Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lapsettomille pariskunnille väitetään ettei lapsi muuta elämää mitenkään?
26.10.2021 |
Koska se muuttaa, aivan kaiken ihan totaalisesti. En keksi elämässä mitään mikä muuttaisi yksilön enempää enempää kuin äitiys/isyys, silti olen kuullut lukuisia kertoja jopa vanhemmuuteen aivan väsyneen sisarukseni suusta ettei elämä oikeastaan muutu juuri lainkaan lapsien myötä - ikään kuin rohkaisuna että minunkin pitäisi.
Kuitenkin sivusta seuraajana huomaan, ettei esimerkiksi siskoni tai tuttavani enää tee mitään heille ennen mieluisia asioita (vaikka haluaisivat), sen lisäksi he ovat menettäneet kaiken vapaa-ajan ja yöunet - usein myös parisuhteen. ”Lapsen kanssa voi tehdä mitä vaan” , paitsi että sitten kuitenkaan ei voi tehdä ilmeisesti juuri mitään.
Eikö aikuiset ihmiset jo voisi lopettaa tämän väitteen viljeleminen, siinä ei ole mitään häpeällistä että elämä muuttuu omien päätösten myötä.
Kommentit (405)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kuulun ihmisiin, jotka kokevat ettei lapset muuttaneet elämääni. Koskaan en väittäisi, että asiat eivät olisi muuttuneet, toki ovat. Elämänikin on erilaista kuin 10 vuotta sitten, koska haluankin sen olevan erilaista. Se vaan ei ole muuttunut lasten vuoksi vaan koska olen koko ajan elänyt kuten olen halunnut. Tekisin ihan samoja asioita ja eläisin samanlaista elämää juuri nyt ilman lapsiakin.
Siksi ymmärrän tuon lauseen enemmän kuin hyvin. Lähipiirissäni on myös ihminen, jonka koko elämä meni uusiksi lasten myötä ja se (ihan hänen omankin analyysinsä mukaan) johtuu siitä, että hän sai lapsensa sellaiseen elämän kohtaan, jolloin hän ei muutosta ilman lasta olisi tehnyt. Eli ymmärrän myös sen, jos elämä muuttuu.
Aplle sanoisin, että noin sanovan elämää ja syitä siihen miksi hän noin sanoo voisi aidosti kuunnella. Sen sijaan sinä ajattelet itsesi kautta ja siksi leimaat toisen kokemuksen valheeksi.
Onpa älykästä analyysiä, aplodit.
Voisiko ratkaisu kuitenkaan olla se, että kun ihminen puhuu omasta kokemuksestaan, hän voisi selvästi puhua omasta kokemuksestaan eikä väittää, että se on yleisesti näin?
Vrt. "Mun elämä ei muuttunut lasten myötä juurikaan" vs. "Lasten myötä elämä ei muutu mitenkään."
Tuo on saivartelua. Nuo on täysin sama asia, toinen on vain passiivimuodossa.
Ei ole saivartelua eikä ole sama asia. Kukaan fiksu ihminen ei yleistä omaa henkilökohtaista kokemustaan koko väestöä koskevaksi, ellei sille ole jotain erityisiä selvästi osoitettavia perusteluja.
Yleisellä tasolla väite siitä, ettei lapsi muuta elämää on yksinkertaisesti typerä. Tottakai se muuttaa, perustavanlaatuisesti.
Eli hän ei saa yleistää, mutta sä saat? Ei tuo lause ole suunnattu koskemaan kaikkia.
Täällä nut halutaan sanella myös se miten omista kokemuksista ystävälle puhutaan. Kaikkiaan täysin turhaa mielensäpahoittamista koko homma. Jos mulle mun ystävä sanoo että lapsi ei muuta elämää, mä kyllä ymmärrän, että hän puhuu itsestään.
Tämän keskustelun aihe tuskin oli se, kuinka sinä tai joku puhuu omasta elämästään ystävälleen vaan siitä, kuinka otsikossa esitettyä väitettä viljellään ihan yleisesti ympäriinsä. Ei ole luetun ymmärrys kovin hyvällä tasolla nyt.
Missä muka viljellään? Ei missään. Apkin puhuu jo ihan aloituksessa tilanteista, joissa henk.koht. joku sanoo noin toiselle. Toki, jos ei osaa lukea, niin ymmärrän hyvin, että aloitus menee ohi.
Aika yleisesti aihetta sivuavissa keskusteluissa. Et paljoa seuraa medioita ja keskustelupalstoja sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kuulun ihmisiin, jotka kokevat ettei lapset muuttaneet elämääni. Koskaan en väittäisi, että asiat eivät olisi muuttuneet, toki ovat. Elämänikin on erilaista kuin 10 vuotta sitten, koska haluankin sen olevan erilaista. Se vaan ei ole muuttunut lasten vuoksi vaan koska olen koko ajan elänyt kuten olen halunnut. Tekisin ihan samoja asioita ja eläisin samanlaista elämää juuri nyt ilman lapsiakin.
Siksi ymmärrän tuon lauseen enemmän kuin hyvin. Lähipiirissäni on myös ihminen, jonka koko elämä meni uusiksi lasten myötä ja se (ihan hänen omankin analyysinsä mukaan) johtuu siitä, että hän sai lapsensa sellaiseen elämän kohtaan, jolloin hän ei muutosta ilman lasta olisi tehnyt. Eli ymmärrän myös sen, jos elämä muuttuu.
Aplle sanoisin, että noin sanovan elämää ja syitä siihen miksi hän noin sanoo voisi aidosti kuunnella. Sen sijaan sinä ajattelet itsesi kautta ja siksi leimaat toisen kokemuksen valheeksi.
Onpa älykästä analyysiä, aplodit.
Voisiko ratkaisu kuitenkaan olla se, että kun ihminen puhuu omasta kokemuksestaan, hän voisi selvästi puhua omasta kokemuksestaan eikä väittää, että se on yleisesti näin?
