Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oudoimpia syitä, joista joku on sinulle loukkaantunut?
30.12.2014 |
Mistä käsittämättömistä syistä joku on teille loukkaantunut? Millaisiin tyhjästä loukkaantujiin ja mielensäpahoittajiin olette törmänneet?
Minulle entinen työkaveri kertoi ostaneensa asunnon. Viikko-pari sen jälkeen ystävällisesti kysyin onko hän jo päässyt muuttamaan. Vastaukseksi sain saarnan siitä missä järjestyksessä viralliset paperit kirjoitetaan, kuinka kauan kestää pakata ja viedä omaisuus uuteen kotiin, tapetitkin pitää vaihtaa ja mitä kaikkea. En voi kuin ihmetellä. :D
Kommentit (117)
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 01:57"]Eräs ystäväni ei voinut enää olla ystäväni, koska minä ja mieheni näytämme onnellista... :D tämän kuullessani en tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa
[/quote]
Minulle käynyt sama juttu! Kaveri viel jakso mainita että "ton kaiken ois pitänyt sattua mulle, mun elämän kuuluis olla tuollaista!" Ei jessus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoni suuttui siitä, että menin tyhjentämään tiskaria yhdessä hänen kanssaan. Tai oikeammin hän oli ärsyyntynyt siitä jo pitkään, teen kuulema niin, että kun kone tulee valmiiksi, en mene heti sitä tyhjentämään, vaan odotan, että hän aloittaa ja SITTEN menen avuksi. Kun voisin siis ja minun pitäisi tyhjentään se heti, ettei aina hänen tarvitsisi sitä tehdä. Olin kohtuullisen hämmentynyt, sillä olen aina ajatellut, että on hyvä vähän aikaa odotella, että astiat jäähtyvät ja kuivuvat ja sitten tyhjentää kone. Saatan olla joskus ajatuksissani, enkä hetken kuluttua muista, että ai niin se kone ja hän ehtii ensin keittiöön ja alkaa tyhjentää konetta. Siinä tilanteessa on sitten todella ärsyttävää, että menen kaveriksi. Kyllä minä sen tavallaan ymmärrän, mutta en sittenkään. Että yhdessä tekeminen on väärin. ./ Itkeä tirautinkin tuosta vähän, mikä oli tosi typerää ja nyt hyökkään heti koneen lopettua tyhjentämään kuumia ja märkiä astioita tai pesen astiat salassa, kun puoliso on pois kotoa :D
Naiset ovat... no, mitä nyt näistäkin vastauksista voi päätellä. :D
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 09:51"]
Naiset ovat... no, mitä nyt näistäkin vastauksista voi päätellä. :D
[/quote]Minä kirjoitin tuon edellisen, sen tiskarijutun. Olen siis nainen. Olisi hyvä ymmärtää, miksi tuo asia suututti puolisoani, joka on mies. Jos en olisi mennyt sitten "apuun" hän olisi ärsyyntynyt siitä, että hän yksin tekee sen tyhjentämisen, mikä ei edes pidä paikkaansa, pesen monet kerrat astioita ja tyhjennän konetta, kun hän ei ole kotosalla ja itse asiassa hän ei koskaan tulekaan kaverikseni, jos nyt kerrankin olen älynnyt sen aloittaa. Joten en oikein voi onnistua, ärsytän hän joka tapauksessa. Voi olla, ettei kyse ole oikeasti astianpesukoneesta, vaan hän ei varmaankaan saa tarpeeksi seksiä.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 09:54"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 09:51"]
Naiset ovat... no, mitä nyt näistäkin vastauksista voi päätellä. :D
[/quote]Minä kirjoitin tuon edellisen, sen tiskarijutun. Olen siis nainen. Olisi hyvä ymmärtää, miksi tuo asia suututti puolisoani, joka on mies. Jos en olisi mennyt sitten "apuun" hän olisi ärsyyntynyt siitä, että hän yksin tekee sen tyhjentämisen, mikä ei edes pidä paikkaansa, pesen monet kerrat astioita ja tyhjennän konetta, kun hän ei ole kotosalla ja itse asiassa hän ei koskaan tulekaan kaverikseni, jos nyt kerrankin olen älynnyt sen aloittaa. Joten en oikein voi onnistua, ärsytän hän joka tapauksessa. Voi olla, ettei kyse ole oikeasti astianpesukoneesta, vaan hän ei varmaankaan saa tarpeeksi seksiä.
