Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rattaissa istuvat 3+ -vuotiaat
24.10.2021 |
Oikeastaan vanhempansa. Miksi?
Rattaat natisee ja paukkuu liitoksistaan, kun tuupataan vankkureita eteenpäin. Lapsella jalat laahaa maata ja polvet hakkaa leukaa. Tosi hullun näköistä.
Kommentit (506)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi saa liikuntaa, kun liikkuu itse. Siksi kannattaisi ratkaista nopeus- ja/tai turvallisuuskysymys isomman lapsen kohdalla jotenkin muuten kuin rattaiden avulla. Tässä ketjussa on aika paljon tullutkin vinkkejä niistä vaihtoehdoista.
Jarvemmin ne lapset on sidottu sinne rattaisiin. Suurimmalla osalla on niiden rattaiden lisäksi potkupyörä mukana tai ne lapset kävelevät ja juoksevat osan matkaa. Kauhea haloo rattaista, herranisä sentään 😅
Itse liikun paljon potkupyöräilevän kolmevuotiaan kanssa, ja voin kyllä sanoa että suurimmalla osalla rattailla liikkuvista vastaantulijoista ei ole mukana potkupyörää.
No mulla on eri kokemus.
Minun täytyy lisätä, että omien rattaidemme alakoriin potkupyörä ja kypärä eivät olisi edes mahtuneet. Mutta teillä päin varmasti ne menevät sinne vaivatta niiden ostoskassien lisäksi.
Meillä (ja niillä monilla muilla) on ihan kuule kantohihna/-laukku potkupyörälle. Voitko kuvitella?
No en voi kuvitella, kun en ole tosiaankaan ole tällaisia seurueita juuri nähnyt. Itselleni tulee ensiksi mieleen, että rattaiden kanssa olisi aika hankalaa ja vaarallistakin yrittää pysyä potkupyöräilevän lapsen rinnalla.
Mutta itselläni onkin helppo tilanne, kun lapsi on kuopus. Sen kun juoksen rinnalla.
Katsopas kun lapsi, joka oikeasti potkupyöräilee tai vaikka skoottaa muuallakin kuin kotiovella, osaa ajaa siellä jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Tällöin hän voi ajaa rattaiden edellä eikä häntä tarvitse laittaa liekaan. Tästäkin ketjusta huomaa, että todellisuudessa täällä on kommentoijina A) Lapsettomia mielensäpahoittajia, joilla ei ole käsitystä lapsen kehityksestä ja B) Vanhempia, jotka väittävät olevansa aktiivisia ja virikkeellisiä vaikka todellisuudessa he ajavat joka paikkaan autolla ja korvaavat kaiken aktiviteetin ruudulla.
Täh? Mä just kerroin että juoksen oman lapseni rinnalla, kun hän potkupyöräilee. Ja nyt sinä kerrot, että oikeasti olen lapseton tai ajan joka paikkaan autolla!
Pitääkö mun ostaa se pyhä lehmä eli rattaat (myytiin ne jo kertaalleen pois) ennen kuin saan armon mammojen silmissä?
Pitää.
Sen lisäksi annat sille aina kaupassa mehun ja karjalanpiirakan ja annat ne kuolaiset kääreet sitten kassalle, jotta voit hyvänä äitinä nyt kuitenkin maksaa ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheessä ainakin tehdään pitkiä kävelylenkkejä eikä ulkoilla vaan takapihalla niinkuin ehkä ap:n lapset. Helppo ottaa rattaat mukaan ja siinä vaiheessa kun lapsi ei jaksa enää kävellä niin hyppää rattaisiin. Huomattavasti helpompaa se on rattaita työntää kun kantaa 15kg sylissä.
Vierailija kirjoitti:
Siis ihanko oikeasti useimmat av-mammat tekee päivittäin niitä 10km:n juoksulenkkejä aamuin illoin niin, että se lähemmäs kouluikäinen lapsi on ihan pakko istuttaa rattaisiin, koska ei pysy juoksutahdissa mukana?
Ensin vaan piti koukata kauppakeskuksen kautta vaateostoksille ja hampurilaisille muutamiksi tunneiksi hengailemaan, tai matkustaa metrolla tai muulla kukuvälineellä lenkkeilypaikalle?
No ainakin minä asun kauppakeskuksen vieressä, joten päästäkseni yhtikäs mihinkään joudun kulkemaan sen kautta ja jotta pääsen sieltäkään pois, joudun menemään metroon.
Hampurilaisia me ei syödä. Mulla on eväät siellä rattaan alatasossa.
Onneksi lapseni oli hyvin pienikokoinen, työnsin häntä rattaissa noin 5-vuotiaaksi, koska hän ei jaksanut kävellä pitkää matkaa eikä vielä osannut ajaa pyörällä. Kukaan ei ihmetellyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihanko oikeasti useimmat av-mammat tekee päivittäin niitä 10km:n juoksulenkkejä aamuin illoin niin, että se lähemmäs kouluikäinen lapsi on ihan pakko istuttaa rattaisiin, koska ei pysy juoksutahdissa mukana?