Vrt. "Mun elämä ei muuttunut lasten myötä juurikaan" vs. "Lasten myötä elämä ei muutu mitenkään."
Tuo on saivartelua. Nuo on täysin sama asia, toinen on vain passiivimuodossa.
Ei ole saivartelua eikä ole sama asia. Kukaan fiksu ihminen ei yleistä omaa henkilökohtaista kokemustaan koko väestöä koskevaksi, ellei sille ole jotain erityisiä selvästi osoitettavia perusteluja.
Yleisellä tasolla väite siitä, ettei lapsi muuta elämää on yksinkertaisesti typerä. Tottakai se muuttaa, perustavanlaatuisesti.
Eli hän ei saa yleistää, mutta sä saat? Ei tuo lause ole suunnattu koskemaan kaikkia.
Yleistys on pätevä vain jos sille voidaan osoittaa jotkin perusteet tai tilastodataa.
Lapsen syntymä on iso asia ihan kiistatta ja se on pätevä yleistys. On jokseenkin hölmöä väittää, ettei niinkin iso asia muuttaisi omaa elämää yhtään mitenkään. Lisäksi kuulostaa vähättelevältä lasta kohtaan, että "et sä mitään muuttanut".
Sä saat kantaa vaikka mitä dataa mukanasi puheesi tueksi ja sanoa lapsillesi mitä vain, mutta yksikään täyspäinen ei toimi niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kuulun ihmisiin, jotka kokevat ettei lapset muuttaneet elämääni. Koskaan en väittäisi, että asiat eivät olisi muuttuneet, toki ovat. Elämänikin on erilaista kuin 10 vuotta sitten, koska haluankin sen olevan erilaista. Se vaan ei ole muuttunut lasten vuoksi vaan koska olen koko ajan elänyt kuten olen halunnut. Tekisin ihan samoja asioita ja eläisin samanlaista elämää juuri nyt ilman lapsiakin.
Siksi ymmärrän tuon lauseen enemmän kuin hyvin. Lähipiirissäni on myös ihminen, jonka koko elämä meni uusiksi lasten myötä ja se (ihan hänen omankin analyysinsä mukaan) johtuu siitä, että hän sai lapsensa sellaiseen elämän kohtaan, jolloin hän ei muutosta ilman lasta olisi tehnyt. Eli ymmärrän myös sen, jos elämä muuttuu.
Aplle sanoisin, että noin sanovan elämää ja syitä siihen miksi hän noin sanoo voisi aidosti kuunnella. Sen sijaan sinä ajattelet itsesi kautta ja siksi leimaat toisen kokemuksen valheeksi.
Onpa älykästä analyysiä, aplodit.
Voisiko ratkaisu kuitenkaan olla se, että kun ihminen puhuu omasta kokemuksestaan, hän voisi selvästi puhua omasta kokemuksestaan eikä väittää, että se on yleisesti näin?
Vrt. "Mun elämä ei muuttunut lasten myötä juurikaan" vs. "Lasten myötä elämä ei muutu mitenkään."
Tuo on saivartelua. Nuo on täysin sama asia, toinen on vain passiivimuodossa.
Ei ole saivartelua eikä ole sama asia. Kukaan fiksu ihminen ei yleistä omaa henkilökohtaista kokemustaan koko väestöä koskevaksi, ellei sille ole jotain erityisiä selvästi osoitettavia perusteluja.
Yleisellä tasolla väite siitä, ettei lapsi muuta elämää on yksinkertaisesti typerä. Tottakai se muuttaa, perustavanlaatuisesti.
Eli hän ei saa yleistää, mutta sä saat? Ei tuo lause ole suunnattu koskemaan kaikkia.
Täällä nut halutaan sanella myös se miten omista kokemuksista ystävälle puhutaan. Kaikkiaan täysin turhaa mielensäpahoittamista koko homma. Jos mulle mun ystävä sanoo että lapsi ei muuta elämää, mä kyllä ymmärrän, että hän puhuu itsestään.
Tämän keskustelun aihe tuskin oli se, kuinka sinä tai joku puhuu omasta elämästään ystävälleen vaan siitä, kuinka otsikossa esitettyä väitettä viljellään ihan yleisesti ympäriinsä. Ei ole luetun ymmärrys kovin hyvällä tasolla nyt.
Missä muka viljellään? Ei missään. Apkin puhuu jo ihan aloituksessa tilanteista, joissa henk.koht. joku sanoo noin toiselle. Toki, jos ei osaa lukea, niin ymmärrän hyvin, että aloitus menee ohi.
Aika yleisesti aihetta sivuavissa keskusteluissa. Et paljoa seuraa medioita ja keskustelupalstoja sitten.
Avlla varmaan joo 😂 Laita joku linkki vaikka, ihan sieltä oikeasta mediasta, ei keskustelupalstalta.
Täällä puhuvat selvästi ihmiset jotka ovat olleet sinkkuja elämästään ollessaan 18-19 vuotiaita ja sen jälkeen perustaneet perheen. Juu aikuistumista tapahtuu aika pitkälle ihmisen elämässä näiden vuosien jälkeen eikä siihen liity lapset millään tavalla.
Olen tavannut nykyisen mieheni 27-vuotiaana, nyt olemme olleet yhdessä 9 vuotta. Meillä ei ole aikomustakaan perustaa perhettä, käymme mielellämme vierailulla tuttavien luona ja näämme lapsia, mutta huokaisemme helpotuksesta joka kerta kun pääsemme kotiin. Eivät kaikki lapsettomat ihmiset elä mitään teini-iän sinkkuelämää enää nelikymppisinä - olen käynyt baarissakin joskus vuonna 2020 viimeksi. Elämäni koostuu vapaa-ajasta ja työstä ja vapaa-ajalla harrastan urheilua ja luonnossa käymistä. Loma-ajalla teen ihan mitä minua huvittaa. Alholi tai epämääräiset suhteet eivät ole kuuluneet elämääni vuosikausiin.
