**LOKAMASUT TORSTAINA**
Kommentit (27)
Oden ihan duhassa. Pää däynnä däkää :/ Perhada!!!
Toivottavasti ei muksuun tartu.
Mitähän mulla ens viikolla on kun viime viikolla vaivasi vatsa, nyt sitten tämä...Koko ajan jotain etten ihan kunnossa ole..
Täällä onkin vaihteeksi oikein aurinkoinen päivä. Huomiseksi luvattiin jo kylmenevää koko maahan.
Nyt onkin jo nälkä. Tulen lisää tarinoimaan kun ollaan saatu vähän lisää juttuseuraa :)
Mukavaa päivää kaikille!
Camelot 34
Täällähän oli nuhapumppuja pino täynnä ;)
Kovasti jaksuja teille molemmille MIANNI ja CAMELOT!
MIANNILLE myös osanotto! Teillä näitä on lähiaikoina riittänyt :(
Eiliseen pinoon en joutanut,mutta mieleen sieltä jäi tämä MIES kysely,jotenka vastaanpa siihen.Mun mies täyttää tässä kuussa 30v.Yhessä ollaan oltu jo 11v,joista naimisissa 2,5 vuotta. Työkseen on myyjä/myyntiedustaja.Pörrää tässä lähialueilla,niin työajat on onneksi ihan normaalit ja kotona on aina yötä. Jonku verran tekee töitä myös iltaisin kotona.Tulee hyvin juttuun lapsien kanssa,niin omien kuin vieraidenki.Pitempi pinna kuin minulla ja loistava huumorintaju.Osallistuu kotitöihin ja muihin perheen asiohin siinä missä minäkin. Huippu löytö:)
Tulee vaan liian usein ehkä pidettyä itsestään selvyytenä.Jospa ottaisin puhelimen kauniiseen käteen,soittaisin ja kertoisin miten kovasti rakastan ja arvostan,kun pitää meistä niin hyvää huolta!
Tälle päivälle ei ollutkaan mitään galluppeja ainakaan vielä.
Mä sain nukuttua yön hyvin.Ja tänään ajattelin olla tehokas.Siivoan vaatehuoneen,siinäpä sitä onkin hommaa yhelle päivälle!
Mukavaa torstaita!
Nyt rimputan miehelle!
Päivänsäde 35+4
miannile ja camelotille jaksuja flunssan kourissa!
täällä kanssa tauti tehnyt viikon tuloaan,poika ollut jo reilun viikon kipeä ja yöllä minullekin iski yskä.. muutenkin yö meni ihan hirmu huonosti,poika rassu heräili vähän väliä ja neljästä viiteen itki hysteerisenä,oli varmaan pelästynyt kun ei saa nenän kautta henkeä..
nyt ollaan sitten silmät ristissä..
eilen oli sitten vika neuvolalääkäri, kaikki oli vauvalla hyvin, sydänäänet 150-160, oikein päin (vaikka parina iltana tuntunut liikkeet tosi hassuissa paikoissa), sf30, hemppakin oli noussut 110, paineet ok, pissa puhdas, turvotusta hurjana, ja sain käskyn käydä ostamassa tukisukkahousut, nyt sitten ekaa kertaa jalassa ja tuntuvat kyllä tosi hyville!
täytyy vaan toivoa ettei tule kovin lämmintä kun ilman sukkiksiakin jo tukalan kuuma! toivottavasti nämä nyt sitten auttavat!!
eilen oli ollut kyselyä mihistä..
omani on 25vuotias, tällä hetkellä sekä työssä että opiskelee, valmistuminen olisi tuossa lokakuun puolessa välissä;)
kauppiaaksi, ja sitten odotellaan mihin meidät lähetetään...
aivan ihana isä tuo on pojalleen ja tykkää muutenkin lapsista kovasti!
huomenna olisi sitten se synnytyssuunnittelu enkä ole kokoasiaa oikein ehtinyt vielä ajatuksella miettiä...kääks.
mutta nyt kuuluu vaarallista rapinaa,taitaa poika olla pahanteossa!
torstaita kaikille!
fiikuna ja mytty rv35+1
juu,olohuoone remontissa:/
niin yhdessä ollaan oltu vajaat 6 vuotta joista kihloissa reilut neljä ja naimisissa reilut 2, tuntuu ihan kuin ei aikaa olisikaan kun ei tunnettu!
ja miannille myös surunvalittelut täältä! kyllä teille kasaantuu noita suruja nyt!
mites muuten onko muilla tuntunut että vauva tekee ihmeellisiä käännöksiä?
nyt siis parina iltana (kaksi kuukautta raivotarjonnassa ollut vauva) on tehnyt kummallisia jumppia niin että masu on mennyt ihan päinvastoin kuin yleensä! eli liikkeet tuntuneet alhaalla ja kova pahkura ylhäällä?
miksi nyt ihan loppuaikoina sitten ruvennut vaihtamaan asentoa kun näin pitkään ollut oikein päin? no toivottavasti ei pepulleen jämähdä kuitenkaan!!!