[/quote]Lisään vielä, että olen varmastikin myös liian lihava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista omalta kohdaltani mitään kummallisia loukkaantumisia, mutta äitini naapuri loukkaantui verisesti äidilleni eikä puhunut n. 15 vuoteen sanaakaan äidilleni. Syynä oli selkäleikkaus josta äiti ei ollut tullut maininneeksi naapurille, oli vaan sanonut menevänsä käymään ortopedillä.
- tosin ei tiennyt äitikään joutuvansa leikkaukseen, ortopedi oli todennut kuvat ja äidin nähdessään että on leikattava ja heti. Eli tuli ihan meille kaikille yllätyksenä se että joutui silloin leikkuriin. Mutta tokihan tuo on syy josta voi vetää herneet nenään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini suuttui minulle kun erosin. Ei pitänyt minuun mitään yhteyttä, vaikka tiesi ettei mulla ollut helppoa. Vuoden kuluttua soitin ja pyysin josko voitaisiin olla taas yhteyksissä.
Koulun tapahtumassa oli luppoaikaa ja piirsin joutessani jokaisesta tiimiläisestä kuvan ja henkilön nimen. Epähuomiossa unohdin erään kaverin nimestä yhden kirjaimen nimen välistä ja veti siitä herneet nenään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun (entinen) ystävä ärsyyntyi ensin siitä kun aloin seurustelemaan, suuttui kun muutin maalle ja katkeroitui kun kihlauduin. Loogisesti(?) välit sitten katkesivat lopullisesti kun menin naimisiin.
Kihlauksesta kuultuaan sanoi minulle, ettei halua onnitella eikä pysty olemaan onnellinen puolestani koska hänellä ei ole miestä. Lisäksi mun olis kuulemma pitänyt odottaa että hän edes seurustelisi jotta hänen olisi helpompi suhtautua mun elämänmuutoksiin. Just joo..
Kaiken huipuksi hän ihmettelee edelleen, miksemme ole enää ystäviä.
Eräs sukuun tullut uusi käly oli aina minulle kovin tyly ja töykeä. Kerran sitten humalassa paljasti että on kateellinen kun minulla on isommat tissit. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni ensin hermostui minun opiskelusuunnitelmistani, koska olen perheellinen ja minun ei pitäisi enää haaveilla mistään mikä voisi viedä perheen toiselle pakkakunnalle, ja että hän ei voisi niin tehdä koska ... no en enää muista miksi ei voisi. Ja sitten hän veti herneen syvälle nenään kun olin kuulemma "pyöritellyt silmiäni" hänelle, siis siinä tilanteessa.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 08:06"]
Menimme naimisiin niin, että asiasta ei puhuttu etukäteen. Tilaisuus oli tosi pieni, sinne kutsuttiin vain vanhemmat. Kavereita ei kutsuttu ketään. Yksi kaveri suuttui ja veti herneen syvälle nenään kun hänelle ei kerrottu etukäteen.
[/quote]
Meillä oli samankaltainen kuvio, mutta ei kerrottu edes vanhemmille. Sitten häämatkalta soitettiin ja kerrottiin. Mun sukulaiseni olivat tohkeissaan ja iloisia, mutta miehen eivät. Ei saatu edes yhtä ainoaa onnittelukorttia yhdeltäkään miehen sukulaiselta. Mun sukuni ja jopa työkaverit kantoivat lahjoja ja hehkuttivat miten kiva yllätys oli, mutta nämä yhdet hädintuskin onnittelivat kun nähtiin. Enkä tarkoita, että lahjoja täytyy antaa, jos ei koe siihen tarvetta. Tuntui vaan omituiselta, että ottivat loukkauksena sen, että emme järjestäneet heille juhlia.