Pahoittelen kun sanon tämän, mutta eniten teinitasolla suhdeajatuksineen ovat he jotka ovat olleet saman kumppanin kanssa lapsesta lähtien ja vielä lähes lapsina saaneet omia lapsia. Kyllä siinä tuntuu monta kasvuvaihetta elämässä jäävän pois. Se on toki ihan luonnollistakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Olen eri, mutta edellä puhuttiin paikoista jonne lasta ei ole suotavaa tai edes sallittua viedä mukaan, ja eräs keskustelija antoi ymmärtää ettei sellaisia olekaan. Kyllä se on minusta silloin oleellista, onko hän oikeasti vienyt lapsen sinne mukaan vai järjestänyt lapselle hoitajan - riippumatta siitä, onko se hoitaja seinän takana vai kotona. Kaikilla kun ei niitä hoitomahdollisuuksia ole samalla tavalla kuin toisilla. Esimerkiksi jotkut asuvat pienellä paikkakunnalla jonka kuntosalilla ei ole lapsiparkkia.
Toiseksi, minusta on osa noista on sellaisia paikkoja, jonne lapsen vieminen ei ehkä ole kiellettyä mutta kyllä se on muita kohtaan hyvin ajattelematonta. Uhmaikäinen ei kuulu esimerkiksi kampaajalle, se on huonoa käytöstä sekä kampaajaa että muita asiakkaita kohtaan.
No ei ole huonoa käytöstä. Uhmaikäinenkään ei koko aikaa kiukkua. Jos sit kiukkuaa ”väärässä paikassa”, kukaan ei mene rikki.
No kyllä todellakin on. Ammattilainen on oikeutettu työrauhaan. Ei läheskään kaikki kampaajat edes ota uhmäikäistä pyörimään jaloissa ja siihen on ihan syynsä. Onneksi suurin osa pikkulasten äideistä tajuaa nämä asiat ihan kertomatta.
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.
Nämä samat ihmiset huutaa pää punaisena yhdenvertaisuutta ja samaan aikaan ettei lapset saa tulla kampaajalle 😂 Minä olen käynyt tyttäreni kanssa kampaajalla kerran kuussa hänen syntymästään lähtien. Aluksi hän nukkui rattaissa, noin 2-vuotiaasta lähtien hän on istunut viereisellä tuolilla, myös ”kampaajalla” jos ei ole nukkunut. Lapset oppivat käyttäytymään eri tilanteissa vain niissä olemalla. Ne joka paikassa kiukkuavat lapset ovat niitä, jotka eivät saa opetella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Olen eri, mutta edellä puhuttiin paikoista jonne lasta ei ole suotavaa tai edes sallittua viedä mukaan, ja eräs keskustelija antoi ymmärtää ettei sellaisia olekaan. Kyllä se on minusta silloin oleellista, onko hän oikeasti vienyt lapsen sinne mukaan vai järjestänyt lapselle hoitajan - riippumatta siitä, onko se hoitaja seinän takana vai kotona. Kaikilla kun ei niitä hoitomahdollisuuksia ole samalla tavalla kuin toisilla. Esimerkiksi jotkut asuvat pienellä paikkakunnalla jonka kuntosalilla ei ole lapsiparkkia.
Toiseksi, minusta on osa noista on sellaisia paikkoja, jonne lapsen vieminen ei ehkä ole kiellettyä mutta kyllä se on muita kohtaan hyvin ajattelematonta. Uhmaikäinen ei kuulu esimerkiksi kampaajalle, se on huonoa käytöstä sekä kampaajaa että muita asiakkaita kohtaan.
No ei ole huonoa käytöstä. Uhmaikäinenkään ei koko aikaa kiukkua. Jos sit kiukkuaa ”väärässä paikassa”, kukaan ei mene rikki.
No kyllä todellakin on. Ammattilainen on oikeutettu työrauhaan. Ei läheskään kaikki kampaajat edes ota uhmäikäistä pyörimään jaloissa ja siihen on ihan syynsä. Onneksi suurin osa pikkulasten äideistä tajuaa nämä asiat ihan kertomatta.
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.
Höpöhöpö se mitään lapsivihaa ole. Minulla on kolme lasta itselläkin. Kukaan tuntemani äiti ei ole niin itsekeskeinen että raahaisi pieniä lapsia mukaan kampaajalle. Ja siinä ei ole kyllä mitään epänormaalia, että 1-4 v on vilkas eikä malta istua 1-1,5 h kiltisti paikallaan. Niinhän se alkuperäinen kommentoijakin sanoi, että välillä tuli kiukkukohtauksia mutta häntä ei haitannut. Niin ei, mutta sitä henkilöä ehkä haittasi, jonka työpaikalle se lapsi tuotiin riehumaan. Niitä muita asiakkaita ehkä haittasi.
Eri juttu jos on täysin tukiverkoton yh, silloin on tietysti joskus pakko ottaa lapsi mukaan sellaiseenkin paikkaan johon ei normaalisti oikein pienet lapset sovi. Mutta se asenne, että ei mua haittaa jos mun lapsi rääkyy kampaamon lattialla on kyllä pelkkää itsekkyyttä.
Tottakai elämä muuttuu lapsen myötä ja sen pitääkin muuttua jos haluaa olla hyvä vanhempi. Oma elämä on kuitenkin nyt monella tapaa rikkaampaa ja antoisampaa kuin ennen lapsia.
Rakastin lasteni vauvavuosia, koin taaperoajat todella raskaiksi mutta noin viidestä ikävuodesta eteenpäin lasten kanssa on ollut pääasiassa kivaa ja helppoa.
T: viiskymppinen kolmen lapsen äiti (lapset 8-14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Olen eri, mutta edellä puhuttiin paikoista jonne lasta ei ole suotavaa tai edes sallittua viedä mukaan, ja eräs keskustelija antoi ymmärtää ettei sellaisia olekaan. Kyllä se on minusta silloin oleellista, onko hän oikeasti vienyt lapsen sinne mukaan vai järjestänyt lapselle hoitajan - riippumatta siitä, onko se hoitaja seinän takana vai kotona. Kaikilla kun ei niitä hoitomahdollisuuksia ole samalla tavalla kuin toisilla. Esimerkiksi jotkut asuvat pienellä paikkakunnalla jonka kuntosalilla ei ole lapsiparkkia.
