä muistaa että tuo ideologisten tai laiskuuttaan työttömien määrä on aika pieni: Yleensä kun puhutaan täystyöllisyydestä, niin työtön reservi on noin kolmen prosentin luokkaa. Se määrä koostuu paitsi lusmuista, myös ns. kitkatyöttömistä: niistä jotka ovat kahden työn välissä tai opintojen ja täysaikaisen työnteon välillä, nykyään myös työharjoittelussa.
Niistä lusmuimmistakin osa on terapian tarpeessa, masentuneita tai kipeitä ihmisiä, alkoholin tai huumeiden takia työkyvyttömiä. Tulee halvemmaksi että makaavat lähiöyksiössä ja saavat pikku taskurahaa kuin että pyörivät keskustoissa pöllimässä kamaa kaupasta.
On myös työttömiä joilla työhalut ovat kunnossa mutta työpaikat kaukana. Jos toinen puoliso ON töissä ja lapset koulussa paikkakunnalla x niin millään karenssilla työtön ei muuta työn perässä paikkakunnalle y. Anna sille karenssi niin sen puoliso joutuu tekemään ylitöitä.
Sitten on ikänsä puolesta työttömiä. Saneeraustoimissa usein 50 täyttäneet saavat kenkää, ja jos olet 50 ja kortistossa ja kuitenkin lähettelet tosissaan hakemuksia niin karenssi ei auta työllistymiseen mitään.
Ensin paskotaan talous ja sitten proletariaatti ajetaan rangaistuksen uhalla pakkotöihin mitättömällä korvauksella. Näinhän se on mennyt kaikissa sosialistimaissa.
Totta joka sana.
Minun rajani menee työllistämistoimiin osallistumisessa ja kun työttömyyden aikana tuli sen aika ilmoitin että en osallistu mistä tietenkin seurasi karenssi ja useampikin kunnes sain työssäoloehdon. Sain toimeentulotukea ja kun en sittenkään suostunut osallistumaan tukeani leikataan 40 prosenttia. Töitä olen hakenut ja tehnyt koko ajan sen mitä saan mutta ei niillä ehtoa täytetä. Mikään kurssi tai muu työllistämistoimi ei muuta todellisuutta joka on minun kohdalla se että monella alalla työskentely on mahdotonta terveyssyistä. Olen tehnyt parhaani tuon todellisuuden huomioon ottamiseksi ja opiskellut alalle jolla aivan ensinnäkin voin työskennellä ja toiseksi on edes kohtuullinen työllisyystilanne. Eläkkeelle en tule pääsemään näistä terveyssyistä koskaan joten tällä mennään. Minun pyörittäminen palveluissa ei paranna sairauksiani saati lisää työpaikkoja niillä aloilla joilla voisin työskennellä enkä aio siihen lähteä vaikka otettaisiin loputkin tuet pois koska se on turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus kiitos tästä. Kommentoikaa kaikki.
Niin moni taitaa syödä leipäjonon varassa, kerää pulloja tai pimeitä pikkutöitä.
Kerran oli lehtijuttu nimettömänä virallisesti "vaikeasti työllistettävästä" tyypistä jolle ei edes maksettu työttömyyskorvausta vaan vain sossun vuokra, sähkö ja ruokarahaa. Mies teki pimeitä töitä jatkuvasti ja käytti kannabista.
Ja minkä työnantajan tuo tyyppi pitäisi ottaa riesakseen? Yksikään firma tuskinpa häntä vapaaehtoisesti palkkaa. Ja kun sillekään linjalle ei varmaankaan haluta lähteä, että työnantajan on palkattava se henkilö, jonka työvoimapalvelut heille osoittaa työllistettäväksi, halusi firma hänet palkata tai ei. Silloin ratkaisu ei oikeastaan ole, että nämä ei-halutut työntekijät "menevät töihin", kun kukaan heitä ei vapaaehtoisesti palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole sossu (ammatiltani enkä puoluekannaltani vaan talousihminen, taloustieteitä lukenut.
