Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsettomille pariskunnille väitetään ettei lapsi muuta elämää mitenkään?
26.10.2021 |
Koska se muuttaa, aivan kaiken ihan totaalisesti. En keksi elämässä mitään mikä muuttaisi yksilön enempää enempää kuin äitiys/isyys, silti olen kuullut lukuisia kertoja jopa vanhemmuuteen aivan väsyneen sisarukseni suusta ettei elämä oikeastaan muutu juuri lainkaan lapsien myötä - ikään kuin rohkaisuna että minunkin pitäisi.
Kuitenkin sivusta seuraajana huomaan, ettei esimerkiksi siskoni tai tuttavani enää tee mitään heille ennen mieluisia asioita (vaikka haluaisivat), sen lisäksi he ovat menettäneet kaiken vapaa-ajan ja yöunet - usein myös parisuhteen. ”Lapsen kanssa voi tehdä mitä vaan” , paitsi että sitten kuitenkaan ei voi tehdä ilmeisesti juuri mitään.
Eikö aikuiset ihmiset jo voisi lopettaa tämän väitteen viljeleminen, siinä ei ole mitään häpeällistä että elämä muuttuu omien päätösten myötä.
Kommentit (405)
Ensin olet 35-vuotias vapaa ihminen ja teet kaikkea itsellesi mieluisaa ja sen jälkeen olet kotiin sidottu vauvanhoitaja, eikä mikään ole muuttunut? Ei käy järkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei se kaikilla muuta elämää, siis sellaisilla joilla on isovanhemmat, kummit ja tädit ja koko suku hyysää ja auttaa. Tuolloin voi aikalailla jatkaa elämää kuin ennenkin.
Sen sijaan täysin tukiverkottomilla - kuten itse - se muuttaa kaiken. Missään ei ole oltu hetkeäkään kaksin yli 10vuoteen miehen kanssa kun ei ole ketään kuka hoitaisi lapsia.
Ona valinta toki, itse tähän aloin, mutta todellakin KAIKKI MUUTTUI.
Olen pahoillani tästä, oletteko harkinneet lastenhoitajaa, siinä ei ole mitään hävettävää eikä edes maksa niin paljon?
He haluavat laittaa vahingon kiertämään ja muutkin menemään samaan ansaan, jotta itselläsi olisi sitten vähemmän mistä jäädä paitsi. ?? En keksi muuta syytä.
Se riippuu ihan minkälaista elämää on elänyt ennen lasta, muuttuko mikään vai ei. Jos on ollut kotona viihtyvä, ihmisten seurassa viihtyvä, ruuanlaitosta nauttiva kodinhengetär, ei niin paljoa muutu. Jos on yksinäisyydestä voimansa saava, ulkoilmaihminen, ei kotona tehtäviä harrastuksia harrastava tyyppi, joka tottunut kulkemaan milloin ja miten tahtoo, kaikki muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
He haluavat laittaa vahingon kiertämään ja muutkin menemään samaan ansaan, jotta itselläsi olisi sitten vähemmän mistä jäädä paitsi. ?? En keksi muuta syytä.
itselläsi = itsellään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se riippuu ihan minkälaista elämää on elänyt ennen lasta, muuttuko mikään vai ei. Jos on ollut kotona viihtyvä, ihmisten seurassa viihtyvä, ruuanlaitosta nauttiva kodinhengetär, ei niin paljoa muutu. Jos on yksinäisyydestä voimansa saava, ulkoilmaihminen, ei kotona tehtäviä harrastuksia harrastava tyyppi, joka tottunut kulkemaan milloin ja miten tahtoo, kaikki muuttuu.
On kuitenkin pikkasen eri asia viihtyä aikuisten seurassa kotona kuin olla täysin vastuussa pienestä ihmisestä siinä sivussa.
Ne jotka noin väittää valehtelee.
Tottakai lasten kanssa voi tehdä samoja asioita, mutta ei se todellakaan sama ole. Ravintolassa syöminen, lomamatka, pitkään nukkuminen, oma rauha jne…
Itsellä kolme lasta ja nautin kyllä esim lasten kanssa matkailusta, mutta kyllähän se on aivan erilaista kuin ennen lapsia. Heidät on otettava huomioon kaikessa.