Toiseksi, minusta on osa noista on sellaisia paikkoja, jonne lapsen vieminen ei ehkä ole kiellettyä mutta kyllä se on muita kohtaan hyvin ajattelematonta. Uhmaikäinen ei kuulu esimerkiksi kampaajalle, se on huonoa käytöstä sekä kampaajaa että muita asiakkaita kohtaan.
No ei ole huonoa käytöstä. Uhmaikäinenkään ei koko aikaa kiukkua. Jos sit kiukkuaa ”väärässä paikassa”, kukaan ei mene rikki.
No kyllä todellakin on. Ammattilainen on oikeutettu työrauhaan. Ei läheskään kaikki kampaajat edes ota uhmäikäistä pyörimään jaloissa ja siihen on ihan syynsä. Onneksi suurin osa pikkulasten äideistä tajuaa nämä asiat ihan kertomatta.
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.
Nämä samat ihmiset huutaa pää punaisena yhdenvertaisuutta ja samaan aikaan ettei lapset saa tulla kampaajalle 😂 Minä olen käynyt tyttäreni kanssa kampaajalla kerran kuussa hänen syntymästään lähtien. Aluksi hän nukkui rattaissa, noin 2-vuotiaasta lähtien hän on istunut viereisellä tuolilla, myös ”kampaajalla” jos ei ole nukkunut. Lapset oppivat käyttäytymään eri tilanteissa vain niissä olemalla. Ne joka paikassa kiukkuavat lapset ovat niitä, jotka eivät saa opetella.
Voitko perustella väitteesi, että samat ihmiset huutaa pää punaisena yhdenvertaisuutta? Mistä sinä tiedät anonyymilla keskustelupalstalla, mitkä eri ketjuihin kirjoitetut kommentit ovat samojen henkilöiden kirjoittamia?
Toiseksi, se keskustelija joka alunperin kertoi vievänsä lapsen joka paikkaan kertoi myös että välillä lapsi kiukuttelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Olen eri, mutta edellä puhuttiin paikoista jonne lasta ei ole suotavaa tai edes sallittua viedä mukaan, ja eräs keskustelija antoi ymmärtää ettei sellaisia olekaan. Kyllä se on minusta silloin oleellista, onko hän oikeasti vienyt lapsen sinne mukaan vai järjestänyt lapselle hoitajan - riippumatta siitä, onko se hoitaja seinän takana vai kotona. Kaikilla kun ei niitä hoitomahdollisuuksia ole samalla tavalla kuin toisilla. Esimerkiksi jotkut asuvat pienellä paikkakunnalla jonka kuntosalilla ei ole lapsiparkkia.
Toiseksi, minusta on osa noista on sellaisia paikkoja, jonne lapsen vieminen ei ehkä ole kiellettyä mutta kyllä se on muita kohtaan hyvin ajattelematonta. Uhmaikäinen ei kuulu esimerkiksi kampaajalle, se on huonoa käytöstä sekä kampaajaa että muita asiakkaita kohtaan.
No ei ole huonoa käytöstä. Uhmaikäinenkään ei koko aikaa kiukkua. Jos sit kiukkuaa ”väärässä paikassa”, kukaan ei mene rikki.
No kyllä todellakin on. Ammattilainen on oikeutettu työrauhaan. Ei läheskään kaikki kampaajat edes ota uhmäikäistä pyörimään jaloissa ja siihen on ihan syynsä. Onneksi suurin osa pikkulasten äideistä tajuaa nämä asiat ihan kertomatta.
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.
Höpöhöpö se mitään lapsivihaa ole. Minulla on kolme lasta itselläkin. Kukaan tuntemani äiti ei ole niin itsekeskeinen että raahaisi pieniä lapsia mukaan kampaajalle. Ja siinä ei ole kyllä mitään epänormaalia, että 1-4 v on vilkas eikä malta istua 1-1,5 h kiltisti paikallaan. Niinhän se alkuperäinen kommentoijakin sanoi, että välillä tuli kiukkukohtauksia mutta häntä ei haitannut. Niin ei, mutta sitä henkilöä ehkä haittasi, jonka työpaikalle se lapsi tuotiin riehumaan. Niitä muita asiakkaita ehkä haittasi.
Eri juttu jos on täysin tukiverkoton yh, silloin on tietysti joskus pakko ottaa lapsi mukaan sellaiseenkin paikkaan johon ei normaalisti oikein pienet lapset sovi. Mutta se asenne, että ei mua haittaa jos mun lapsi rääkyy kampaamon lattialla on kyllä pelkkää itsekkyyttä.
Hänen lapsensa tuskin rääkyy lattialla. Ja jos mä sanon, että mua ei haittaa lapseni kiukkukohraukset, tarkoitan sitä, että lapseni saa kiukutella ihan rauhassa, en sitä, että veisin hänet riehumaan jonnekin. Kuinka vaikea on ymmärtää, että monenkaan lapsi ei ole riehuva kakara?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin viisikymppisenä lapsettomana, joka on seurannut jo vuosikymmeniä ystävien lapsiperhe-elämää, sanoisin, että lapset vähintäänkin muuttavat elämän täysin ja pahimmillaan murskaavat sen kokonaan jos lapsella on vakavia terveysongelmia, joita esiintyy yllättävän paljon.
Oma elämäni on ollut ja on täysin erilaista kuin vanhemmuuden valinneiden.