Tottahan se on ettei kurjuus ketään kannusta. Jos asiaa ajattelee ilman kaunaa tai halveksuntaa ja yrittää miettiä että mikä on heille paras ja meille halvin vaihtoehto, niin se ei useinkaan ole karenssi ja leipakassi, ja ainakaan asunnoton ei käytännössä koskaan työllisty.
On myös syytä muistaa että tuo ideologisten tai laiskuuttaan työttömien määrä on aika pieni: Yleensä kun puhutaan täystyöllisyydestä, niin työtön reservi on noin kolmen prosentin luokkaa. Se määrä koostuu paitsi lusmuista, myös ns. kitkatyöttömistä: niistä jotka ovat kahden työn välissä tai opintojen ja täysaikaisen työnteon välillä, nykyään myös työharjoittelussa.
Niistä lusmuimmistakin osa on terapian tarpeessa, masentuneita tai kipeitä ihmisiä, alkoholin tai huumeiden takia työkyvyttömiä. Tulee halvemmaksi että makaavat lähiöyksiössä ja saavat pikku taskurahaa kuin että pyörivät keskustoissa pöllimässä kamaa kaupasta.
On myös työttömiä joilla työhalut ovat kunnossa mutta työpaikat kaukana. Jos toinen puoliso ON töissä ja lapset koulussa paikkakunnalla x niin millään karenssilla työtön ei muuta työn perässä paikkakunnalle y. Anna sille karenssi niin sen puoliso joutuu tekemään ylitöitä.
Sitten on ikänsä puolesta työttömiä. Saneeraustoimissa usein 50 täyttäneet saavat kenkää, ja jos olet 50 ja kortistossa ja kuitenkin lähettelet tosissaan hakemuksia niin karenssi ei auta työllistymiseen mitään.
Jotta soppa menisi entistä sekavammaksi, niin hämmennetäänpä lisää: osa terapian tarpeessa olevista mt-ongelmista kärsivistä työttömistä ovat sellaisia, joille terapeuttinen työskentely ei ole syystä tai toisesta mahdollista. Itsekin lukeudun tähän porukkaan. Lääkärit ovat vuosia yrittäneet keksiä miten minut kuntoutettaisiin, mutta kun kuntoutuspolkua ei ole saatavilla. Toivottavasti pääsisin joskus edes eläkkeelle sitten. Toivossa on hyvä elää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on tosiaan niin kuin aloituspostauksessa väitetään - että sen sijaan että suomalainen työtön ajattelisi "minä näytän niille ja etsin tiukemmin töitä", hän ajatteleekin "minä näytän niille ja kaivaudun entistä syvemmälle poterooni" - niin sellainen uuvatti on kyllä ahdinkonsa ansainnutkin. Koska oikeasti: kuinka typerä täytyy olla, että ajaa oman mielensä ja kehonsa täysin katuojaan vain, jotta "pääsee näpäyttämään päättäjiä"? Onko tosiaan tämä vaihtoehto mieluisampi, kuin nyt vain niellä se ylpeys ja mennä siihen toimintaan, mihin ikinä hänet on kunnassaan osoitettukaan?
Ihmiset vain luovuttavat. Yllättävän paljon löytyy mt-ongelmaisia sekä täysin tuuliajolla olevia aloitekyvyttömiä ihmisiä, vaikka sitä voikin olla vaikea uskoa.
Sosiaalityöntekijänä on pakko todeta, että meillä on yllättävän paljon ihmisiä, jotka eivät ole kyvykkäitä työmarkkinoiden tarpeisiin. Välttämättä ei päälle näy tai varsinaisia diagnooseja ole, mutta tämän päivän vaatimuksiin ei ylletä. Meillä on aikuisia, joilla koulut on jääneet kesken, peruskoulu saattaa olla ehkä alla ja sekin vahvalla tuella. Perustaidot saattavat olla kadoksissa, ei tunneta kelloa, osata kunnolla lukea ja puhun ihan kantasuomalaisista. Asioiden hoitaminen on mahdotonta, koska esim. Kelan postia ei saada edes avattua saati sisäistettyä. Jotenkin on sopeuduttu omanlaiseensa vaihdantatalouteen ja vaihtoehtoiseen markkinaan. Toki nämä pitävät yleensä itseään työkuntoisina ja ihmettelevät, että töitä ei ole. Mitään käsitystä työnteosta ei ole eikä palkoista. Kuvitelmat voivat olla hyvin katteettomia. On vaikea kuvitella, että töitä missään yhteiskunnassa näille löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta valtion tai kunnan kuulu "aktivoida" ihmisiä vaan huolehtia perusinfrasta ja lainsäädännöstä jotta maassa kannattaa tehdä liiketoimintaa ja töitä. Työläiset hakeutuvat töihin omaa tahtiaan.