Arkivapaat ennen lapsia sai tehdä mitä halusin. Nyt on joka vko hammaslääkäri , lääkäri, terapia, vanheimpainvartti, hojks. Jne…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiasta pitäisi puhua niin kuin se on - elämäsi muuttuu aivan täysin lapsen myötä. En ymmärrä miten kehdataan väittää että ei muutu. Mitä vanhemmaksi tulen sitä vakuuttuneempi olen siitä, että en kaipaa lapsiperhe-elämässä yhtään mitään.
Kuka ihme tuollaista väittää?
Tilanne on aivan päinvastoin. En tunne yhtään lapsiperhettä joka ei nauraisi ihan avoimesti sille mitä oikeasti pitivät itsekin "elämänä" ennen lasten hankkimista.
Ei ihmekään että lapsiperheiden yhteydet entisiin lapsettomiin pareihin jotenkin vain hiipuvat hiljalleen pois. Näillä on kerta kerralta vähemmän keskusteltavaa aina vain lapsellisemmilta kuulostavien dinky-parien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei se kaikilla muuta elämää, siis sellaisilla joilla on isovanhemmat, kummit ja tädit ja koko suku hyysää ja auttaa. Tuolloin voi aikalailla jatkaa elämää kuin ennenkin.
Sen sijaan täysin tukiverkottomilla - kuten itse - se muuttaa kaiken. Missään ei ole oltu hetkeäkään kaksin yli 10vuoteen miehen kanssa kun ei ole ketään kuka hoitaisi lapsia.
Ona valinta toki, itse tähän aloin, mutta todellakin KAIKKI MUUTTUI.
Tottakai se muuttaa elämää vaikka olisi tuhatmäärin sukua. Pitää sun silti se lapsi hoitaa ja kasvattaa, et pysty tuosta noin vaan tekemään asioita hetken mielijohteesta, matkoille ei lähdetä vapaasti. Tietenkin jos suku hoitaa pääsääntöisesti lapsen niin sitten. Mutta tottakai elämä on helpompaa jos on se tukiverkosto, mutta tosiaan väärin sanoa jotta ei mitenkään elämä muuttuisi. Huoli, mures ja vastuu tulee ihan eri tavalla eloon mukaan lapsen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihme tuollaista väittää?
Tilanne on aivan päinvastoin. En tunne yhtään lapsiperhettä joka ei nauraisi ihan avoimesti sille mitä oikeasti pitivät itsekin "elämänä" ennen lasten hankkimista.
Ei ihmekään että lapsiperheiden yhteydet entisiin lapsettomiin pareihin jotenkin vain hiipuvat hiljalleen pois. Näillä on kerta kerralta vähemmän keskusteltavaa aina vain lapsellisemmilta kuulostavien dinky-parien kanssa.
Eli yksilön oma vapaa elämä on naurettavaa ja elämä joka on omistettu ja uhrattu vain kasvattamiselle on oikeaa elämää, hah hah 😂 Itseleleen voi toki uskotella mitä haluaa jos siitä tulee parempi mieli 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No totta ihmeessä elämä muuttuu! Suoraan sanottuna en ole kyllä ikinä kuullut väitettävän muuta. Elämäntapansa ja oman persoonansa voi säilyttää eikä kaikkien ole pakko ryhtyä samanlaisiksi prismaperheiksi, mutta kyllä se elämä silti muuttuu. Lapsista seuraa valtavasti kaikkea hyvää, mutta myös huolta, haasteita ja rahanmenoa.
T. Kahden äiti.
Vierailija kirjoitti:
Se riippuu ihan minkälaista elämää on elänyt ennen lasta, muuttuko mikään vai ei. Jos on ollut kotona viihtyvä, ihmisten seurassa viihtyvä, ruuanlaitosta nauttiva kodinhengetär, ei niin paljoa muutu. Jos on yksinäisyydestä voimansa saava, ulkoilmaihminen, ei kotona tehtäviä harrastuksia harrastava tyyppi, joka tottunut kulkemaan milloin ja miten tahtoo, kaikki muuttuu.
Juuri näin. Nyt kun lapset ovat jo isompia, elämäni on hyvin samankaltaista kuin silloin, kun lapsia ei ollut.