Vaikka itse olin avoimin mielin ennen synnytystä, vailla mitään kuvitelmia millaista elämä olisi vauvan kanssa, oli se muutos silti todella yllätys. En siis ollut edes mitään vauvanvaatteita ostanut etukäteen, olin ihan sillä mielellä, että katsotaan nyt ensin säilyykö se edes hengissä ja mitä vaatteita saadaan lahjaksi. No tämä olikin hyvä, koska vauvalle tuli lonkkalasta ja vain leveän malliset vaatteet kävivät ensimmäiset 8 viikkoa.
Mutta vasta vauvan myötä tajusi, miten itsekeskeinen oli ollut. Sekin oli järkytys, että ketään ei vauvan syntymän jälkeen enää kiinnostanut kuinka voin, raskauden aikana kyseltiin minun vointia ja loppui kuin seinään. Minä en ollut enää mitään, vauva sai kaiken huomion. Ja ok, niin se pitää mennäkin. Mutta kun oli tottunut elämään itselleen, niin olihan se hurja muutos kun huomasi että ainoa tehtäväni on imettää vauvaa ja vaihtaa vaippoja. Vauvan nukkuessa sai toki hengähtää, mutta silti sitä oli olemassa vain sitä varten, että vauva herää ja pitää taas imettää. Ja herraisä niitä tiheän imun kausia, saatoin imettää kuusikin tuntia illasta yön puolelle, televisiostakin loppui ohjelmat.
Tähän lisäksi sen oman pään pehmeneminen. Kun alkoi huomata, että totisesti äidin aivoista on otettu nyt ne rasvahapot mitä vauvojen aivojen kehittyminen vaatii, kun niitä ei ole saatu äidin nauttimasta ravinnosta. Kun hakee ihan tavallisiakin sanoja, pyyhe tai hattu ja mies turhaantuu kun vaimo miettii jotain sanaa keskellä lausetta eikä saa sanottua mitä oli mielessä. Kyllä siinä tunsi itsensä todella tyhmäksi! Ja tietenkin pelkäsi, että palaako nämä aivot koskaan ennalleen, pystynkö enää mihinkään missä tarvitaan älyllistä toimintaa.
Tietenkin lapsi antaa myös paljon, mutta sitähän toitotetaan varmasti riittävästi. Eikä elämä muuttunut lapsen myötä huonommaksi, mutta todella erilaista siitä tuli. Ja rehellisesti sanottuna kun lapsi oli muuttanut kotoa pois, minua vähän pelottikin, että osataanko me olla miehen kanssa kahdestaan. Onneksi on osattu <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Olen eri, mutta edellä puhuttiin paikoista jonne lasta ei ole suotavaa tai edes sallittua viedä mukaan, ja eräs keskustelija antoi ymmärtää ettei sellaisia olekaan. Kyllä se on minusta silloin oleellista, onko hän oikeasti vienyt lapsen sinne mukaan vai järjestänyt lapselle hoitajan - riippumatta siitä, onko se hoitaja seinän takana vai kotona. Kaikilla kun ei niitä hoitomahdollisuuksia ole samalla tavalla kuin toisilla. Esimerkiksi jotkut asuvat pienellä paikkakunnalla jonka kuntosalilla ei ole lapsiparkkia.
Toiseksi, minusta on osa noista on sellaisia paikkoja, jonne lapsen vieminen ei ehkä ole kiellettyä mutta kyllä se on muita kohtaan hyvin ajattelematonta. Uhmaikäinen ei kuulu esimerkiksi kampaajalle, se on huonoa käytöstä sekä kampaajaa että muita asiakkaita kohtaan.
No ei ole huonoa käytöstä. Uhmaikäinenkään ei koko aikaa kiukkua. Jos sit kiukkuaa ”väärässä paikassa”, kukaan ei mene rikki.
No kyllä todellakin on. Ammattilainen on oikeutettu työrauhaan. Ei läheskään kaikki kampaajat edes ota uhmäikäistä pyörimään jaloissa ja siihen on ihan syynsä. Onneksi suurin osa pikkulasten äideistä tajuaa nämä asiat ihan kertomatta.
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.
Nämä samat ihmiset huutaa pää punaisena yhdenvertaisuutta ja samaan aikaan ettei lapset saa tulla kampaajalle 😂 Minä olen käynyt tyttäreni kanssa kampaajalla kerran kuussa hänen syntymästään lähtien. Aluksi hän nukkui rattaissa, noin 2-vuotiaasta lähtien hän on istunut viereisellä tuolilla, myös ”kampaajalla” jos ei ole nukkunut. Lapset oppivat käyttäytymään eri tilanteissa vain niissä olemalla. Ne joka paikassa kiukkuavat lapset ovat niitä, jotka eivät saa opetella.
Voitko perustella väitteesi, että samat ihmiset huutaa pää punaisena yhdenvertaisuutta? Mistä sinä tiedät anonyymilla keskustelupalstalla, mitkä eri ketjuihin kirjoitetut kommentit ovat samojen henkilöiden kirjoittamia?
Toiseksi, se keskustelija joka alunperin kertoi vievänsä lapsen joka paikkaan kertoi myös että välillä lapsi kiukuttelee.
Kaikki lapset välillä kiukuttelee. Sekö tarkoittaa ettei mihinkään saa mennä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Samoisin, että lapsi on lapsiparkissa.
Jos seinän takana oleminen on lapsen kohdalla "tunnilla olemista" niin tuo kahvilassa istuminen on aikuisen kohdalla myös samalla logiikalla tunnilla olemista. Olen ollut paljon myös lapsen salibandytreeneissä. Menen tänäänkin.
Eli sä olisit vastannut tuohon ”En voi mennä sinne enkä tänne”, että on mulla ollut joogan aikana lapsi lapsiparkissa? Ja mitenhän tämä nyt sit olisi ollut se oikeampi tapa kuin ”On mulla ollut lapsi mukana joogassa”? Ei mitenkään.
Kertoisin, että käyn joogatunneilla. Jos jotain kiinnostaa lapsen olinpaikka, niin toki kerron senkin (=lapsiparkki). Jos meillä joku tuo lapsen joogatunnille, hänet ohjataan kyllä nopeasti viemään lapsi oikeaan paikkaan. Samoin minut ohjataan pois sieltä lapsen harkoista.
