Jouduin ahdistelluksi ja nyt hävettää mielettömästi
Olen aikuinen. Minun olisi pitänyt osata pitää puoleni, mutta en osannutkaan. En kehtaa kertoa kenellekään ja tuntuu että pakahdun tähän. Oli pakko edes tänne purkaa.
Kommentit (38)
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:32"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:16"]
Mitä kävi? Puhu jollekin, kannattaa. Ymmärrän ton tunteen, mutta yritä päästä sen yli.
[/quote]
Tosiaan, olen aikuinen, mutta tekijä elämässäni aina lapsuudesta saakka ollut "luotettava aikuinen". Tunnen tavallaan olevani lapsiasemassa, vaikka se kuulostaa naurettavalta. Ei tehnyt mitään varsinaisen vakavaa, mutta tarpeeksi inhottavaa jaselvästikin ylitti rajan.
ap
[/quote]
Ei tossa ole mitään naurettavan kuuloista. Kyllä mä suosittelisin et puhuisit jonkun kanssa. Mulla itsellä tuli ihan todella oksettavien olo kun mun suosikkiopettaja, luottohenkilö yläasteelta, alkoi limaisesti iskemään mua kun sattumalta tavattiinmyöhemmin! Eihän siinäkään ollut sinänsä mitään juridisesti väärää, mutta kyllä tuntu pahalta ja ällöttävältä ja hämmentävältä. Hä on naimisissakin. En osannut oikein reagoida siihen mitenkään fiksusti. Se teinityttö sisälläni pettyi todella pahemman kerran.
[/quote]
Kuulostaa kauhealta... :( Luulen että meillä on aika samankaltaiset kokemukset. Kun menee pohja siltä, millaisena on pitänyt tärkeää aikuista. Tässä hankalaa se, että tekijä on koko perheen hyvä ystävä.
ap
[/quote]
Mitä luulet voisitko ottaa asiaa puheeksi hänen kanssaan ja sanoa että tuo oli täysin sopimatonta ja ettet halua enää mitään tuollaista? Voihan olla että tämä henkilö on elätellä turhia toiveita pidempään ja luullut sun viatonta käytöitä joksikin muuksi kuin mitä se oli. Tarkoihan siis sitä että voihan hänkin katua jälkeenpäin jos tajusi ettette olleet samalla aaltopituudella. Tai voit lähettää sähköpostin tai kirjeen jos puhuminen tuntuu vaikealta. Yritä päästä tuosta itsesi syyllistämisestä eroon. On ihan normaalia lamaantua tuollaisessa tilanteessa. Se on tahdosta riippumaton reaktio, et voinut sille mitään. Voit varmaan soittaa johonkin auttamaan puhelimeen tms. niin saat hyviä neuvoja. Niihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Älä ainakaan jää yksin kokemuksen kanssa. Pidä hyvä huoli itsestäsi. Et ole tehnyt mitään väärää.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:47"][quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:32"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:16"]
Mitä kävi? Puhu jollekin, kannattaa. Ymmärrän ton tunteen, mutta yritä päästä sen yli.
[/quote]
Tosiaan, olen aikuinen, mutta tekijä elämässäni aina lapsuudesta saakka ollut "luotettava aikuinen". Tunnen tavallaan olevani lapsiasemassa, vaikka se kuulostaa naurettavalta. Ei tehnyt mitään varsinaisen vakavaa, mutta tarpeeksi inhottavaa jaselvästikin ylitti rajan.
ap
[/quote]
Ei tossa ole mitään naurettavan kuuloista. Kyllä mä suosittelisin et puhuisit jonkun kanssa. Mulla itsellä tuli ihan todella oksettavien olo kun mun suosikkiopettaja, luottohenkilö yläasteelta, alkoi limaisesti iskemään mua kun sattumalta tavattiin myöhemmin! Eihän siinäkään ollut sinänsä mitään juridisesti väärää, mutta kyllä tuntu pahalta ja ällöttävältä ja hämmentävältä. Hä on naimisissakin. En osannut oikein reagoida siihen mitenkään fiksusti. Se teinityttö sisälläni pettyi todella pahemman kerran.
[/quote]
Kuulostaa kauhealta... :( Luulen että meillä on aika samankaltaiset kokemukset. Kun menee pohja siltä, millaisena on pitänyt tärkeää aikuista. Tässä hankalaa se, että tekijä on koko perheen hyvä ystävä.
ap
[/quote]
Sun pitää kertoa sun perheelle. Ainakin mahdolliselle puolisollesi. Kyllä perheesikin ansaitsee tietää millainen sika tuo tyyppi on...