TES:n yleissitovuus pitäisi ehdottomasti poistaa, sehän on ihan perustuslain vastainen. Kyllä ihmisellä itsellään pitää olla oikeus päättää millä hinnalla hän suostuu työtänsä myymään. Jos TES sanoo että Excelin käpistelystä pitää maksaa vähintään 12€/h mutta minä olisin valmis käpistelemään 10€/h, niin mikä järki siinä on että tämä minulta kielletään? Ja sitten veronmaksajat maksavat minulle siitä, etten tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota asennetta tavallaan arvostan suomalaisissa. Vaikka mikä olisi niin ei anneta periksi. Läpi harmaan kiven menee pohjolan poika. Ei siinä uhkailut ja kiristykset auta.
Vierailija kirjoitti:
Tuota asennetta tavallaan arvostan suomalaisissa. Vaikka mikä olisi niin ei anneta periksi. Läpi harmaan kiven menee pohjolan poika. Ei siinä uhkailut ja kiristykset auta.
Mitä järkeä?Miten se sieltä poterostaan läpi menee minkään kiven? Fiksu ihminen kävisi kuittaamassa sen aktiivimallin vaatimukset ja jatkaisi mukavampaa elämää. Ääliö hyytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säästäisimme paljon rahaa, kun annettaisiin halukkaiden vaan olla työttömänä ilman painostamista.
Minä taas mietin niin päin, että mikä tekee sen, ettei ihminen halua töihin?
Itse olin töissä, mutta lopulta halusin sieltä pois. Työ oli niin viheliäistä ja ankeaa, että se tuntui pilaavan kaiken muunkin elämän. Haluaisin töihin, mutta en enää mihin tahansa työhön. Palkka ei ole kynnyskysymys, mutta haluaisin että työ on jollain tapaa mielekästä ja että pääsisin hyödyntämään siinä vahvuuksiani. Työskentelyolosuhteet pitäisi olla kohdillaan (tilat, välineet, työajatkin) enkä halua myöskään sellaiseen työ-yhteisöön, missä on ihan sairas ilmapiiri ja ihmisiltä menee pahimmillaan työkyky loppuiäksi.
Olenko nyt jotenkin nirso ja vaativa kun toivon, että saisin tehdä jotain järkevää ja yhteiskuntaa hyödyttävää niin, etten menettäisi siinä mielenterveyttäni ja etten joutuisi tekemään mitään epärehellistä?
yritätkö väittää että nämä ovat rikollisia ´kun annetaan jatkuvasti raippaa vaikka raippaa kuuluisi antee joillekiin muille ja kovemin?
mainitsemassasi maassa jossa ei ole sosiaaliturvaa nimeksikään "tajuttiin" kaikille tiettyyn tulorajaan asti shekki jolla nyt voi jopa hieman suunnitellahieman eteenpäin.
musta-valkoinen ajattelu; leikitään kovaa kun aivoja ei ole.
koska se taso on elinkustannuksiin liian alhainen, oma talous on oltava vähintään kunnossa ennekuin ajatella muuta.
remington piippu osoittaa tietämättömille laiskimuskovistelijoille ja jyvällä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömiä joilla ei työn hakemisesta huolimatta ole mitään mahdollisuuksia työllistyä korkean iän, sairauksien tai puutteellisen, kelpaamattoman CV:n takia niin ei päästetä eläkkeelle kun niiden pitää työllistää suurta määrää paperinpyörittelijää, turhaa sosiaalityöntekijää joita voitaisiin jalkauttaa lapsiperheisiin ennemmin kuin työttömille, pilipali kurssin vetäjää, leikki, askartelu kuntouttavaa ja TE-toimiston haastattelijaa jotka tulevat paljon kalliimmaksi kuin olisi edes perustulo. Yhteiskunta on ihan sairas ja työtön on ihme palloteltava pelinappula siellä kaiken keskellä jotta se työllistäisi mahdollisimman paljon kaikkia laitoksia.