Aivan, ihan kuten tuo joogamammaksi nimettykin teki. Se vaan sit oli niin väärin.
Hän nyt ei ollut ihan kartalla maailman menosta, kun väitti että lapsi on mukana tunnilla. Ihan oikeinhan hän toimi siellä keskuksessa.
No ei väittänyt. Hän vastasi, että on mulla ollut lapsi mukana kaikissa noissa paikoissa. Vain pilkunnussija näkee sen niin, että hän väitti lapsensa olleen joogatunnilla.
Samalla voisi vaikka väittää olleensa lapsen kanssa kampaajalla, kun on oikeasti raahannut lapsen ostarin lapsiparkkiin ja mennyt sillä aikaa kampaajalle. Se on kuitenkin eri asia. Minäkin voin väittää olleeni yksivuotiaan kanssa hammaslääkärissä, kun oikeasti anoppi leikitti lasta odotusaulassa. Ei se tarkoita sitä että yksivuotiaan voisi viedä hammaslääkäriin mukaan. Ei ainakaan meidän kunnassa voi.
Jostain syystä hän halusi korostaa lapsensa erityistä toimintakykyä kertomalla, että missä kaikkialla lapsi on ollut mukana. Myös siellä joogatunnilla. Miksi ihmeessä joku haluaa erikseen korosta sitä, että lapsi on pärjännyt lapsiparkissa? Kysehän oli siitä, että minne kaikkialle lapsen voi ottaa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Olen eri, mutta edellä puhuttiin paikoista jonne lasta ei ole suotavaa tai edes sallittua viedä mukaan, ja eräs keskustelija antoi ymmärtää ettei sellaisia olekaan. Kyllä se on minusta silloin oleellista, onko hän oikeasti vienyt lapsen sinne mukaan vai järjestänyt lapselle hoitajan - riippumatta siitä, onko se hoitaja seinän takana vai kotona. Kaikilla kun ei niitä hoitomahdollisuuksia ole samalla tavalla kuin toisilla. Esimerkiksi jotkut asuvat pienellä paikkakunnalla jonka kuntosalilla ei ole lapsiparkkia.
Toiseksi, minusta on osa noista on sellaisia paikkoja, jonne lapsen vieminen ei ehkä ole kiellettyä mutta kyllä se on muita kohtaan hyvin ajattelematonta. Uhmaikäinen ei kuulu esimerkiksi kampaajalle, se on huonoa käytöstä sekä kampaajaa että muita asiakkaita kohtaan.
No ei ole huonoa käytöstä. Uhmaikäinenkään ei koko aikaa kiukkua. Jos sit kiukkuaa ”väärässä paikassa”, kukaan ei mene rikki.
No kyllä todellakin on. Ammattilainen on oikeutettu työrauhaan. Ei läheskään kaikki kampaajat edes ota uhmäikäistä pyörimään jaloissa ja siihen on ihan syynsä. Onneksi suurin osa pikkulasten äideistä tajuaa nämä asiat ihan kertomatta.
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.
Höpöhöpö se mitään lapsivihaa ole. Minulla on kolme lasta itselläkin. Kukaan tuntemani äiti ei ole niin itsekeskeinen että raahaisi pieniä lapsia mukaan kampaajalle. Ja siinä ei ole kyllä mitään epänormaalia, että 1-4 v on vilkas eikä malta istua 1-1,5 h kiltisti paikallaan. Niinhän se alkuperäinen kommentoijakin sanoi, että välillä tuli kiukkukohtauksia mutta häntä ei haitannut. Niin ei, mutta sitä henkilöä ehkä haittasi, jonka työpaikalle se lapsi tuotiin riehumaan. Niitä muita asiakkaita ehkä haittasi.
Eri juttu jos on täysin tukiverkoton yh, silloin on tietysti joskus pakko ottaa lapsi mukaan sellaiseenkin paikkaan johon ei normaalisti oikein pienet lapset sovi. Mutta se asenne, että ei mua haittaa jos mun lapsi rääkyy kampaamon lattialla on kyllä pelkkää itsekkyyttä.
Jokainen pystyy rahalla hankkimaan hoitajan lyhyeksikin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Olen eri, mutta edellä puhuttiin paikoista jonne lasta ei ole suotavaa tai edes sallittua viedä mukaan, ja eräs keskustelija antoi ymmärtää ettei sellaisia olekaan. Kyllä se on minusta silloin oleellista, onko hän oikeasti vienyt lapsen sinne mukaan vai järjestänyt lapselle hoitajan - riippumatta siitä, onko se hoitaja seinän takana vai kotona. Kaikilla kun ei niitä hoitomahdollisuuksia ole samalla tavalla kuin toisilla. Esimerkiksi jotkut asuvat pienellä paikkakunnalla jonka kuntosalilla ei ole lapsiparkkia.
Toiseksi, minusta on osa noista on sellaisia paikkoja, jonne lapsen vieminen ei ehkä ole kiellettyä mutta kyllä se on muita kohtaan hyvin ajattelematonta. Uhmaikäinen ei kuulu esimerkiksi kampaajalle, se on huonoa käytöstä sekä kampaajaa että muita asiakkaita kohtaan.
No ei ole huonoa käytöstä. Uhmaikäinenkään ei koko aikaa kiukkua. Jos sit kiukkuaa ”väärässä paikassa”, kukaan ei mene rikki.
No kyllä todellakin on. Ammattilainen on oikeutettu työrauhaan. Ei läheskään kaikki kampaajat edes ota uhmäikäistä pyörimään jaloissa ja siihen on ihan syynsä. Onneksi suurin osa pikkulasten äideistä tajuaa nämä asiat ihan kertomatta.
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.
