Kuvittele tilanne: tapailet miestä kuukauden, ja aistit ettei häntä ehkä kiinnosta niin paljon kuin sinua
Kuitenkin mies puhuu sinulle niin kuin haluaisi olla kansssasi ja puhuu myös mahdollisesta yhteisestä tulevaisuudestanne.
Eräänä päivänä mies sanoo olevansa tosi kiireinen tämän viikon, ja lupaa soittaa sinulle perjantaina. Kun perjantai tulee, soittoa ei kuulu. Soitat itse miehelle ja palveluääni vastaa "numero ei ole käytössä, olkaa hyvä ja tarkistakaa numero"
Miltä sinusta tuntuisi?
Kommentit (48)
No ei tarvi kuvitella. Tuo on arkipäivää monelle. Itsekin mietin, mitä tehdä suhteelle. Mies on kiva, mutta meillä on ilmeisesti ihan eri ajatukset suhteesta.
Katselin youtuben minulle tyrkkäämää videota. Siinä todettiin että naisilla on yleensä korkeampi standardi parisuhteelle kuin miehellä. Mies täyttää oman rimansa mukaisesti ja kuvittelee suoriutuvansa mainiosti, mutta nainen ei ole tyytyväinen. Pitää osata pitää kiinni omista standardeista ja myös kommunikoida tarpeistaan, toiveistaan ja tavoitteistaan.
Miten tätä tilannetta purettiin tuon perjatain jälkeen? Kerroitko hänelle, miltä sinusta tuntui?
Selkärangaton hymistelijämies, joka ei kehtaa suoraan sanoa mitä miettii, vaan lipeää karkuun tuota kohtaamista. Minulle kävi lähes samalla tavalla edellisen tapailumiehen kanssa. Sanoi katsovansa kalenteria ja ilmoittelevansa kun tietää milloin ehdittäisiin taas nähdä, eikä ole tähän päivään mennessä mitään kuulunut. Päätin jo aikaisemmin, että odotellaan nyt sitten, en jaksa olla koko ajan jankkaamassa samasta asiasta. Olkoon.
Vierailija kirjoitti:
Miten tätä tilannetta purettiin tuon perjatain jälkeen? Kerroitko hänelle, miltä sinusta tuntui?
Ei tätä ole tapahtunut minulle. Tämä oli vain omassa mielessäni kuvittelemani kauhuskenaario. Minulle kun on tärkeää, että asioista puhutaan suoraan. Tällaisesta tulisi todella paha mieli, vaikka en mikään parikymppinen enää olekaan. Ehkä olen sitten ikäistäni lapsekkaampi.
Ap
Jos aistin ettei miestä kiinnosta tilanne ei etenisi noin pitkälle.
aistit ettei häntä ehkä kiinnosta...kuitenkin mies puhuu sinulle niin kuin haluaisi
Miksi antaisin miehen johtaa minua harhaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tätä tilannetta purettiin tuon perjatain jälkeen? Kerroitko hänelle, miltä sinusta tuntui?
Ei tätä ole tapahtunut minulle. Tämä oli vain omassa mielessäni kuvittelemani kauhuskenaario. Minulle kun on tärkeää, että asioista puhutaan suoraan. Tällaisesta tulisi todella paha mieli, vaikka en mikään parikymppinen enää olekaan. Ehkä olen sitten ikäistäni lapsekkaampi.
Ap
Miksi kysyt, miltä se muista tuntuisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tätä tilannetta purettiin tuon perjatain jälkeen? Kerroitko hänelle, miltä sinusta tuntui?
Ei tätä ole tapahtunut minulle. Tämä oli vain omassa mielessäni kuvittelemani kauhuskenaario. Minulle kun on tärkeää, että asioista puhutaan suoraan. Tällaisesta tulisi todella paha mieli, vaikka en mikään parikymppinen enää olekaan. Ehkä olen sitten ikäistäni lapsekkaampi.
Ap
sellainen mielikuvitusskenaario miesvihanlietsomiseksi taas kerran
Vierailija kirjoitti:
P a s k a l t a tietysti tuntuisi, mutta ei minulle voisi enää nykyään käydä noin, sillä en ala tapailemaan kuukauden ajan miestä joka ei vaikuta niin kiinnostuneelta kuin minä hänestä.
N29
Mä käsitin, että kyseessä on enemmän "vaisto" mikä välillä heittää tuollaista ajatusta naisen mieleen, mutta ristiriita on siinä, että mies kuitenkin puhuu ihan muuta. Yhteisestä tulevaisuudesta jne. Mun mielestä kuukausi on vielä tosi lyhyt aika niin voi olla, että pitäisin tilannetta hämmentävänä, mutta tuskin itsekään olisin tuossa vaiheessa muuta kuin "katsotaan nyt" ajatuksella niin en nostaisi asiasta meteliä. Ajattelisin, että asia selviää kyllä, jos on selvitäkseen. Se sitten, että mies katoaisi vaan, olisi raukkamaista. Mulle kuukauteen mahtuisi muutamat treffit ja pidän erikoisena miksei vaan voi sanoa, että tuntuu ettei juttu kehity tms. Mies varmaan pelkää jotain reaktiota, vaikka realistisesti jos miettisi, niin kuka nainen alkaa kuukauden tapailun jälkeen draamailla jos toista ei vaan kiinnosta? Voi olla myös, että on tavannut kiinnostavamman. Jos ei sitä halua sanoa niin sanoisi silti edes jotain.
