Omat vai yhteiset rahat parisuhteessa?
Ollaan avoliitossa ja meillä on kaksi pientä lasta. Mies maksaa isomman osan perheemme kuluista, koska hänellä on isompi palkkakin, mikään rikas hän ei ole vaan keskituloinen. Itse olen vielä kotihoidon tuella, mutta sen käytän yhteisiin menoihin, en itseeni. En ole mitenkään miehen rahojen perässä, en ole niitä vaatinut enkä pyytänyt. Ei erityisemmin riidellä rahasta eikä törsäilläkään, itse elän hyvin vähällä eli en juuri itselleni osta mitään.
Meillä ei ole mitään tarkkaa sopimusta siitä että onko omat vai yhteiset rahat. Varmaan molempien mielestä mieluummin erilliset rahat vaikka maksetaan sen mukaan kummalla on rahaa. Tämä kaikki varmaan ihan ok. Se mikä on nyt minulle ongelma on, että vaikka mies siis ihan riidatta maksaa isompituloisena isomman osan niin hän usein ottaa oikein asiakseen paasata siitä että hänen rahat on hänen rahojaan ja hän yksin päättää mitä niillä tekee. Tilanteissa joissa en ole itse puhunut rahasta mitään, hän saattaa yhtäkkiä alkaa paasaamaan tällaista. Ja että jos haluaa jonkun isomman hankinnan tehdä niin hän yksin siitä päättää koska hänen rahat on hänen rahoja. Joo niin onkin mutta miksi paasata siitä noin? Osaako joku selittää mistä tällainen voi kertoa? Itseäni tuollainen omien rahojen korostaminen harmittaa, vaikka en hänen rahoja haluaisikaan. Siitä paasaamisesta vaan tulee kumma olo.
Kommentit (97)
Mun mielestä sä voisit kysyä siltä mieheltäsi että miksi se paasaa rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omat rahat ollut aina. Ei ole tullut riitaa rahasta.
Ei meilläkään riitaa ole vaan tulee vain jotenkin kumma olo kun mies yllättäen alkaa paasaamaan miten hän yksin päättää rahoistaan ja mihin ne käyttää. Ap
Kuppi alkaa mennä nurin? Monettako vuotta olet kotona?
Mies on toisaalta kyllä sanonut että häntä ei kiinnosta kuskata pieniä päiväkotiin eli olen kotona siksikin jottei mies joutuisi sitä tekemään. Ap
Et vastannut kysymyksiin.
Mihin kysymyksiin? Että kauanko olen ollut kotona vai? Nuorempi syntyi kun vanhempi oli kaksi, nuorempi täyttää pian vuoden. Vai siihen että alkaako miehen kuppi mennä nurin? En tiedä. Lapset hankittiin koska molemmat halusi. Mies on tehnyt selväksi että ei halua kuskata lapsia päiväkotiin. Eli jos alkaa kuppi mennä nurin niin ihan itse on kyllä tämän tilanteen halunnut. Ap
Kumpikin laittaa nettotuloista esim 10-30% yhteistilille ja siitä sitten maksetaan yhteiset menot. Brutto ei ole hyvä vertailukohta, koska sitä palkansaaja ei oikeasti saa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä sä voisit kysyä siltä mieheltäsi että miksi se paasaa rahasta.
Oon kysyny. En saa suoraa vastausta vaan mies ärtyy kysymyksestäni ja jatkaa jauhamista siitä miten hän yksin päättää omista rahoistaan. Kun sanon että aha mutta mikä tämän keskustelun pointti on niin mies tuhahtaa ärtyneesti eikä suostu vastaamaan. Ap
Minulla on oma tili.
Miehen tili on yhteinen.
Meillä on omat rahat ja yhteisiä menoja. Kotihoidontukiaika oli niin lyhyt hetki elämässä ja se meni yhteisen lapsen hyväksi, niin silloin työssäkäyvä maksoi menot. Ja kumpikin oli oman aikansa kotona hoitamassa lasta.
Seuraavan kerran kun mies alkaa paasata, niin sano että jää lasten kanssa kotiin, kun säkin tarvitset sitä omaa rahaa menoihin x ja y, että sun on nyt vuorostasi päästävä töihin tienaamaan.
Mies on ärtynyt, kun ei tykkää siitä, miten omat rahat häviää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä sä voisit kysyä siltä mieheltäsi että miksi se paasaa rahasta.
Oon kysyny. En saa suoraa vastausta vaan mies ärtyy kysymyksestäni ja jatkaa jauhamista siitä miten hän yksin päättää omista rahoistaan. Kun sanon että aha mutta mikä tämän keskustelun pointti on niin mies tuhahtaa ärtyneesti eikä suostu vastaamaan. Ap
No ärtyneesti vastaat takaisn että teillä on 2 pientä lasta kotihoidossa ja niistä aiheutuvat menot on nyt toivottavasti miehenkin mielestä prioriteetti nro 1 (asuminen, ruoka, hoiva (se kotona olo), vaatetus yms).
Vierailija kirjoitti:
Mies on ärtynyt, kun ei tykkää siitä, miten omat rahat häviää.