Nämä samat ihmiset huutaa pää punaisena yhdenvertaisuutta ja samaan aikaan ettei lapset saa tulla kampaajalle 😂 Minä olen käynyt tyttäreni kanssa kampaajalla kerran kuussa hänen syntymästään lähtien. Aluksi hän nukkui rattaissa, noin 2-vuotiaasta lähtien hän on istunut viereisellä tuolilla, myös ”kampaajalla” jos ei ole nukkunut. Lapset oppivat käyttäytymään eri tilanteissa vain niissä olemalla. Ne joka paikassa kiukkuavat lapset ovat niitä, jotka eivät saa opetella.
Voitko perustella väitteesi, että samat ihmiset huutaa pää punaisena yhdenvertaisuutta? Mistä sinä tiedät anonyymilla keskustelupalstalla, mitkä eri ketjuihin kirjoitetut kommentit ovat samojen henkilöiden kirjoittamia?
Toiseksi, se keskustelija joka alunperin kertoi vievänsä lapsen joka paikkaan kertoi myös että välillä lapsi kiukuttelee.
Kaikki lapset välillä kiukuttelee. Sekö tarkoittaa ettei mihinkään saa mennä?
Ei, se tarkoittaa sitä, ettei pieniä lapsia tarvitse viedä mukaan sellaisiin paikkoihin, joissa heiltä edellytetään ikätasoon nähden kohtuuttoman pitkää rauhallista odottamista ja mahdollisen kiukkukohtauksen iskiessä on vaikea poistua kesken esim. kampaamosta tukkaväri päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Samoisin, että lapsi on lapsiparkissa.
Jos seinän takana oleminen on lapsen kohdalla "tunnilla olemista" niin tuo kahvilassa istuminen on aikuisen kohdalla myös samalla logiikalla tunnilla olemista. Olen ollut paljon myös lapsen salibandytreeneissä. Menen tänäänkin.
Eli sä olisit vastannut tuohon ”En voi mennä sinne enkä tänne”, että on mulla ollut joogan aikana lapsi lapsiparkissa? Ja mitenhän tämä nyt sit olisi ollut se oikeampi tapa kuin ”On mulla ollut lapsi mukana joogassa”? Ei mitenkään.
Kertoisin, että käyn joogatunneilla. Jos jotain kiinnostaa lapsen olinpaikka, niin toki kerron senkin (=lapsiparkki). Jos meillä joku tuo lapsen joogatunnille, hänet ohjataan kyllä nopeasti viemään lapsi oikeaan paikkaan. Samoin minut ohjataan pois sieltä lapsen harkoista.
Aivan, ihan kuten tuo joogamammaksi nimettykin teki. Se vaan sit oli niin väärin.
Hän nyt ei ollut ihan kartalla maailman menosta, kun väitti että lapsi on mukana tunnilla. Ihan oikeinhan hän toimi siellä keskuksessa.
No ei väittänyt. Hän vastasi, että on mulla ollut lapsi mukana kaikissa noissa paikoissa. Vain pilkunnussija näkee sen niin, että hän väitti lapsensa olleen joogatunnilla.
Samalla voisi vaikka väittää olleensa lapsen kanssa kampaajalla, kun on oikeasti raahannut lapsen ostarin lapsiparkkiin ja mennyt sillä aikaa kampaajalle. Se on kuitenkin eri asia. Minäkin voin väittää olleeni yksivuotiaan kanssa hammaslääkärissä, kun oikeasti anoppi leikitti lasta odotusaulassa. Ei se tarkoita sitä että yksivuotiaan voisi viedä hammaslääkäriin mukaan. Ei ainakaan meidän kunnassa voi.
Jostain syystä hän halusi korostaa lapsensa erityistä toimintakykyä kertomalla, että missä kaikkialla lapsi on ollut mukana. Myös siellä joogatunnilla. Miksi ihmeessä joku haluaa erikseen korosta sitä, että lapsi on pärjännyt lapsiparkissa? Kysehän oli siitä, että minne kaikkialle lapsen voi ottaa mukaan.
No höpö höpö. Hän ei puhunut joogatunnista erikseen yhtään mitään ennen kuin nillitys siitä alkoi. Minä en näe hänen kommentissaan mitään lapsen toimintakyvyn korostamista, en sinne päinkään. Sinä ehkä näet kaiken värittyneenä, ehkä koska sä et pääse niihin paikkoihin, joihin haluaisit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Olen eri, mutta edellä puhuttiin paikoista jonne lasta ei ole suotavaa tai edes sallittua viedä mukaan, ja eräs keskustelija antoi ymmärtää ettei sellaisia olekaan. Kyllä se on minusta silloin oleellista, onko hän oikeasti vienyt lapsen sinne mukaan vai järjestänyt lapselle hoitajan - riippumatta siitä, onko se hoitaja seinän takana vai kotona. Kaikilla kun ei niitä hoitomahdollisuuksia ole samalla tavalla kuin toisilla. Esimerkiksi jotkut asuvat pienellä paikkakunnalla jonka kuntosalilla ei ole lapsiparkkia.
Toiseksi, minusta on osa noista on sellaisia paikkoja, jonne lapsen vieminen ei ehkä ole kiellettyä mutta kyllä se on muita kohtaan hyvin ajattelematonta. Uhmaikäinen ei kuulu esimerkiksi kampaajalle, se on huonoa käytöstä sekä kampaajaa että muita asiakkaita kohtaan.
No ei ole huonoa käytöstä. Uhmaikäinenkään ei koko aikaa kiukkua. Jos sit kiukkuaa ”väärässä paikassa”, kukaan ei mene rikki.
No kyllä todellakin on. Ammattilainen on oikeutettu työrauhaan. Ei läheskään kaikki kampaajat edes ota uhmäikäistä pyörimään jaloissa ja siihen on ihan syynsä. Onneksi suurin osa pikkulasten äideistä tajuaa nämä asiat ihan kertomatta.
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.