Suurempia ongelmia tuntuu olevan sinkkutyökavereilla, joilla on koira. He eivät voi koskaan tehdä spontaanisti mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se lapsi asioita ikuisiksi ajoiksi muuta, vaikka siltä se saattaa tuntuakin ja tämän sanoo ihminen, jolla oli isot kasvukivut oman äitiytensä kanssa. Minun lapseni ovat nyt aikuisia ja saan ihan vapaasti tehdä mitä ikinä haluan ja samalla minulla kuitenkin on ne maailman tärkeimmät ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihme tuollaista väittää?
Tilanne on aivan päinvastoin. En tunne yhtään lapsiperhettä joka ei nauraisi ihan avoimesti sille mitä oikeasti pitivät itsekin "elämänä" ennen lasten hankkimista.
Ei ihmekään että lapsiperheiden yhteydet entisiin lapsettomiin pareihin jotenkin vain hiipuvat hiljalleen pois. Näillä on kerta kerralta vähemmän keskusteltavaa aina vain lapsellisemmilta kuulostavien dinky-parien kanssa.
Sulla nyt outo ajatusmaailma on. Eli elämä ennen lapsia on feikkiä, mutta yhtäkkiä elämä alkaakin kun pukkaa lapsen maailmaan. Siis lapsettomat pyörii tässä maailmassa elävinä zombeina? Hui kauheeta kun mietin sun lapsiparkoja, älyllisesti vajavainen äiti...
Vierailija kirjoitti:
No ei se lapsi asioita ikuisiksi ajoiksi muuta, vaikka siltä se saattaa tuntuakin ja tämän sanoo ihminen, jolla oli isot kasvukivut oman äitiytensä kanssa. Minun lapseni ovat nyt aikuisia ja saan ihan vapaasti tehdä mitä ikinä haluan ja samalla minulla kuitenkin on ne maailman tärkeimmät ihmiset.
Siinä välissä on painajaismaiset parikymmentä vuotta, ja pian sen jälkeen tarvitaankin jo lapsenlapsille vahdiksi. Jos tekee omansa vähänkin isommilla ikäeroilla, pikkulapsia tupataan jo hoitoon kun omat nuorimmat asuvat vielä teineinä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihme tuollaista väittää?
Tilanne on aivan päinvastoin. En tunne yhtään lapsiperhettä joka ei nauraisi ihan avoimesti sille mitä oikeasti pitivät itsekin "elämänä" ennen lasten hankkimista.
Ei ihmekään että lapsiperheiden yhteydet entisiin lapsettomiin pareihin jotenkin vain hiipuvat hiljalleen pois. Näillä on kerta kerralta vähemmän keskusteltavaa aina vain lapsellisemmilta kuulostavien dinky-parien kanssa.
Ainut syy miksi yhteydet lapsettomiin pareihin hiipuvat pois on se etteivät jotkut vanhemmat kertakaikkiaan voi tai halua tehdä mitään mitä ei tehdä heidän lapsiensa ehdoilla sataprosenttisesti. Tämä johtuu siitä, että joissain nykyperheissä lapset päättävät mitä aikuiset tekevät eikä päinvastoin.
Tuollaista ei väitä muutaman somepersoonan lisäksi kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihme tuollaista väittää?
Tilanne on aivan päinvastoin. En tunne yhtään lapsiperhettä joka ei nauraisi ihan avoimesti sille mitä oikeasti pitivät itsekin "elämänä" ennen lasten hankkimista.
Ei ihmekään että lapsiperheiden yhteydet entisiin lapsettomiin pareihin jotenkin vain hiipuvat hiljalleen pois. Näillä on kerta kerralta vähemmän keskusteltavaa aina vain lapsellisemmilta kuulostavien dinky-parien kanssa.
Vaikutat todella ihanalta ihmiseltä. Ei ihme että muut kaikkoavat ympäriltäsi.
No ei se kaikilla muuta elämää, siis sellaisilla joilla on isovanhemmat, kummit ja tädit ja koko suku hyysää ja auttaa. Tuolloin voi aikalailla jatkaa elämää kuin ennenkin.
Sen sijaan täysin tukiverkottomilla - kuten itse - se muuttaa kaiken. Missään ei ole oltu hetkeäkään kaksin yli 10vuoteen miehen kanssa kun ei ole ketään kuka hoitaisi lapsia.
Ona valinta toki, itse tähän aloin, mutta todellakin KAIKKI MUUTTUI.