[/quote]
Ei kaikkea tarvitse eikä ole hyvä kertoa perheelle... Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä ap:lle itselle seuraa kertomisesta. Joskus on kaikkein yksinkertaisinta vain sulkea ihminen elämästään.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:58"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:47"][quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:32"] [quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:27"] [quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:18"] [quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:16"] Mitä kävi? Puhu jollekin, kannattaa. Ymmärrän ton tunteen, mutta yritä päästä sen yli. [/quote] Tosiaan, olen aikuinen, mutta tekijä elämässäni aina lapsuudesta saakka ollut "luotettava aikuinen". Tunnen tavallaan olevani lapsiasemassa, vaikka se kuulostaa naurettavalta. Ei tehnyt mitään varsinaisen vakavaa, mutta tarpeeksi inhottavaa jaselvästikin ylitti rajan. ap [/quote] Ei tossa ole mitään naurettavan kuuloista. Kyllä mä suosittelisin et puhuisit jonkun kanssa. Mulla itsellä tuli ihan todella oksettavien olo kun mun suosikkiopettaja, luottohenkilö yläasteelta, alkoi limaisesti iskemään mua kun sattumalta tavattiin myöhemmin! Eihän siinäkään ollut sinänsä mitään juridisesti väärää, mutta kyllä tuntu pahalta ja ällöttävältä ja hämmentävältä. Hä on naimisissakin. En osannut oikein reagoida siihen mitenkään fiksusti. Se teinityttö sisälläni pettyi todella pahemman kerran. [/quote] Kuulostaa kauhealta... :( Luulen että meillä on aika samankaltaiset kokemukset. Kun menee pohja siltä, millaisena on pitänyt tärkeää aikuista. Tässä hankalaa se, että tekijä on koko perheen hyvä ystävä. ap [/quote] Sun pitää kertoa sun perheelle. Ainakin mahdolliselle puolisollesi. Kyllä perheesikin ansaitsee tietää millainen sika tuo tyyppi on... [/quote] Ei kaikkea tarvitse eikä ole hyvä kertoa perheelle... Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä ap:lle itselle seuraa kertomisesta. Joskus on kaikkein yksinkertaisinta vain sulkea ihminen elämästään.
[/quote]
Samasta syystä kuin esim raiskauksestakin on kerrottava, ettei kyseinen henkilö pääse ahdistemaan muita samalla tavalla.
En oikein ymmärrä mitä seurauksia tarkoitat, väkivallan uhkaako?
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:57"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:30"]
En voi kertoa kaikkia yksityiskohtia paljastumisen pelossa, mutta kävi niin että tekijä tuli mukamas sanomaan heipat, mutta jäikin sängylleni istumaan ja alkoi hieromaan epämiellyttävän intiimisti. Menin lukkoon enkä saanut tehdyksi mitään :( Se jatkui aika kauan. Olin aivan tuskassa ja yritin olla tärisemättä. Olen niin pettynyt itseeni. Miten voi niin lamaantua.
ap
[/quote]
Oliko kyseessä lohdutustilanne? Mulla nimittäin muutamakin tuttava on yrittänyt käyttää esim eroani hyväkseen ja alkaneet heikolla hetkellä hyväillä. Yäk.
[/quote]
Ei ollut lohdutustilanne. Kaikki oli siihe asti ollut aivan normaalisti. Olin nukkumassa, kun tämä tapahtui aamulla
ap
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:07"]
Olen aikuinen. Minun olisi pitänyt osata pitää puoleni, mutta en osannutkaan. En kehtaa kertoa kenellekään ja tuntuu että pakahdun tähän. Oli pakko edes tänne purkaa.