Nämä samat ihmiset huutaa pää punaisena yhdenvertaisuutta ja samaan aikaan ettei lapset saa tulla kampaajalle 😂 Minä olen käynyt tyttäreni kanssa kampaajalla kerran kuussa hänen syntymästään lähtien. Aluksi hän nukkui rattaissa, noin 2-vuotiaasta lähtien hän on istunut viereisellä tuolilla, myös ”kampaajalla” jos ei ole nukkunut. Lapset oppivat käyttäytymään eri tilanteissa vain niissä olemalla. Ne joka paikassa kiukkuavat lapset ovat niitä, jotka eivät saa opetella.
Voitko perustella väitteesi, että samat ihmiset huutaa pää punaisena yhdenvertaisuutta? Mistä sinä tiedät anonyymilla keskustelupalstalla, mitkä eri ketjuihin kirjoitetut kommentit ovat samojen henkilöiden kirjoittamia?
Toiseksi, se keskustelija joka alunperin kertoi vievänsä lapsen joka paikkaan kertoi myös että välillä lapsi kiukuttelee.
Kaikki lapset välillä kiukuttelee. Sekö tarkoittaa ettei mihinkään saa mennä?
Ei, se tarkoittaa sitä, ettei pieniä lapsia tarvitse viedä mukaan sellaisiin paikkoihin, joissa heiltä edellytetään ikätasoon nähden kohtuuttoman pitkää rauhallista odottamista ja mahdollisen kiukkukohtauksen iskiessä on vaikea poistua kesken esim. kampaamosta tukkaväri päässä.
Eikä kukaan viekään. Eiköhän se kampaajalla lapsen kanssa käyvä äiti ihan itse osaa parhaiten arvioida asian. On todella tyhmää tehdä oletuksia toisista, heidän vanhemmuudestaan tai rajata jokin täysin mahdottomaksi vain siksi, että itse toimii niin, että lapsi olisi pakotettu istumaan hiljaa 2 tuntia. Kaikki ei värjää hiuksiaan esim.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin väitän, että käyn kahvakuulatunnilla, vaikka olen siinä seinän takana kahvilassa syömässä pullaa.
No, jos sulla olisi lapsi mukana, etkö sanoisi sen lapsen olevan mukana? Mistä tulee tarve kääntää asia heti nurin, jos joku ihan oikeasti käy siellä kahvakuulatunnilla niin, että lapsi on seinän takana?
Olen eri, mutta edellä puhuttiin paikoista jonne lasta ei ole suotavaa tai edes sallittua viedä mukaan, ja eräs keskustelija antoi ymmärtää ettei sellaisia olekaan. Kyllä se on minusta silloin oleellista, onko hän oikeasti vienyt lapsen sinne mukaan vai järjestänyt lapselle hoitajan - riippumatta siitä, onko se hoitaja seinän takana vai kotona. Kaikilla kun ei niitä hoitomahdollisuuksia ole samalla tavalla kuin toisilla. Esimerkiksi jotkut asuvat pienellä paikkakunnalla jonka kuntosalilla ei ole lapsiparkkia.
Toiseksi, minusta on osa noista on sellaisia paikkoja, jonne lapsen vieminen ei ehkä ole kiellettyä mutta kyllä se on muita kohtaan hyvin ajattelematonta. Uhmaikäinen ei kuulu esimerkiksi kampaajalle, se on huonoa käytöstä sekä kampaajaa että muita asiakkaita kohtaan.
No ei ole huonoa käytöstä. Uhmaikäinenkään ei koko aikaa kiukkua. Jos sit kiukkuaa ”väärässä paikassa”, kukaan ei mene rikki.
No kyllä todellakin on. Ammattilainen on oikeutettu työrauhaan. Ei läheskään kaikki kampaajat edes ota uhmäikäistä pyörimään jaloissa ja siihen on ihan syynsä. Onneksi suurin osa pikkulasten äideistä tajuaa nämä asiat ihan kertomatta.
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.
Höpöhöpö se mitään lapsivihaa ole. Minulla on kolme lasta itselläkin. Kukaan tuntemani äiti ei ole niin itsekeskeinen että raahaisi pieniä lapsia mukaan kampaajalle. Ja siinä ei ole kyllä mitään epänormaalia, että 1-4 v on vilkas eikä malta istua 1-1,5 h kiltisti paikallaan. Niinhän se alkuperäinen kommentoijakin sanoi, että välillä tuli kiukkukohtauksia mutta häntä ei haitannut. Niin ei, mutta sitä henkilöä ehkä haittasi, jonka työpaikalle se lapsi tuotiin riehumaan. Niitä muita asiakkaita ehkä haittasi.
Eri juttu jos on täysin tukiverkoton yh, silloin on tietysti joskus pakko ottaa lapsi mukaan sellaiseenkin paikkaan johon ei normaalisti oikein pienet lapset sovi. Mutta se asenne, että ei mua haittaa jos mun lapsi rääkyy kampaamon lattialla on kyllä pelkkää itsekkyyttä.
Hänen lapsensa tuskin rääkyy lattialla. Ja jos mä sanon, että mua ei haittaa lapseni kiukkukohraukset, tarkoitan sitä, että lapseni saa kiukutella ihan rauhassa, en sitä, että veisin hänet riehumaan jonnekin. Kuinka vaikea on ymmärtää, että monenkaan lapsi ei ole riehuva kakara?
Kuten sanoin, keskustelu lähti siitä kun joku äiti mainosti minne kaikkialle hän on lapsensa vienyt ja kertoi itse miten lapsi välillä siellä kiukkuaa. Tähän on kohtuullisen turha vetää niitä lapsia jotka istuu tyytyväisenä tunnin paikallaan, kun mitä ilmeisimmin sinne kampaajalle raahataan myös niitä lapsia, jotka ei istu.
Alue: Aihe vapaa
Normaali lapsi ei häiritse ketään eikä pyöri jaloissa. Sitä paitsi, jos se lapsi otetaan kampaajalle, hän yleensä nukkuu. Ihan uskomatonta lapsivihaa ihmisellä, joka automaattisesti ajattelee, että lapsi tulee eristää maailmasta, koska hän on lapsi.