..ja taas tuholainen on touhuissaan, täytyy mennä pelastamaaan mikä pelastettavissa on!!!
edelleen fiikuna ja mytty rv35+1
En ole valittanut raskausvaivoista melkein viikkoon niin nyt valitan, että ARGH kun on karmeeta öisin kun täytyy kylkeä kääntää! On siis ylivoimaisesti kamalin homma raskauden aikana. Eilen vielä iskiaskin ärtyi, kun istuin ylimääräiset 10 minuuttia (!!!) ruokapöydän ääressä. Siinä sitten yöllä yrität kääntyä kun sattuu häpyluustoon ja samaan aikaan takalistoon... :(
No ei siitä sen enempää.
Eilen illalla meille tuli kaamea havainto, kun tajusin että 3,5 viikon kuluttua syntyessään meidän pikku-Kiraffi olisi täysiaikainen vauva :o :o :o KOLME JA PUOLI VIIKKOA!!! Herranen aika!!! Miehenkin veti aika hiljaiseksi... Mä en siis ihan oikeasti ole yhtään mukana tässä ajan laskussa.
Oliko muita jotka EIVÄT OLE VIELÄ VALMISTELLEET VAUVAN TULOA?
Me ei olla tehty siis yhtään mitään. Kaikki vauvan vaatteet on yhä pesemättä, silittämättä pusseissa ja laatikoissa, nukkumatilaa ei ole vauvalle järkätty mistään, pukluliinat tuli just nyt mieleen eka kertaa. Vaippoja ei ole hankittu, ei tutteja eikä pulloja - no, liivinsuojia löytyy puoli paketillista esikoisen jäljiltä... Alkoi ihan hävettää kun hoksasin että oikeasti 3,5 viikkoa ja ihan täysiaikainen vauva tulisi. Olen koko ajan ajatellut laskettua aikaa että silloin se vauva syntyy.
Johtopäätös: Meidän on varmaan pakko ruveta vähän katsomaan noita vauvan tavaroita. Onneksi vauva ei paljon muuta ihan _oikeasti_ tarvitse kuin maitoa ja lämmintä ylle!
Eipäs tässä tällä erää muuta. Esikoisen kanssa on tänään 1,5-vuotisneuvolalääkäri ja ilmeisesti saa samalla myös rokotuksen kun se jäi antamatta viime kerralla. Mua kyllä huvittaisi ennen kaikkea makoilla tässä sohvalla ja lukea kirjaa.
Hyvää torstaita kaikille, kohta se on kuulkaas taas viikonloppu ja yksi viikko takana!
Coe rv 33+4
jeps, taidan olla aikas valmis synnyttämään, jos en kuitenkaan ihan tälläistä synnytystä toivo..;
Mä en tarkasti muista, miten jouduin laitokselle, mutta jokatapauksessa synnytys oli lähtenyt käyntiin limatulpan irtoamisella. mun ANOPPI oli lähettänyt laitokselle sen limatulpan joka oli punavihreä ja siinä luikerteli matoja (hyi helv..i). No joo. Pääsin suoraan synnytyspetille, ihan vaan normi vaatteet päällä ja kätilö meinasi että joo täysin auki, sen kuin ponnistat ja ilokaasua voit ruveta ottamaan heti kun ei ehditä antamaan mitään kivunlievitystä. Siinä pari kertaa yritin ponnistaa mutta heti kätilökin sanoi että ei tapahtunut mitään. Paikalla oli kaksi kätilöä jotka siinä istuivat ja juttelivat niitä näitä, joivat kahvia ja minä siinä kanssa ihan rentona, silloin tällöin yritin ponnistaa, tuloksetta. Jossain vaiheessa toinen kätilö sanoi, että tosi alhaalla on, käypäs vähän kävelyllä jos alkais kunnolla ponnistuttaa. Niinhän minä tein ja lähdin miehen kanssa kävelylle. Kun tulimme takaisin synnytyssaliiin, siellä oli toinen äiti mun petillä ja pää oli jo vauvalla näkyvissä. Yhdellä ponnistuksella syntyi sen äidin vauva ja he lähtivät kavereineen (joo sillä oli pari kaveria mukana synnytyksessä) heti kävellen vaan pois salista. Kirosin kätilölle että hemmetin teinit! Sitten rupsin itse hommiin, mutta kun tuli tarve ponnistaa, huomasin, että sängylle olikin tullut iso kasa sontaa (taas hyi helv....). Kätilö ei tykännyt yhtään siivoamisesta, mutta kun vihdoin sen teki, hän huusi perään, että sänkyhän on myös täynnä verta. Vuosin kuin seula ja pahinta on että juuri tässä vaiheessa tyttö heräsi enkä koskaan saanut tietää miten tuo OUTO uni päättyi!!!! Siis koko yön näin samaa unta ja nukuin tosi hyvin.