[/quote]Ethän sinä ole tehnyt mitään väärin. Vaan se ahdistelija. Et ole vastuussa toisen ihmisen perveudesta millään tavalla. Ei muuta kuin nilkki kiikkiin! =)
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 17:00"][quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:58"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:47"][quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:32"] [quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:27"] [quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:18"] [quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:16"] Mitä kävi? Puhu jollekin, kannattaa. Ymmärrän ton tunteen, mutta yritä päästä sen yli. [/quote] Tosiaan, olen aikuinen, mutta tekijä elämässäni aina lapsuudesta saakka ollut "luotettava aikuinen". Tunnen tavallaan olevani lapsiasemassa, vaikka se kuulostaa naurettavalta. Ei tehnyt mitään varsinaisen vakavaa, mutta tarpeeksi inhottavaa jaselvästikin ylitti rajan. ap [/quote] Ei tossa ole mitään naurettavan kuuloista. Kyllä mä suosittelisin et puhuisit jonkun kanssa. Mulla itsellä tuli ihan todella oksettavien olo kun mun suosikkiopettaja, luottohenkilö yläasteelta, alkoi limaisesti iskemään mua kun sattumalta tavattiin myöhemmin! Eihän siinäkään ollut sinänsä mitään juridisesti väärää, mutta kyllä tuntu pahalta ja ällöttävältä ja hämmentävältä. Hä on naimisissakin. En osannut oikein reagoida siihen mitenkään fiksusti. Se teinityttö sisälläni pettyi todella pahemman kerran. [/quote] Kuulostaa kauhealta... :( Luulen että meillä on aika samankaltaiset kokemukset. Kun menee pohja siltä, millaisena on pitänyt tärkeää aikuista. Tässä hankalaa se, että tekijä on koko perheen hyvä ystävä. ap [/quote] Sun pitää kertoa sun perheelle. Ainakin mahdolliselle puolisollesi. Kyllä perheesikin ansaitsee tietää millainen sika tuo tyyppi on... [/quote] Ei kaikkea tarvitse eikä ole hyvä kertoa perheelle... Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä ap:lle itselle seuraa kertomisesta. Joskus on kaikkein yksinkertaisinta vain sulkea ihminen elämästään.
[/quote]
Samasta syystä kuin esim raiskauksestakin on kerrottava, ettei kyseinen henkilö pääse ahdistemaan muita samalla tavalla.
En oikein ymmärrä mitä seurauksia tarkoitat, väkivallan uhkaako?
[/quote]
Monesti ahdistelun kohde joutuu itse syytetyn penkille, ja esim raiskauksen tutkimus on monessa tapauksessa kuin toinen väkivallanteko. Rangaistusta ei välttämättä tule. Puhun kokemuksesta. Valitettavasti. Teoriassa tuo kaikki sanomasi on tietysti totta ja olisi hienoa jos se aina toteutuisi käytännössäkin.
Sinä et ole tehnyt mitään väärää, ap!! Se sikamies käytti luottamussuhdetta hyväkseen ja kajosi sinuun täysin sopimattomasti. Tuollaisessa yllättävässä tilanteessa, jossa tuttu ihminen ylittää kaikki sovinnaisuuden rajat, eräänlainen jähmettyminen on ihan normaali psykologinen reaktio.
Kuka perheessäsi on sinulle läheisin? Voisitko rohkaistua ja kertoa hänelle tapahtuneesta? Vanhemmistasi tuntuisi ihan hirveältä, jos tietäisivät, minkälaista taakkaa kannat yksinäsi. Minä ainakin haluaisin tietää ja auttaa. Eikä tuollainen iljettävä perhetuttu olisi varmasti enää perhetuttu. Tiedän kyllä millaisia sikoja jotkut voivat olla.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 17:07"]
Sinä et ole tehnyt mitään väärää, ap!! Se sikamies käytti luottamussuhdetta hyväkseen ja kajosi sinuun täysin sopimattomasti. Tuollaisessa yllättävässä tilanteessa, jossa tuttu ihminen ylittää kaikki sovinnaisuuden rajat, eräänlainen jähmettyminen on ihan normaali psykologinen reaktio. Kuka perheessäsi on sinulle läheisin? Voisitko rohkaistua ja kertoa hänelle tapahtuneesta? Vanhemmistasi tuntuisi ihan hirveältä, jos tietäisivät, minkälaista taakkaa kannat yksinäsi. Minä ainakin haluaisin tietää ja auttaa. Eikä tuollainen iljettävä perhetuttu olisi varmasti enää perhetuttu. Tiedän kyllä millaisia sikoja jotkut voivat olla.