Aktiivimallin uudet joka viikottaiset tai joka toinen viikko haastattelijat maksavat 70 miljoonaa lisää veronmaksajille. Ketään sopeutumiseläkettä nostavia ei kiusata tällä tavoin. Työtön on eriarvoinen mistä yhteiskuntaluokasta se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkitako nuo lusmut sitten pitäisi? Tässä on teille 1.500 euroa kuukaudessa ilmaista rahaa kunnollisilta veronmaksajilta, olkaa hyvä.
Hyvä vaan, että leikataan ja katsotaan oikeasti kuinka vähällä rahalla ihminen pärjää.kuule monet noista lusmuista nostaa jo nyt paljon enemmän kuin 1500e kuussa, lehdessäkin oli se pitkäaikaistyötön perhe 80 neliön rivarissa, 5 vuoden ikäinen auto, kaikilla lapsilla maksulliset harrastukset jne ja tais olla siinä 4 tonnin paikkeilla sosiaalituet kuussa
Uskot siis kaiken propagandan mitä lehdet sinulle syöttävät? Onneksi olkoon, tiesi katkeruuteen on oikean laidan median avulla silattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästäisimme paljon rahaa, kun annettaisiin halukkaiden vaan olla työttömänä ilman painostamista.
Minä taas mietin niin päin, että mikä tekee sen, ettei ihminen halua töihin?
Itse olin töissä, mutta lopulta halusin sieltä pois. Työ oli niin viheliäistä ja ankeaa, että se tuntui pilaavan kaiken muunkin elämän. Haluaisin töihin, mutta en enää mihin tahansa työhön. Palkka ei ole kynnyskysymys, mutta haluaisin että työ on jollain tapaa mielekästä ja että pääsisin hyödyntämään siinä vahvuuksiani. Työskentelyolosuhteet pitäisi olla kohdillaan (tilat, välineet, työajatkin) enkä halua myöskään sellaiseen työ-yhteisöön, missä on ihan sairas ilmapiiri ja ihmisiltä menee pahimmillaan työkyky loppuiäksi.
Olenko nyt jotenkin nirso ja vaativa kun toivon, että saisin tehdä jotain järkevää ja yhteiskuntaa hyödyttävää niin, etten menettäisi siinä mielenterveyttäni ja etten joutuisi tekemään mitään epärehellistä?
Palaan tähän ajatukseen, josta hyppäsin toiseen, mutta unohdin palata siihen takaisin. Juu, on ADHD, viime keväänä sain diagnoosin.
Minä jotenkin ajattelen, että jos ihmisellä on asiat hyvin, hän haluaa töihin. Se, että ei halua töihin, on pikemminkin oire eikä varsinainen ongelma. Siellä taustalla on jotain syitä, jotka tekevät tämän oireen, ettei haluta töihin. On ihmisiä, jotka menevät töihin, vaikka he menettäisivät rahaa verrattuna siihen, että jatkaisivat tukien varassa. Ja on niitäkin, jotka ovat ajatelleet lopettavansa työt, kunhan saavat muutaman miljoonan kasaan ensin. Sitten kun ne ovat siinä kohdassa, että ne miljoonat on kerätty, he kuitenkin jatkavat töissä!
Kun muut asiat ovat kunnossa, ihminen haluaa kyllä tehdä töitä, vaikka ei tarvitsisi sitä palkkaa tai vaikka menettäisi rahaa joutenoloon verrattuna (ainakin lyhyellä tähtäimellä). Jos näyttää, että joku ei halua töihin, eikö pitäisi selvittää mikä ongelma siellä taustalla on?