Oma olo ok, tein illalla tunnin lenkin yksin ja aamulla 40min lenkin tytön kanssa, ilman mitään tuntemuksia. Vauva potki eilen enemmän kuin kuukauteen yhteensä, myäs kun olin itse liikenteessä.
Jatkan myöh. tyttö repii kädestä ja huutaa....Nazu rv 36+3
No kylläpä oli erikoinen herätys tänäaamuna. 5.30 heräsin kun summeri soi- olin IHAN ällikällä että näinkö mä unta vai mikä ihme se ääni oli? No, kohta se soi uudestaan! Menin ovipuhelimelle ja kyselin että kuka ihme siellä oikein on, niin joku muija siellä pikkusievässä pyysi avaamaan ovea. Sanoin vaa että en tietenkää avaa kun ei se kerta meille ole tulossa, ja se vaan selitti että oli menossa kaverilleen, muttaku ne ei herää summeriin ja hällä ei oo puhelinta. Selittihän se jotai muutaki, mutta kyllä otti päähän! Pelkäsin kokoajan että tyttö herää siihen ääneen.. Sitäpaitsi hoksasin sitte myöhemmin että se asunto jonne väitti olevansa menossa, ei edes ole tässä rapussa. Että tiiä sitte mikä hemmo se oli.
Siinäpä meni sitte tunti ennenku nukahin uudestaan ja kohta tyttö jo kiikasi sängyssään ja piti mennä hakemaan pois. No, tää oli sitte tällanen aamu tämä :)
voi että, toivottavasti tuo flunssa ei tule meille asti! Jaksamista kaikille siitä kärsiville! Olo tukala ilman flunssaaki :/
(.) Masussa liikutaan ihan tosi tosi paljon, ja vauva ei oo kyllä kiinnittyny mihinkään ku pystyy niin pyörimään tuolla kovasti. Välillä liikkeet tuntuu ihan jokapuolella mahaa, enkä ymmärrä miten se voi olla yhtäaikaa jokapaikassa. Ja ei aina oo mitenkää helliä ne liikkeet äitille. Mutta tänään kuitenki tuntus päivä vähän paremmalta ku eilen, pitää lähtä tästä ulos tytön kanssa ja jos vaikka jaksas kirjastolle asti raahustaa.
Synnytystä en osaa miettiä, minusta vaan tuntuu niin hullulta että toisilla on jo viime metrit menossa ku itellä vasta ylitty tuo rv32 maaginen raja. Oonkohan sitte ihan viimesiä synnyttäjiä? Varmaan ainaki loppupäässä.
Vauvalle on kaikki suurinpiirtei valmiina, ainoastaan sänky pitäs raahata sisälle mutta en vielä viiti tientukoksi. Ja koppa vaihtaa rattaisiin. Niin, ja hankkia ne tuplat...
No, mutta mukavaa päivää kaikille!
Jääsydän rv 32+2
Jääsydän, täällä kohtalotoveri... Heräsin klo 4.45 ovikellon soittoon (asutaan rivarissa). Oven takana ei kuitenkaan ollut ketään, hämärää :/ Ollaan vielä täällä suht syrjässä metsän reunassa, ohikulkijoita ei käytännössä ole ollenkaan. Mies lähtee kolmen jälkeen yöllä töihin ja minä säikkynä valvoin melkein tunnin kun olin ihan varma että joku hullu hiippailee ikkunoiden takana :D
Olin tiistaina verikokeissa joissa katottiin niitä maksa-arvoja tjt... ei mitään häikkää, yhä vielä kutittaa ihan sairaasti joka paikkaan (varsinkin raajoihin, mahaan ja selkään). Olen ihanilla naarmuilla kun unissani raavin itseäni, tosi inhottavaa! Toivottavasti en oo tullut tolle meidän koiralle allergiseksi... Luulis kyllä että sit ois nenä tukossa ja silmät kutiais.