Näitä on valitettavan monia joukossamme. Siis sellaisia naisia, jotka haluavat vain läheisriippuvaisia ja kontrolloivia ystävyyssuuhteita. Kaikki elämässä tapahtuvat asiat pitäisi jakaa ystävän kanssa, mitään ei saisi saavuttaa ennen ystävää (raskautumistakin pitäisi yrittää varmaan samaan aikaan), ja herranisä jos päätätkin tehdä jotain massasta poikkeavaa, esim kouluttautua pidemmälle, vaihtaa hyvään työpaikkaan, olla hankkimatta lapsia, muuttaa ulkomaille tai toiseen kaupunkiin. Ei, sellainenhan ei käy tällaisille neitosille, sillä sen kaverinki piti mennä naimisiin peräkylän Maken kanssa, saada kolme lasta ja päätyä maksimissaan sihteeriksi alle 10 hengen firmaan.
Ja voi jösses niitä tyyppejä, jotka omivat jonkin värin/kampauksen/meikkityylin/vaatetyylin itselleen. Sitä luulis, että tällaiset loppuis yläasteella, mutta ei. Se oma tyyli on vissiin sitten persoonallisinta mitä itsessä on, kun se niin tärkeä juttu on omalle elämälle.
Mulla oli 2 lippua Tarja Turusen beauty and the beat konserttiin, kun sisko ei päässytkään. Pyysin sitten mukaan ystäväni joka on kova Tarja fani, mutta jäi ilman lippua ja toinen kaverini suuttui mulle silmittömästi siitä. Haukkui huoraksi ja ties miksi. Ite en ollut edes tiennyt hänenkin kuuntelevan Tarjaa. Tuo konsertti oli toukokuussa 2013 ja se ei ole vieläkään antanut anteeksi.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 11:12"]
Näitä on valitettavan monia joukossamme. Siis sellaisia naisia, jotka haluavat vain läheisriippuvaisia ja kontrolloivia ystävyyssuuhteita. Kaikki elämässä tapahtuvat asiat pitäisi jakaa ystävän kanssa, mitään ei saisi saavuttaa ennen ystävää (raskautumistakin pitäisi yrittää varmaan samaan aikaan), ja herranisä jos päätätkin tehdä jotain massasta poikkeavaa, esim kouluttautua pidemmälle, vaihtaa hyvään työpaikkaan, olla hankkimatta lapsia, muuttaa ulkomaille tai toiseen kaupunkiin. Ei, sellainenhan ei käy tällaisille neitosille, sillä sen kaverinki piti mennä naimisiin peräkylän Maken kanssa, saada kolme lasta ja päätyä maksimissaan sihteeriksi alle 10 hengen firmaan.
Ja voi jösses niitä tyyppejä, jotka omivat jonkin värin/kampauksen/meikkityylin/vaatetyylin itselleen. Sitä luulis, että tällaiset loppuis yläasteella, mutta ei. Se oma tyyli on vissiin sitten persoonallisinta mitä itsessä on, kun se niin tärkeä juttu on omalle elämälle.
[/quote]
Yksi mun kaveri alkoi käyttää punaista huulipunaa, kun se tuli muotiin tässä pari vuotta sitten. Sitten aina kommentoi muita jotka käyttivät huulipunaa, että toiki matkii mua :D Ihan niinkuin huulipuna ois uusi innovaatio, puhumattakaan siitä että huulipunat on olleet viime vuodet tosi kovassa nousussa.
Eksä suuttui kun eromme jälkeen aloin kuuntelemaan bändiä, jota kuulemma vain hän olisi saanut kuunnella. Olisinko tyyliin linkannut faceen bändiltä biisin niin ai kauhee että sain kuulla asiasta :D
Alue: Aihe vapaa
Ystävä suuttui, kun en erikseen ilmoittanut hänelle, että saimme lapsen. Ilmeisesti asian facebookista lukeminen ei ollut tarpeeksi henkilökohtaista. Sama ystävä myös suuttui kun en kolmen viikon päästä synnytyksestä suostunut leipomaan 80 (!) palaa mokkapalaa hänen synttäreilleen. Ei voinut käsittää miksi päiväunet menee leipomisen edelle.