Minä aloitin viheliäisessä ja pienipalkkaisessa työssä tilanteessa, jossa olin ollut pitkään työtön ja työmarkkinatuki kummitteli jo parin kuukauden päässä. Se pitkä työttömyys oli jo lannistanut ja lamaannuttanut minut siinä määrin, että viheliäinenkin työ pienellä palkalla alkoi tuntua jo lottovoitolta. Ja tuntuikin, olin niin onnellinen kun pääsin töihin! Oli kiva tienata omaa rahaa ja tein paljon ylitöitäkin välillä. Tuntui mukavalta kun kelpasin edes jonnekin ja sekin, kun huomasin, että kyllähän tämä työnteko minulta sujuu vaikka taukoa on ollut. Mutta ajan kanssa alkoi hiertää ne huonot olosuhteet ja se, ettei edes oma työnantaja tuntunut meitä arvostavan. Ja mies alkoi saada niin isoja bonuksia, että se oma palkka alkoi tuntua ihan merkityksettömältä. En ollut ainoa, joka lähti karkuun sitä viheliäistä työtä ja huonoa ilmapiiriä, mutta ne muut lähtijät saivat muita töitä. Minä lähdin, koska pystyin, ei ollut pakko jäädä sinne kärsimään, vaikka tulikin 3kk karenssia. Yksi lähti pois, vaikka sai vain muutaman kuukauden määräaikaisen työn (jolle ehkä jatkoa, mutta ei mitään varmaa). Hänellekin tärkeintä oli, että kunhan pääsee pois eikä tule karenssia.
Kyllä tuolla työelämässä on paljon sairasta touhua, työpaikkakiusaamiset vielä erikseen. Minäkin erehdyin avautumaan siitä, miten pahalta tuntuu suuri vaihtuvuus ja työntekijöiden huono kohtelu. Jouduin siitä puhutteluun ja sain kirjallisen varoituksen aivan mitättömästä asiasta. Kyllä se tuntui aika painostavalta, enkä siinä vaiheessa vielä ajatellut, että voisin irtisanoutua. Lähdin siinä kohtaa, kun loputon työttömyyskin alkoi tuntua paremmalta vaihtoehdolta kuin tuossa työpaikassa jatkaminen.
En suostu pitämään itseäni työnvieroksujana. 3,5 vuotta kestin ankeassa työssä, ensimmäiset 1,5 vuotta tuntui jopa ihan kivalta. Enkä ollut ainoa joka huomasi, että jokin siellä muuttui ja ilmapiiri meni todella ankeaksi, pitkäaikaisia työntekijöitä lähti joukolla pois.
ADHD tekee minulla kyllä sen, että minun on vaikea saada tehtyä asioita, joita haluaisin tehdä (kuten työnhaku) ja toisaalta käytän paljon aikaa asioihin, joita en haluaisi tehdä (kuten täälläkin notkuminen). Se nyt tuli selvitettyä että pystyn kuitenkin käymään töissä ja pärjään siellä ihan hyvin, mutta sen työpaikan pitäisi tipahtaa syliin tai tarvitsisin tukea sen hakemiseen (jota TE-toimistosta kyllä luvattiin, heillä on jotain työhönohjaajia tai mitä lie, joilla on nepsykokemusta). En katso olevani työkyvytön, vaikka olen melko työnhakukyvytön.
Jäin työttömäksi syksyllä 1991. Luovutin vuoden 2003 tienoilla. Kaikenlaista on kokeiltu. Viisi kertaa kuntouttavassa, on käyty eläketestit ja vaikka mitä. Nyt jo yli viisikymppinen.
Itsellä homma on jäänyt kiini lähinnä sosiaalisten taitojen puutteesta. Aina kun menet jonnekin, niin joku alkaa vittuilla. En pärjää niissä tilanteissa. Turpaan osaan kyllä vetää, mutta se ei välttämättä ole aina se optimiratkaisu kusipäiden kanssa. Viimeisen kuntouttavakin katkesi ohjaajan hillittömään vittuiluun, eli kiusaamiseen. Risusavotat on nyt nähty ja keskustelut keskusteltu. Se on nyt kaikki ohi, näin olen päättänyt. En kehdosta hautaan keskustele koneiston kanssa. Älkää enää ottako yhteyttä. Toimeentulotukea en ole hakenut enää aikoihin, ja jos katkaisette työttömyyskorvauksen, niin minulle jää pelkkä asumistuki tuloksi.
