Lue keskustelun säännöt.
Sain töitä duunaritason tehtävistä, olen maisteri
01.01.2015 |
ja työpaikastani todella onnellinen! Tutkinnollani en ole onnistunut saamaan töitä, mutta nyt onnisti ihan perustason duunin saamisessa ja päätin, että otan tietenkin työn vastaan. Jos pitäisin kiinni asenteesta että teen vain koulutustani vastaavia töitä, niin luultavimmin se tietäisi hyvin pitkiä työttömyysjaksoja ja silloin tällöin pätkätöitä. Työ, jonka sain on mukavaa ja palkka riittää elämiseeni, noin 13€ tunnissa, joten ei ole järkevää kieltäytyä hommasta vedoten koulutustason vastaisen työn tekemisestä. Muita, jotka luopuneet akateemisuudesta tässä mielessä?
Kommentit (47)
Meidän on vaikea hyväksyä se tosiasia, että yhteiskuntamme on valtavassa muutoksessa. Näitä muutoksia on ollut ennenkin, maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi, teollisuusyhteiskunnasta teknologiayhteiskunnaksi, jonka loppua elämme nyt.
Seuraava vaihe on palveluyhteiskunta, ainakin jonkun asiantuntijan mukaan. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että voimme unohtaa monet aiemmat, eritasoisetkin, koulutukset, joilla ei ole käyttöä tulevaisuudessa. Toki tietyt alat tulevat säilymään, kuten monet ns. duunarialat ja sitten korkeakoulutetuista esim. lääkärin työt.
Tässä tilanteessa on turhaa ja tarpeetonta syyllistää ketään tai syyllistyä itse. Syyllistäjät saattavat itse olla pian tilanteessa, jossa heidänkään ammattitaidolleen tai osaamiselleen ei ole enää kysyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos onnitteluista! Tein opiskeluaikoina vähän vastaavanlaisia töitä kuin nyt, mutta pienemmällä palkalla. Pääsin nyt sisälle sellaiseen organisaatioon, jossa arvostetaan erityisesti ihmisen henkilökohtaisia taitoja ja vahvuuksia ei niinkään minkään tietyn koulutustaustan omaamista. Paikassa on hyvät koulutusmahdollisuudet ja työssä jaksamiseen panostetaan huomattavasti. Tartuin tilaisuuteen koska koin tämän mahdollisuutena päästä työelämään kunnolla kiinni. Vaihtoehtona olisi ollut työttömyys ja kova taistelu edes jonkinlaisen alakohtaisen pätkätyön saamisesta. Olen mennyt iloisena töihin, olen kokenut onnistuvani ja olevani yksi tärkeä osa kivaa työyhteisöä, miksi jäisin odottamaan melko mitättömiä mahdollisuuksia työllistyä tutkintoa vastaaviin tehtäviin kun tuntuu että nyt saan olla aktiivisesti mukana työelämässä ja tienata rahaa työtä tekemällä ja lisäksi kokea itseni tarpeelliseksi ja osaavaksi tekijäksi? Minulla on nyt hyvä fiilis kun nousin työttömyydestä tähän olotilaan! ap
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 10:13"]
Et tule enää ikinä saamaan itsesi tasoisia töitä. Työnantajien silmissä olet leimaantunut vialliseksi tutkintosi tasoisiin töihin. Teitpäs nyt hölmösti!
[/quote]
Mene perseeseen.
Onnittelut ap:lle! Ei ole mitenkään helppoa maisterin saada duunaritason töitä. Mieheni, viittä vaille tohtori, jäi syksyllä työttömäksi kulttuurialan asiantuntijatehtävästä. Mitään uutta ei ole näköpiirissä ja realismia on pohtia myös alemman koulutustason tehtäviä. Ansiosidonnainen kun loppuu ennen pitkää. Yhtään kertaa hän ei ole päässyt edes haastatteluun. Työnantajat uskovat, ettei hän kuitenkaan pitkään viihtyisi, eikä olisi tyytyväinen, koska on niin koulutettu ja hyvissä töissä ollut. Meille realismia on kuitenkin, että jotain töitä pitäisi saada, jotta saadaan ruokaa pöytään.
Rekrytoija arvostaa varmasti työkokemusta, vaikka se ei olekaan alakohtaista. Se, että on ollut työelämässä kehittää ihmisen työtaitoja ja työyhteisötaitoja. Monessa työssä nuo taidot ovat hyvin tärkeitä itse asiaosaamisen rinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 11:42"]
Mistä duunarihommasta saa 13 €/tunti?
[/quote]
Minä ole bussikuski pääkaupunkiseudulla, ja mun kta on 21e.
Minulla on noin kaksi viikkoa pakollista kuntouttavaa työtoimintaa ja loput vuodesta olen lomalla. Heh.