Hyvät päivänjatkot kaikille ja jaksuja nuhapumpuille!
merileijona 33+4
MIANNI & CAMELOT: Kovasti paranemissäteitä täältä, jotta paranisitte mahdollisimman pian!!!!! Koittakaahan jaksaa. Miannille myös osanottoni, jäi eilen epähuomiossa kertomatta.
COE: Niin se aikaa vaan menee....Ite onneks olen saanut kaikki jo valmiiksi, alkais muutoin pukata pikku-stressiä päälle, kun kuitenkin viikkoja jo yli 36. Äkkiä sitä sitten kaikkea laittaa valmiiksi, kun vaan saa aloitetuksi :) Kyllä se siitä, nou hätä!!
NAZU: Hui mikä uni sulla :D Kaikkea sitä kans voi nähdä....ja limatulppa oli kyllä etten sanois " mielenkiintoinen" (hyi helv...) :D Harmi vaan, kun et nähnyt unta loppuun saakka...että minkälainen vauveli sieltä sitten loppujen lopuksi syntyi:)
JÄÄSYDÄN: Peggy-75:lla on LA kuun lopussa, olisikohan hän nyt päivän vai pari sua edellä eli aika samoissa menette kuitenkin.
Mä nukuin sitte taas huonosti ja sormia särki moneen otteeseen ihan tajuttomasti :( Hemmetti soikoon!!!! Ja vauvakin oli jotensakin paljon hiljaisempi kuin yleensä ja sitten aloin kuulostelemaan hänen liikkeitäänkin enkä meinannut saada senkään puolesta unta. Vähän väliä ravasin vessassa eli hyvin hyvin katkonainen yö on takana vaihteeks taas. No, pitää nukkua päivällä mikäli siltä näyttää. Siitä tää äippäloma on hyvä (ja kun ei ole ennestään lapsia), että voi nukkua periaatteessa ihan milloin vaan siltä tuntuukin.
Illalla ihan kuin olis juilinut sillain menkkamaisesti alamasua....tosin ei mitenkään kipeästi kuitenkaan. Näillä viikoilla melkein jo toivoisi jotain tuollaisiakin tuntemuksia :)
Ompelin eilen pinnasänkyyn päiväpeiton ja laitoin kehdon ihan valmiiksi. Oikeastaan nyt kaikki ois kondiksessa-vain punkka puuttuu. Niin no siitä tulikin mieleeni, että unessa isäntä oli sellasen käynyt ostamassa ja ostanut myös ne jalat siihen :)
Siskon kanssa käytiin vähän shoppailemassa ja KappAhlissa on KAIKKI LIIVIT 9.95¿ ja löysin sieltä nätit imetysliivit!! Kantsii käydä katsomassa mikäli on tarvetta moisille:)
H&M:ltä ostin vauvalle harmaat collegehousut ja parit sukat (nyt ois sitten kotiintuloasu sukkia myöten valmiina). Niin ja itelleni ostin sairaalaan sellaset vaaleanpunaiset Snoopy-aamutohvelit.
Eilen oli sitä MIESGALLUPPIA niin siihen voisinkin nyt vastailla:
Meillä isäntä on 31-vuotias autoalan ammattilainen, vaikka töitä tekeekin satamassa. Autojuttuja tekee sitten vapaa-ajallaan ja on siinä kyllä aikas haka:) Koko aika pitää olla jokin projekti menossa ja onhan niitä tuolla tallissa jos jonkinlaista menopeliä.
Yhdessä ollaan oltu 12.5 vuotta, joista kihloissa 12 vuotta ja naimisissa 6 vuotta. Todella romanttinen ja huumorintajuinen kaveri, joka ottaa kyllä mut huomioon enemmän kuin hienosti :) Unelmamies!!!! Elämäni Rakkaus! Tykkää erittäin paljon lapsista ja hänelle on ollut myös erittäin kova paikka se, ettemme meinanneet lapsia saadakaan. Voitte siis vain kuvitella miten tärkeä tämä pikkuinen isäntä täällä masussa tulevalle isukille onkaan:) Kaikinpuolin tuohon mieheen olen tyytyväinen vielä näiden kaikkien vuosienkin jälkeen!!
Jees, mutta eipä tässä tämän kummempia tällä erää!!!!
Pärjäilkää ja Voikaa Hyvin!!!