Miehen luulisi ymmärtäneen tuon, kun kerta on lapsia ruvennut tekemään.
Taas se sama provooja tehnyt aloituksen. Tutulla tyylillään.
Ja on hokannut aiheen, josta varmaan saa kommentteja.
Lapsellinen ihminen, enkä tiedä onko tämä provooja mies vai nainen. Luultavasti kuitenkin nainen.
Provot ovat täynnä ilmaa ja höttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on ärtynyt, kun ei tykkää siitä, miten omat rahat häviää.
Miehen luulisi ymmärtäneen tuon, kun kerta on lapsia ruvennut tekemään.
Ei se varmaan ole tajunnut siinä vaiheessa. Luullut vain, että vaipat maksaa x euroa, ja siinä on koko meno.
Tai nyt vasta asia on konretisoitunut hänelle. Ettei hänellä ikinä enää ole riittävästi rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä nuo itsestään alkaneet (?) paasaamiset kertoo huonosta omasta tunnosta, kun tiedostaa sinun elävän pienillä tuloilla hoitaaksenne lapsianne ja hän välillä käyttää rahojaan omiin juttuihinsa tiedostaen, että a) sinulla ei olisi niihin varaa ja b) hänenkään rahansa eivät riitä tarjoamaan niitä juttuja myös sinulle?
Toki voi olla, että mies myös salaa toivoo, että palaisit työelämään, muttei tohdi ottaa asiaa puheeksi, jos teillä ei ole ollut tapana rahasta keskustella. Mitä olen omaa ja ympärillä olevia parisuhteita tarkastellut ja oman miehen ja miespuolisten parisuhteessa elävien kavereiden kanssa jutellut niin aika yleinen toive tuo.
En sinänsä tuomitse sitä lasten pidempiaikaista kotona oloa, kukin perhe päättää sen itse. Siitä johtuvat pienet tulot voivat kuitenkin olla tuon taustalla, jos mies tuollaisia omien rahojen korostamiskohtauksia välillä saa.
Ja tämä nyt on ihan puhdasta spekulointia ja arvailua. Kannattaa yrittää rauhassa ilman syyllistämistä (jos mahdollista) jutella miehen kanssa, mistä tämä käytös hänen omasta mielestään kumpuaa.
Jotain tällaista luulisin minäkin olevan tuossa taustalla. Ihmiset on oikeasti tosi huonoja kertomaan, mikä oikeasti on vialla ja sitten tulee tällaista kiukuttelua sen sijaan. Voi myös olla, että miehesi vähän häpeää sinun pieniä tulojasi ja ärhentelee senkin takia. Tai ehkä häntä ärsyttää se, että sinä kituutat ja kokee sen näyristelynä tai jotain...
Mielestäni teidän pitäisi mennä naimisiin ja ihan yhdessä päättää elää perheyksikkönä tästä eteenpäin. Niin, että kaikki rahat ovat yhteisiä ja jos miehesi tienaa enemmän, hän voisi olla siitä ylpeä ja sinä voisit rauhassa olla lastenne kanssa kotona (jos se on sitä mitä haluat), ilman että tarvitsee kituuttaa. Nuo avoliittokuviot on vähän ongelmallisia joskus. Jos on lapsia ollaan perhe, mutta sitten kuitenkaan ei olla, koska ei olla aviossa ja on erilliset rahat.
Meillä on ollut yhteiset menot puoliksi ja muuten omat rahat aina muulloin paitsi hoitovapaa-aikoina. Esikoisen kohdalla olin hoitovapaalla vain muutaman kuukauden, mutta nuoremman lapsen kohdalla pidin täyden hoitovapaan. Mies maksoi silloin suurimman osan menoista eikä hän valittanut asiasta kertaakaan. Toisaalta hän eli kuin viiden tähden hotellissa, hänen ei kotona tarvinnut tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä nuo itsestään alkaneet (?) paasaamiset kertoo huonosta omasta tunnosta, kun tiedostaa sinun elävän pienillä tuloilla hoitaaksenne lapsianne ja hän välillä käyttää rahojaan omiin juttuihinsa tiedostaen, että a) sinulla ei olisi niihin varaa ja b) hänenkään rahansa eivät riitä tarjoamaan niitä juttuja myös sinulle?
Toki voi olla, että mies myös salaa toivoo, että palaisit työelämään, muttei tohdi ottaa asiaa puheeksi, jos teillä ei ole ollut tapana rahasta keskustella. Mitä olen omaa ja ympärillä olevia parisuhteita tarkastellut ja oman miehen ja miespuolisten parisuhteessa elävien kavereiden kanssa jutellut niin aika yleinen toive tuo.
En sinänsä tuomitse sitä lasten pidempiaikaista kotona oloa, kukin perhe päättää sen itse. Siitä johtuvat pienet tulot voivat kuitenkin olla tuon taustalla, jos mies tuollaisia omien rahojen korostamiskohtauksia välillä saa.
Ja tämä nyt on ihan puhdasta spekulointia ja arvailua. Kannattaa yrittää rauhassa ilman syyllistämistä (jos mahdollista) jutella miehen kanssa, mistä tämä käytös hänen omasta mielestään kumpuaa.