Käytännössä se tarkoittaa itsemurhaa tai rikosten tielle lähtöä. Yhteydenotto on kaiken loppu, kun peli on tässä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkitako nuo lusmut sitten pitäisi? Tässä on teille 1.500 euroa kuukaudessa ilmaista rahaa kunnollisilta veronmaksajilta, olkaa hyvä.
Hyvä vaan, että leikataan ja katsotaan oikeasti kuinka vähällä rahalla ihminen pärjää.kuule monet noista lusmuista nostaa jo nyt paljon enemmän kuin 1500e kuussa, lehdessäkin oli se pitkäaikaistyötön perhe 80 neliön rivarissa, 5 vuoden ikäinen auto, kaikilla lapsilla maksulliset harrastukset jne ja tais olla siinä 4 tonnin paikkeilla sosiaalituet kuussa
Aikamoista. En tunne kyllä yhtä ainuttakaan mihinkään 1500e/kk yltävää sossutapausta, ja tunnen kuitenkin aika monta.
Vika on siinä että työn määrä ja vaatimukset on mitoitettu yhden ihmisen resursseihin liian raskaaksi ja palkka aivan liian alhaiseksi. Se on se järkyttävä voiton tavoittelu niin että yhden ihmisen pitää korvata kolme työntekijää jotta maksimaalinen voitto saavutetaan. Tämä on ahneuden valtakunta niin että mitään ei jaeta vaan itselle pitää saada enemmän mitä elinaiknaan edes pystyy kuluttamaan. Joku yksi ihminen saa ihan tähtitieteelliset korvaukset joilla voisi palkata kymmenen työntekijää eikä ottaa irti niistä muutamista koko henki ja elämä.
Pienellä palkalla raatamisesta eläke ei tule olemaan juuri kummoinenkaan eikä työperäisiä sairauksia ja kulumia sillä eläkkeellä hoidatuteta.
Köyhien työttömien ja opiskelijoiden pitää tehdä ilmaista työtä työharjoittelijoina näille veroparatiisiin omaa turvaansa syytäväville yksityisyrittäjille.
Joka koulutuksessa on pakolliset ylipitkät työharjoittelu jaksot mitkä eivät kehitä mitään ammattitaitoa muuta kuin tuovat ilmaista työvoimaa yrittäjille joidenka palkkatyöntekijöitä ne ovat siellä korvaamassa vain. Tavaratalossa oli hyllyjen täyttäjinä pilvin pimein opiskelijoita ja kuka tahansa sen homman osaa niin että mitä ammattitaitoa ne oikein siitä saavat. Minun piti opiskella kokiksi niin sain tiskata lähestulkoon koko harjoittelun ajan, juureksia tai salaattia sain joskus pilkota. Ruokaa en oppinut tekemään ollenkaan. Olin sairauslomittaja paskahommiin kun joku vakituinen sairastui niin ei tarvinnut ottaa sijaisia vuokratyöfirmasta.
Tämä koko yhteiskunta on ihan mätä eikä se ole köyhien ihmisten vika. Tässä on mielipiteeni kun kysyit.
Jos on tosiaan niin kuin aloituspostauksessa väitetään - että sen sijaan että suomalainen työtön ajattelisi "minä näytän niille ja etsin tiukemmin töitä", hän ajatteleekin "minä näytän niille ja kaivaudun entistä syvemmälle poterooni" - niin sellainen uuvatti on kyllä ahdinkonsa ansainnutkin. Koska oikeasti: kuinka typerä täytyy olla, että ajaa oman mielensä ja kehonsa täysin katuojaan vain, jotta "pääsee näpäyttämään päättäjiä"? Onko tosiaan tämä vaihtoehto mieluisampi, kuin nyt vain niellä se ylpeys ja mennä siihen toimintaan, mihin ikinä hänet on kunnassaan osoitettukaan?