Haliterkuin: Je_Ni & " Pikku-Isäntä" 36+4
Aikasta viileä aamu oli lasten kanssa kävellä tänään. Ja sisälläkin ihanan viileää, ei öisin onneks hikoiluta enää :). Nukun koko yön suunnilleen samalla kyljellä, viime yönä käänsin kylkeä voihkien kivusta ja samaan aikaa soi miehen herätys. Vaikkei liitoskipuja pahemmin ole niin toi kääntyminen on kyl ihan tuskan takana :(.
Mun mies on 31-vuotias yrittäjä. Veljensä kanssa heillä on pari kaivuria ja yks moto. Tekevät metsämaan muokkausta yms. Paskaa hommaa suoraan sanoen mutta tehtävä on että saavat velkojaan maksettua. Turhautuu usein työhönsä kun ei siitä juur palkkaa tai muuta korvausta saa. Mutta se siitä. Yhessä oltu 12,5 vuotta josta naimisissa 7,5 vuotta. Rakkautta löytyy, tällä hetkellä vaan ollaan joteski nii väsyjä molemmat. Vähän ollaan jotenki etäännytty toisistamme. Täytys koittaa lämmittää jotenkin sitä... Mennä vaan kainaloon.
Masusta: vauva on välillä selkä oikealla ja taas välillä tuntuu että vasemmalla tai keskellä. Ja potkut tuntuu kyljissä ja melki lantiossa saakka. Kädet vispaa välillä ihan hulluna. Välillä vihloo kävellessä alas luihin, taitaa olla jotenkin aika alhaalla hänen pää. Muutenkin ei pahemmin ahdista kylkiluita. Ehtii kyl viel...
Jaksuja nuhanenille & väsyille!
Terveisin Sanna ja baby rv35+2
Mietin että varautuuko kroppa nyt vauva-aikaan vai mitä, kun olen ihan hirveän väsynyt ollut jo monena iltana klo 19 ja nyt tänään päivälläkin. Käskeekö kroppa nukkumaan yhä enemmän ja hankkimaan energiaa " talteen" vauvaa varten? Viime yönäkin nukuin yli 7 tuntia ja silti väsyttää jo nyt, lihaksia särkee ja liikkuminenkin väsyttää, eikä mihinkään jaksa keskittyä.
Tai ehkä mulle on flunssa tulossa? Vai voiko turvotus vaikuttaa väsyttävästi?
Hb oli ainakin viime viikolla ihan ok neuvolassa ja verenpaineet ja muut. Onko muilla kans tullut selittämätöntä väsymystä vai selittyykö teillä huonoilla yöunilla? Mulla ei siis mitään häikkää unien kanssa...
Coe
Ompa ihanan pirteä olo, kun paistaa aurinko! =) Pyykit kiikutin kiireesti pihalle kuivamaan, kun sää siltä näytti.
Neuvolassa pyörähdin tuossa aamulla ja oikein päin vauveli siellä edelleen onneksi oli! Pää oli jo tosi alhaalla lantiossa ja ei enää kuulema liikkunut! Terkkari arvioi, että saattaisi hyvinkin syntyä ennen rv39!!! Saapi nyt sitten nähdä, toivossa on hyvä elää!!!!
Paineet 112/64 ja hemppari 121, sf mitta vaan 29,5, eli keskikäyrän alapuolella mennään! =) Painokin oli noussut parissa viikossa vain 200g!!!! 6.9kg tullut ensimmäisestä neuvola punnituksesta rv9. Tosin kun tuo lähtöpaino oli jo aikasta karsea tällä kertaa, niin painan nyt enemmän kuin aikaisemmilla kerroilla synnyttämään mennessä! Viimeisen laakärinkin sain kahden viikon päähän, niin sitten tietää tuon kohdunsuunkin tilanteen.
Täytyy lähteä päiväkahvinkeittoon! Jaksamisia Miannille ja Camelotille flunssien kanssa!
neljäs 33+5
Täällä ollaan flunssassa myös :(
Siispä en ole jaksanut lukea juttujanne päiväkausiin, pahoittelen että olen ihan pihalla.
Minulla oli tiistaina se synnytystapa-arvio! Tyttäremme tulee syntymään 26.9.06 jos ei lähde sitä ennen syntymään. Ja siihen on aikaa enää pari viikkoa, kiire tulee minullekin laittaa kaikki valmiiksi!
Hiukan huonojakin uutisia, tyttö on vain 2,1 kg painava :(
Jouduimme takaisin painotarkkailuun. Todella pienenpieni vauva tulossa! Hän oli kasvanut n. reilu 100 gr per viikko, eli hän ei varmaan ehdi kasvaa edes 2,5 kg painavaksi.