Jotain tällaista luulisin minäkin olevan tuossa taustalla. Ihmiset on oikeasti tosi huonoja kertomaan, mikä oikeasti on vialla ja sitten tulee tällaista kiukuttelua sen sijaan. Voi myös olla, että miehesi vähän häpeää sinun pieniä tulojasi ja ärhentelee senkin takia. Tai ehkä häntä ärsyttää se, että sinä kituutat ja kokee sen näyristelynä tai jotain...
Mielestäni teidän pitäisi mennä naimisiin ja ihan yhdessä päättää elää perheyksikkönä tästä eteenpäin. Niin, että kaikki rahat ovat yhteisiä ja jos miehesi tienaa enemmän, hän voisi olla siitä ylpeä ja sinä voisit rauhassa olla lastenne kanssa kotona (jos se on sitä mitä haluat), ilman että tarvitsee kituuttaa. Nuo avoliittokuviot on vähän ongelmallisia joskus. Jos on lapsia ollaan perhe, mutta sitten kuitenkaan ei olla, koska ei olla aviossa ja on erilliset rahat.
*nöyristelynä :)
Yhteiset on niin varat, velat kuin lapset.
On tullut matkalla vastaan työttömyyttä, opiskeluja, lasten kanssa kotona olemista. Toinen on aina silloin maksanut suurimman osan. Kun minä olin lasten kanssa kotona, miehen toiveesta ja yhteisellä päätöksellä niin mies säästi minulle rahaa eläkettä varten koska en itse silloin tienannut. Sama toisinpäin kun mies joutui työttömäksi ja silloin kun hän opiskeli.
Kun haluaa vetää yhtä köyttä, perheenä, niin ei lasketa pennejä vaan mitataan koko perheen hyvinvointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omat rahat ollut aina. Ei ole tullut riitaa rahasta.
Ei meilläkään riitaa ole vaan tulee vain jotenkin kumma olo kun mies yllättäen alkaa paasaamaan miten hän yksin päättää rahoistaan ja mihin ne käyttää. Ap
Kuppi alkaa mennä nurin? Monettako vuotta olet kotona?
Mies on toisaalta kyllä sanonut että häntä ei kiinnosta kuskata pieniä päiväkotiin eli olen kotona siksikin jottei mies joutuisi sitä tekemään. Ap
Miten jaloa! Entä jos nyt vain menisit töihin ja mies huomaisi, että voi varsin hyvin viedä lapset aamulla hoitoon, siihen ei kuole.
Pienempi ei ole vielä vuottakaan. Ei se mukava ole niin pientä päiväkotiin laittaa. Ja kun mies kerran sanoo että hän ei halua viedä niin hän kyllä tarkoittaa sitä. Ap
No anna sen miehen sitten ilmoittaa, että haluaa käyttää rahansa haluamallaan tavalla eikä niin, että sinä ne käytät. Ei ole mukava viedä pientä lasta päiväkotiin, joten sitten oppii sietämään sen, että miehestä ei ole mukava yksin elättää perhettä, kun ainoa syy vaimon kotonaoloon on mukavuus.
Vierailija kirjoitti:
Taas se sama provooja tehnyt aloituksen. Tutulla tyylillään.
Ja on hokannut aiheen, josta varmaan saa kommentteja.Lapsellinen ihminen, enkä tiedä onko tämä provooja mies vai nainen. Luultavasti kuitenkin nainen.
Provot ovat täynnä ilmaa ja höttöä.
Mikä sinuakin vaivaa? Vai haluatko kenties vaientaa keskustelun tästä aiheesta?
Ihan tosielämää tämä on ei mikään provo.
Ap
Meillä on omat tulot ja omat menot ja omat päätökset. Minä halusin olla lasten kanssa kotona, joten säästin etukäteen ja saatoin kotonaollessa kustantaa omat kuluni. En halua nähdä parisuhdetta hyötysuhteena, jossa toimin oman mukavuudenhaluni mukaisesti ja toinen maksaa kaiken.
Minä olen tosiaan se joka omiin juttuihinsa käyttää paljon vähemmän rahaa. En osta itselleni juuri koskaan mitään. Mies ostelee välillä itselleen. Ei hänkään törsäile mutta saattaa välillä tehdä itselleen joitain isojakin hankintoja, joihin menee sitten kerralla aika paljon rahaa. En ole asiasta hänelle valittanut, vaikka en ehkä niin pidä siitä että meillä on käytännössä eri elintaso. Toisaalta itsekin haluan olla pienten kanssa kotona, eli oman matalan elintason olen ihan hyväksynyt. Mutta tulee kumma olo niistä miehen "mun omat rahat on mun omia ja päätän niistä yksin" paasaamisista kun ne käytännössä liittyy sitten aina siihen että suunnittelee itselleen jotain isoja hankintoja. Ap
Pienempi ei ole vielä vuottakaan. Ei se mukava ole niin pientä päiväkotiin laittaa. Ja kun mies kerran sanoo että hän ei halua viedä niin hän kyllä tarkoittaa sitä. Ap