[/quote]
Äiti on läheisin, mutta en yksinkertaisesti pysty kertomaan :( Sydämeni särkyy jo ajatuksesta. Ehkä joskus... Mutta en vain pysty. Huojentavaa kuulla että tuo jähmettyminen ei ole tavatonta... Lopuksi hän kysyi tuntuiko hyvältä, ja mumisin siihen jotain myöntävää :'( Halusin vain tilanteesta eroon hinnalla millä hyvänsä! Jälkeenpäin ajateltuna tunnen itseni niin hölmöksi ja likaiseksi. Tilanne oli aivan uusi minulle.
ap
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:33"]
Syyllisyys tulee varmaan siitä, että ei ole osannut pitää puoliansa. Itseänikin on serkku joskus lapsena lähennellyt (piilohomo varmaankin) enkä tajunnut mistä on kyse. Nyt vetäisin turpaan vastaavassa tilanteessa. Eikä sitä aina aikuisenakaan osaa pitää puoliansa. Eli ei sulla ap ole mitään syytä potea huonoa omaa tuntoa tai muutakaan negatiivista. Ahdistelijat saisivat kyllä vaikka hirttää itsensä.
[/quote]
Joo, luulen että syyllisyys tulee juuri siitä. En yksinkertaisesti osannut mitenkään varautua, varsinkaan kotonani. Tilanne oli niin tyrmistyttävä. Serkkuko ei enää ole yrittänyt mitään? :/
ap
[/quote]
hän teki väärin, et sinä. on hänellekin oikein, että joutuu kantamaan vastuun teostaan. ellei vielä ymmärrä tehneensä väärin, on tekijällekin tärkeää että joskus ymmärtää tehneensä väärin.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 17:52"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:33"]
Syyllisyys tulee varmaan siitä, että ei ole osannut pitää puoliansa. Itseänikin on serkku joskus lapsena lähennellyt (piilohomo varmaankin) enkä tajunnut mistä on kyse. Nyt vetäisin turpaan vastaavassa tilanteessa. Eikä sitä aina aikuisenakaan osaa pitää puoliansa. Eli ei sulla ap ole mitään syytä potea huonoa omaa tuntoa tai muutakaan negatiivista. Ahdistelijat saisivat kyllä vaikka hirttää itsensä.
[/quote]
Joo, luulen että syyllisyys tulee juuri siitä. En yksinkertaisesti osannut mitenkään varautua, varsinkaan kotonani. Tilanne oli niin tyrmistyttävä. Serkkuko ei enää ole yrittänyt mitään? :/
ap
[/quote]
hän teki väärin, et sinä. on hänellekin oikein, että joutuu kantamaan vastuun teostaan. ellei vielä ymmärrä tehneensä väärin, on tekijällekin tärkeää että joskus ymmärtää tehneensä väärin.
[/quote]
voi olla että tarvitset terapiaa. olisi hyvä päästä puhumaan joillekin luottamuksellisesti. ja syyllisen kuuluu jäädä kiinni.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:33"]
Syyllisyys tulee varmaan siitä, että ei ole osannut pitää puoliansa. Itseänikin on serkku joskus lapsena lähennellyt (piilohomo varmaankin) enkä tajunnut mistä on kyse. Nyt vetäisin turpaan vastaavassa tilanteessa. Eikä sitä aina aikuisenakaan osaa pitää puoliansa. Eli ei sulla ap ole mitään syytä potea huonoa omaa tuntoa tai muutakaan negatiivista. Ahdistelijat saisivat kyllä vaikka hirttää itsensä.
[/quote]
Joo, luulen että syyllisyys tulee juuri siitä. En yksinkertaisesti osannut mitenkään varautua, varsinkaan kotonani. Tilanne oli niin tyrmistyttävä. Serkkuko ei enää ole yrittänyt mitään? :/
ap
[/quote]
Olet varmasti luottanut tuohon henkilöön, joten tilanne on ollut yllättävä. Yllättävässä tilanteessa ihminen jäätyy välillä aivan totaalisesti ja vasta jälkikäteen tajuaa mitä on tapahtunut.
Olin varmaan 10v ja serkku oli teini, hän muutaman kerran halusi mastuboida minun nähteni ja kerran pyysi että kosken hänen elimeensä. En tajunnut ollenkaan mistä on kyse, mutta tunsin vastenmielisyyttä. Tuo tapahtuma unohtui minulta kuitenkin. Sitten tuli serkun kanssa konflikti enkä halunnut enää nähdä häntä. Myöhemmin yritin päässäni keksiä hyviä syitä olla välirikossa tämän kanssa ja tuo tuli mieleeni. Olin varmaan blokannut ajatuksistani tuon koko jutun. Nyt ei ole aikomustakaan törmätä tuohon henkilöön. Välttelen jopa sukujuhlia tuon takia.