Verenpaineeni on myös niin alhaalla että on kuulemma ihme että pystyn kävelemään! Olenkin ihmetellyt miksi huippaa ;D
Yritän syödä suolaista että nousisi paineet vähän edes, eihän vauvakaan saa kunnolla ravinteita ja happea jos sydämeni ei niitä jaksa pumpata!
Otetaan vastaan vinkkejä kuinka saada verenpaine nousemaan, auttaisikohan salmiakki....
Yritän nyt levätä, on aika nuutunut olo kun nenä valuu ja yskittää.
-lupicaia 36+4, 19 yötä ja vauva on sylissäni!
COE: mua on vaivannut myös tuo aivan käsittämätön väsy jo parisen viikkoa. Mulla pahin olo on aamupäivä ja sitten se alkaa siinä viiden aikaan iltapäivällä uudelleen. Tosin mulla on alhainen hemppakin mutta se on ollut alhaalla jo ties kuinka kauan joten uskon myös että osin johtuu siitä että elimistö valmistautuu tulevaan, kun esikoisen kanssa kuitenkin tulee touhuttua muuten paljon. Voisiko siinä tosiaan olla syy?? Tosiaan se väsy on kertakaikkisen lamaannuttava.
LUPICAIA; millainen verenpaineesi oli kun sinulle sanottiin sen olevan alhainen? Minuakin on huipannut juuri tuon väsyn ajan eli pari viikkoa ja olen miettinut, mikä on alhainen verenpaine. Teille on tosiaan tulossa pieni vauva, mutta tärkeintä on että vauva voi silti hyvin. JOstain luin, että joillakin vauva ei kasva viimeisten viikkojen aikana juuri lainkaan vaan " möllöttää" vain vesialtaassa ja yleensähän vauvat kai kasvavat n. 200g/vko. Kai sekin on yksilöllistä, mutta hyvä kun olette tarkkailussa;) Mehän olemme tarkkailussa juuri päinvastaisesta syystä eli meillä tarkkaillaan ettei vauva kasva liian isoksi. Mä en ole muuten sitä enää murehtinut, en jaksa uskoa, että vauva olisi paljoa yli 4kg (mikä on ihan normaalia), koska a)sf-mittani on 3cm pienempi kuin esikoisella korkeimmillaan ja mullahan mitta ei ole kasvanut enää 3vkoon (sama mittaaja koko ajan, johon luotan tosi paljon), b)suvussa ei ole " jätti" vauvoja, eikä minulla ole todettu raskausdiabetesta c) ei vaan tunnu siltä, että vauva olisi jättis jne...
Tulipa taas vakuutettua ainakin itseni;)
Me tultiin tytön kanssa aamulla jo tänne mun vanhemmille (taas...), vaikka maanantaina just oltiin, mutta kun tuntuu etten tällä viikolla ole saanut mitään aikaiseksi kun mielessä pyörii vain synnytys ja pieni uusi vauva. Täällä tyttö saa touhuta mummun ja papan ja enonsa kanssa koko päivän (vanhemmillani on lehmiä joten ollaan nyt oikein MAALLA) ja itse saan lenkkeillä ja levätä. Kotiin mennään tässä piakkoin odottamaan miestä töistä ja laittamaan ruokaa.
JAKSUJA teille kaikille flunssan kanssa - itse olen siltä välttynyt, tai siis koko perhe, mutta kylläpä meidän neiti ainakin sairasti jo ihan tarpeeksi tuossa heinäkuussa joten jos vaikka säästyisimme flunssalta.
Nazu
Sama täällä. Kylläkin alkaa helpottamaan jo - rv nyt 35+4. Osan energiasta vie kyllä tuo esikoinen jolla ikää 1v 10kk ja hiljalleen alkaa uhmaakin hiipimään... Kovasti on äidissä nykyään kiinni, kun on alkanut aavistella tulevaa... Väsymys johtuu kyllä paljolti myös alhaisiata veriarvoista (viimeksi 92) ja verenpainneesta myös. Mutta selvästi auttoi ja piristi tänään kun sain viedä pojan kerhoon jonka aikana sain omaa-aikaa käydä asioilla. Kävin mm. kahvilla ja luin päivän lehden IHAN RAUHASSA! Aivan taivaallinen olo :D Nyt poika vetelee päiväunia ja itsellä on aikaa ja puhtiakin tehdä jotain muuta kun nukkua.