Valitettavasti uskon myös, että tuo on nykyään ihan arkipäivää.
Aika outoa vaihtaa puhelinnumeroa välttääkseen kiusallisen tilanteen. Suorastaan todella kummallista.
Hän voisi vain estää toisen numeron. Se olisi vain noloa miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tätä tilannetta purettiin tuon perjatain jälkeen? Kerroitko hänelle, miltä sinusta tuntui?
Ei tätä ole tapahtunut minulle. Tämä oli vain omassa mielessäni kuvittelemani kauhuskenaario. Minulle kun on tärkeää, että asioista puhutaan suoraan. Tällaisesta tulisi todella paha mieli, vaikka en mikään parikymppinen enää olekaan. Ehkä olen sitten ikäistäni lapsekkaampi.
Ap
Miksi kysyt, miltä se muista tuntuisi?
Ihan mielenkiinnosta. Eikö keskustelupalstoilla yleensäkin kysellä muiden mielipiteitä milloin mistäkin? Miten tämä nyt eroaa niistä muista kysymyksistä?
Ap
En ikinä roikkuisi kuukautta miehessä, jota ei kiinnosta. Joku itsetunto pitää olla, ei se ole maailman viimeinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tätä tilannetta purettiin tuon perjatain jälkeen? Kerroitko hänelle, miltä sinusta tuntui?
Ei tätä ole tapahtunut minulle. Tämä oli vain omassa mielessäni kuvittelemani kauhuskenaario. Minulle kun on tärkeää, että asioista puhutaan suoraan. Tällaisesta tulisi todella paha mieli, vaikka en mikään parikymppinen enää olekaan. Ehkä olen sitten ikäistäni lapsekkaampi.
Ap
Miksi kysyt, miltä se muista tuntuisi?
Ihan mielenkiinnosta. Eikö keskustelupalstoilla yleensäkin kysellä muiden mielipiteitä milloin mistäkin? Miten tämä nyt eroaa niistä muista kysymyksistä?
Ap
Niin ensin pitää pussata muutama sammakko ennen kuin se prinssi löytyy ja sitä kutsutaan elämäksi. Jos ei kestä tämän tyyppisiä pettymyksiä mennään kotiin ensin vähän vielä kasvamaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika outoa vaihtaa puhelinnumeroa välttääkseen kiusallisen tilanteen. Suorastaan todella kummallista.
Hän voisi vain estää toisen numeron. Se olisi vain noloa miehelle.
Pelkkä numeron estäminen ei estä soittamasta numero piilotettuna tai toisesta numerosta. Jos joku vaihtaa numeroa jonkun ei-toivotun soittelijan vuoksi, niin kyse on jo aikamoisesta häiriköinnistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tätä tilannetta purettiin tuon perjatain jälkeen? Kerroitko hänelle, miltä sinusta tuntui?
Ei tätä ole tapahtunut minulle. Tämä oli vain omassa mielessäni kuvittelemani kauhuskenaario. Minulle kun on tärkeää, että asioista puhutaan suoraan. Tällaisesta tulisi todella paha mieli, vaikka en mikään parikymppinen enää olekaan. Ehkä olen sitten ikäistäni lapsekkaampi.
Ap
Miksi kysyt, miltä se muista tuntuisi?
Ihan mielenkiinnosta. Eikö keskustelupalstoilla yleensäkin kysellä muiden mielipiteitä milloin mistäkin? Miten tämä nyt eroaa niistä muista kysymyksistä?
Ap
Tämä on heikkolaatuinen provo.
En pysty yhdistämään otdikkoa tekstiin. Tai siis teketissä ouhutaan että ”aistit että miestä ei kiinnosta yhtä paljon” ja tekstissä annetaan ymmärtää, että mies pitää sinua niin hankalana slakkerina että on pakko vaihtaa puhelinnumeroa. Musta nämä on aika eri juttu.
Miltä tuntuisi? Ensimmäisessä, otsikon kuvaamassa tilanteessa harmittaisi pahasti, mutta keräisin itseni ja ujuttaisin uutta matoa koukkuun jonkun muun miehen kanssa. Jälkimmäisessä håvettäisi ja kauhistuttaisi ja olisi varmaan vaikea kohdata maalmaa enää. Olisi pakko ryhtyå johonkin itsekasvatustoimiin jotta moidta ei kertakaikkiaan voisi tapahtua enää.
Jälkimmäistä kuviota toivoisin muuten myös mlnilta miehiltä. Tyylikkäästi takavasemmalle perääntyminen on taito, joka tuntuu puuttuvan ihan liian monilta.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä roikkuisi kuukautta miehessä, jota ei kiinnosta. Joku itsetunto pitää olla, ei se ole maailman viimeinen mies.
Eihän tässä väitettykään, ettei miestä kiinnostaisi. Kyse oli vain siitä, mitä nainen aistii. Ei se tarkoita, että se olisi totuus.
Ap
Vaikea kuvitella, sillä en menisi kenenkään kanssa edes ensitreffeille, saati sitten pitempää tapailua.
P a s k a l t a tietysti tuntuisi, mutta ei minulle voisi enää nykyään käydä noin, sillä en ala tapailemaan kuukauden ajan miestä joka ei vaikuta niin kiinnostuneelta kuin minä hänestä.
Ylipäätään kynnys lähteä tutustumaan kehenkään on korkea.
Joskus 20-23-vuotiaana minullekin olisi vielä voinut käydä noin, ja olisin luultavasti aivan masentunut miehen katoamisen jälkeen.
N29