[/quote]
Olen paljon miettinyt tuota, että miten voi unohtaa jonkun asian ja sitten yhtäkkiä muistaa sen. Miettinyt siksi, että minulla on olo, kuin jotain väärää olisi tapahtunut joskus, mutta en vain muista mitä. Muistan esim että pienenä tyttönä istuin jonkun miehen sylissä ja sillä seisoi. En tietenkään tiennyt silloin mikä se oli, mutta myöhemmin tajunnut seisokiksi. Henkilöä en muista. Olisi kiva tietää millä tavalla muistista voisi kaivaa enemmän, ehkä voisin parantaa itseni.
Ikävä tilanne ap sinulla. Varmaan romuttui kuva tuosta henkilöstä. Onko huono idea jos puhuisit hänen kanssaan tuosta tapahtumasta?
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:33"]
Syyllisyys tulee varmaan siitä, että ei ole osannut pitää puoliansa. Itseänikin on serkku joskus lapsena lähennellyt (piilohomo varmaankin) enkä tajunnut mistä on kyse. Nyt vetäisin turpaan vastaavassa tilanteessa. Eikä sitä aina aikuisenakaan osaa pitää puoliansa. Eli ei sulla ap ole mitään syytä potea huonoa omaa tuntoa tai muutakaan negatiivista. Ahdistelijat saisivat kyllä vaikka hirttää itsensä.
[/quote]
Joo, luulen että syyllisyys tulee juuri siitä. En yksinkertaisesti osannut mitenkään varautua, varsinkaan kotonani. Tilanne oli niin tyrmistyttävä. Serkkuko ei enää ole yrittänyt mitään? :/
ap
[/quote]
Olet varmasti luottanut tuohon henkilöön, joten tilanne on ollut yllättävä. Yllättävässä tilanteessa ihminen jäätyy välillä aivan totaalisesti ja vasta jälkikäteen tajuaa mitä on tapahtunut.
Olin varmaan 10v ja serkku oli teini, hän muutaman kerran halusi mastuboida minun nähteni ja kerran pyysi että kosken hänen elimeensä. En tajunnut ollenkaan mistä on kyse, mutta tunsin vastenmielisyyttä. Tuo tapahtuma unohtui minulta kuitenkin. Sitten tuli serkun kanssa konflikti enkä halunnut enää nähdä häntä. Myöhemmin yritin päässäni keksiä hyviä syitä olla välirikossa tämän kanssa ja tuo tuli mieleeni. Olin varmaan blokannut ajatuksistani tuon koko jutun. Nyt ei ole aikomustakaan törmätä tuohon henkilöön. Välttelen jopa sukujuhlia tuon takia.
[/quote]
Olen paljon miettinyt tuota, että miten voi unohtaa jonkun asian ja sitten yhtäkkiä muistaa sen. Miettinyt siksi, että minulla on olo, kuin jotain väärää olisi tapahtunut joskus, mutta en vain muista mitä. Muistan esim että pienenä tyttönä istuin jonkun miehen sylissä ja sillä seisoi. En tietenkään tiennyt silloin mikä se oli, mutta myöhemmin tajunnut seisokiksi. Henkilöä en muista. Olisi kiva tietää millä tavalla muistista voisi kaivaa enemmän, ehkä voisin parantaa itseni.
Ikävä tilanne ap sinulla. Varmaan romuttui kuva tuosta henkilöstä. Onko huono idea jos puhuisit hänen kanssaan tuosta tapahtumasta?
[/quote]
Pidän oikeastaan mahdottomana ajatusta että puhuisin hänen kanssaan. Todennäköisesti ei haluaisi ymmärtää tekoaan ja vähättelisi. En koe enää sitä ihmistä sen arvoisena että alkaisin hänen kanssaan vääntämään.
ap
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 16:30"]
En voi kertoa kaikkia yksityiskohtia paljastumisen pelossa, mutta kävi niin että tekijä tuli mukamas sanomaan heipat, mutta jäikin sängylleni istumaan ja alkoi hieromaan epämiellyttävän intiimisti. Menin lukkoon enkä saanut tehdyksi mitään :( Se jatkui aika kauan. Olin aivan tuskassa ja yritin olla tärisemättä. Olen niin pettynyt itseeni. Miten voi niin lamaantua.
ap
[/quote]
Oliko kyseessä lohdutustilanne? Mulla nimittäin muutamakin tuttava on yrittänyt käyttää esim eroani hyväkseen ja alkaneet heikolla hetkellä hyväillä. Yäk.