Gallupeista: Mieheni on 31v ja työkseen tekee teollisuussuunnittelua isänsä yrityksessä. Yhdessä on oltu kohta 14v, kihloissa 9v ja naimisissa 7v - vanha pari siis " niin erilaisia, mutta niin samanlaisia" sanovat kaverit ; D
Herättelen tuota muutaman päivän takaista GALLUPPIA, jota aloitin, mutta taisi jäädä unholaan kun niin myöhään illalla sen pinosin. Eli niistä VAUVAKUTSUISTA. Onkos kellään ollut/ tulossa. Itselleni kaverit sellaiset pitävät ensiviikolla, vaikka sanoin että ei tarvitse kun viimeksi kaksivuotta sitten sellaiset järkkäsivät ja olivat tosiaankin nähneet vaivaa: jalkahoidot ja kaikki. Mutta haluavat välttämättä piristää minua- joten mikäs siinä : D
ja kyllä välillä tuntuu että ei pysty kävelemään, kun vauva painaa päällä häpyluuhun ja sinne vihlasee joka toisella askeleella niin että meinaa jalka lähteä alta :o Aika inhottava, toivottavasti menis jotenki ohi että sais jatkaa nuita kävelyreissuja ihan loppuun asti.
LUPICAIA:lla on jännät paikat kans edessä, ja vieläpä ihan pian :) Niin, parempihan se on ottaa vauva ulos kasvamaan jos ei masussa kasva. Meijän pimu ei kasvanu rv 36 jälkeen, mutta kun synty niin alko paino heti nousta vauhdilla. Ja onhan se 2,5kg vauva pieni (meijän esikoinen oli sellanen) mutta se kasvaa niiiiin äkkiä, että ei sitä kauaa ehdi taivastella. Mutta on ne pienet vauvat vaan niin hellyttäviä, semmosia että tekis mieli vaan pitää sylissä ja suojella kokoajan niitä kaikelta. Toivottavasti se vauva on sinulla kuitenki muuten valmis, keuhkot yms. ettei joudu teholle tms.
VÄSYMYSTÄ löytyy täältäki-- eikä enää voi edes laittaa alhaisen hempan piikkiin. Ja se iskee yleensä ihan yhtäkkiä ja vie totaalisesti kaikki voimat pois jäsenistä ja mielestä. Oisko se sitte vaan että elimistö koittaa " pakottaa" keräämään voimia? (voiko silti naisenkaan elimistö olla NIIN viisas?;) )
Olipas tänään ihanan syksyinen ilma ulkona! Oli oikeen piristävää kävellä kaupungilla, ihan yksin, kun vein pojan tänään hoitoon piiitkästä aikaa. Kävin ostamssa kaikki loput tarvikkeet vauvalle, vaippoja myöten. Nyt tarvi sitten vaan odottaa... :)
Kauheesti tuli supistuksia, kun vähäsenkin käveli. Viimeyönäkin tuli taas aika paljon, saas nähdä kauanko tämä vauva pysyy sisällä, vaikka toisaalta voihan olla, että menee ylikin, vaikka nyt supisteleekin paljon. Harmittaa vaan kauheesti, kun nyt tekis meli ulkoilla paljon, kun ilmat on niin ihanan raikkaat ja viileät, mutta lääkäri kielsi ihan kaiken, pitäis kuulemma kolme viikkoa vaan maata ja lueskella. Onpas helppo sekin toteuttaa, kun on toi esikoinenkin täällä, jonka kanssa pitäis ulkoilla ja jotain touhuta. Ja pakkohan kotikin on jonkun laisessa kunnossa pitää ja pyykkiä pestä jne...
Mies galluppiin sitten: Mun mies on 24v. ja työssä muovitehtaalla, valmistuu siinä samalla koneenhoitajaks. Yhdessä me ollaan oltu 6v. ja kihloissa 4v. Naimisissa ei vielä olla, lupas kosia mua, kun on varaa lähteä häämatkalle ja pitää jotkut pienet häät. Eli saankohan odottaa vielä semmoset kymmenen vuotta... Itse haluaisin jo naimisiin, että saatais kaikki sama sukunimi. Lapsilla on siis miehen sukunimi, joten mä oon " ihan yksin" omani kanssa. :(
Muuten on ihan mies ja tykkää kovati lapsista. Meillä mies laittaa yleensä ruoan ja mä sitten hoidan enemmän muita koti hommia. Lasten hoitoon osallituu kyllä tosi paljon, minkä töiltän kerkeää. Tyytyväinen olen omaan kultaani, vaikka munkin tulee se aivan liian harvoin näytettyä. Pitääpä nyt skarpata! :)
Mutta minä yhdyn muihin väsymystä valitteleviin. Vaikka suht hyvin oon viime yönä nukkunut, nyt tuntuu, kun aivot ois puuroa... Taidan mennä hetkeks huilimaan ennen kun lähden hakemaan poikaa hoidosta.
Möhömassu + masukki rv34+5
Täällähän on oikea pienten vauvojen kerho:) Itse olin eilen juuri neuvolassa ja terkkari sanoi, että ehkä n. 2,5 kg painoinen vauva tällä hetkellä, mutta ei tuntunut olevan mitenkään huolissaan, kun sf-mitta on koko ajan kasvanut. Itse ja mieheni ollaan pitkiä, mutta syntymäpainohan siihen vaikuttaa, eikä nykyinen pituus. Eilen mies selvitti kotoaan, kuinka paljon on painanut, eikä hänkään ole mikään suuri ollut, n. 3,6 kg syntyessään, minä alle 3,5 kg. Joten en nyt osaa olla huolissaan, kerkeehän se vauva kasvamaan sitten synnyttyäänkin. Saattaa vaan tulla pula pienistä vaatteista. On sentään muutama puku 50 ja 56 cm.
Painoa on tullut jo n. 15 kg, turvotustakin on vähän, joten se varmaan lisää painoa.
Olo on vielä todella hyvä ja sääliksi käy kaikkia teitä, joilla on unettomia öitä, liitoskipuja ja muuta vaivaa. Itsellä on huono olo vain silloin jos en muista syödä. Syömisestä kyllä tulee närästystä, mutta pieniä nämä vaivat ovat.
Synnytyksestä ei ole vielä tietoakaan... ei tunnu siltä, että oltais ihan lähiaikoina menossa synnärille. Ajattelin vielä lähteä yhden kerran mökille nyt viikonloppuna, vaikka ajomatkaa yli 300 km. Sitten ei pääse taas pitkään aikaan. Mies kyllä ajaa. Ainoa huono puoli on se, että mökiltä lähimpään synnytyssairaalaan on noin 100 km eikä oikein huvittais synnyttää muualla, kuin täällä pk-seudulla. Mietin nyt vielä tänään, mitä teen.
Kiva kuulla, että niin monet on onnellisia miestensä kanssa, vaikka on jo pikkuisia kotona. Näin ensimmäistä odottaessa ei voi olla pelkäämättä miten vauva vaikuttaa parisuhteeseen, varsinkin, kun on kuullut monien parien kriiseistä ja kuinka ei ole enää toiselle aikaa.
Itselleni olisi ihan hirveä ajatus, että meille tulisi erolapsia tai että lapset joutuisivat kärsimään vanhempien parisuhteen ongelmista. Kaikilla kai niitä kriisejäkin on, mutta hienoa, että monilla vielä nykyäänkin parisuhteet kestää ja ollaan vieläpä tyytyväisiä!
Meillä mies on 33v. ja opiskelee koneinsinööriksi ja on nyt kesällä töissä. Ollaan oltu kohta 13v. yhdessä, siitä pian 11v. kihloissa ja yli 8v. naimisissa. Meilläkin mies on ihan innoissaan pian syntyvästä tyttösestä, kun luultiin, ettei lapsia tule koskaan ilman hoitoja niin tuntuu uskomattomalta, että kuitenkin tärppäsi.
Unohtui lisätä, että nyt mennään viikolla 37+4 eli jos se vauveli on nyt 2,5 kg niin ei kai kerkeä enää paljon kasvamaan jos ei synny sitten hirveän myöhässä...
Olo ennallaan eli joka rääri räkää täynnä. Klo 9.30 pitäs lähtee päivystykseen jonottamaan pojan (+ muiden lasten) kans, pojalla jo viidettä päivää kuume ja on IHAN HIRVEE yskä. Tosin oon aika varma, että on pelkkää flunssaa, mutta täytyy varuilta käydä.
Itse raskaus on ihan sivuseikka tällä hetkellä. Tuossahan tuo maha kasvaa ja päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Vauva liikkuu kovasti ja eilen saatiin illalla vihdoin päätettyä se nimikin ja sitä EI enää muuteta, se on vissi. Jotenkin raskauden osalta on tosi hyvä olla, kyllähän niitä kaikkia kolotuksia ja vihlomisia on, mutta kuitenkin yleisesti ottaen kaikki hyvin.
Nukuinki suht hyvin yöllä, monta kertaa kävin pojan luona ja vessassa, mutta sitten nukahdin aina helposti uudestaan.
Nyt aamupuuron keittoon.
Mianni 33+5 (Voi, kun ois jo lokakuu!!)