Ensin vaan piti koukata kauppakeskuksen kautta vaateostoksille ja hampurilaisille muutamiksi tunneiksi hengailemaan, tai matkustaa metrolla tai muulla kukuvälineellä lenkkeilypaikalle?
No ainakin minä asun kauppakeskuksen vieressä, joten päästäkseni yhtikäs mihinkään joudun kulkemaan sen kautta ja jotta pääsen sieltäkään pois, joudun menemään metroon.
Hampurilaisia me ei syödä. Mulla on eväät siellä rattaan alatasossa.
Siis pääset kotoasi vain kauppakeskukseen ja päästäksesi kauppakeskuksesta ulos joudut menemään metroon?
On kyllä harvinaisen urbaani elämäntapa. Hyvä että lapsi viihtyy rattaissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä ainakin tehdään pitkiä kävelylenkkejä eikä ulkoilla vaan takapihalla niinkuin ehkä ap:n lapset. Helppo ottaa rattaat mukaan ja siinä vaiheessa kun lapsi ei jaksa enää kävellä niin hyppää rattaisiin. Huomattavasti helpompaa se on rattaita työntää kun kantaa 15kg sylissä.
Tai sitten ap:n lapsilla on parempi kunto, koska tosiaan on ulkoiltu ja liikuttu enemmän, eikä aina mahdollisuuden tulle istuttu rattaisiin, ja näin ne paljon liikkuneet lapset tosiaan pysyvät mukana ilman rattaitakin.
Yllättävän paljon näitä rattaissa istuvia lapsia kuitenkin siihen nähden, että palstan mukaan rattat olisi vain varalla.
Samoin mammojen kuntoiluinto tuntuu vielä yllättävämmältä, koska en ole muistaakseni koskaan nähnyt missään pk-seudun yleisimmillä retkeilykohteilla perheitä rattaiden kanssa, jotka olisivat varalla lapselle. Vaunuja olen joskus nähnyt, mutta niissä oletettavasti on ollut mukana vielä kävelytaidoton hieman pienempi lapsi. Muuten näkynyt vaan niitä perheitä, missä lapset retkeilevät omin jaloin aikuisten mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tämä kuulu sinulle pätkääkään jos ei ole omista lapsistasi kyse. Mitä ihmettä rupeat toisten kasvatusta arvostelemaan kun et tietenkään tiedä mitään tilanteiden taustoista. Voisiko olla, että niillä perheillä on joku ihan sopiva syy siihen miten lapsiaan kuljettavat ja se ei ole sinun asiasi mitenkään. Keksi muuta valitettavaa jos elämä on liian tylsää.
Ja jos haluat osallistua muiden perheiden kasvatusvastuuseen tai tukea heitä vanhemmuudessa, voit alkaa tukiperheeksi tai -vanhemmaksi. Sitten pääset luvan kanssa puuttumaan ja neuvomaan.
Luulin että tämmöinen on jo lopetettu kirjoitti:
Eihän tämä kuulu sinulle pätkääkään jos ei ole omista lapsistasi kyse. Mitä ihmettä rupeat toisten kasvatusta arvostelemaan kun et tietenkään tiedä mitään tilanteiden taustoista. Voisiko olla, että niillä perheillä on joku ihan sopiva syy siihen miten lapsiaan kuljettavat ja se ei ole sinun asiasi mitenkään. Keksi muuta valitettavaa jos elämä on liian tylsää.
Ja jos haluat osallistua muiden perheiden kasvatusvastuuseen tai tukea heitä vanhemmuudessa, voit alkaa tukiperheeksi tai -vanhemmaksi. Sitten pääset luvan kanssa puuttumaan ja neuvomaan.
Tosi usein niitä "sopivia syitä" vaan tuntuu olevan. Epäilisin syyksi sen, että monikaan ei tiedosta, että asiat voisi tehdä myös toisilla tavoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä saatte sen 3v. lapsen rattaisiin, joka huutaa ja kiljuu ettei halua sinne enää? Meillä ei yksikään lapsista ole halunnut rattaisiin sen jälkeen, kun on kävellen tai potkupyörällä pysynyt mukana vauhdissa. Eikä me kyllä pakoteta...
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tämmöinen on jo lopetettu kirjoitti:
Eihän tämä kuulu sinulle pätkääkään jos ei ole omista lapsistasi kyse. Mitä ihmettä rupeat toisten kasvatusta arvostelemaan kun et tietenkään tiedä mitään tilanteiden taustoista. Voisiko olla, että niillä perheillä on joku ihan sopiva syy siihen miten lapsiaan kuljettavat ja se ei ole sinun asiasi mitenkään. Keksi muuta valitettavaa jos elämä on liian tylsää.
Ja jos haluat osallistua muiden perheiden kasvatusvastuuseen tai tukea heitä vanhemmuudessa, voit alkaa tukiperheeksi tai -vanhemmaksi. Sitten pääset luvan kanssa puuttumaan ja neuvomaan.
Tosi usein niitä "sopivia syitä" vaan tuntuu olevan. Epäilisin syyksi sen, että monikaan ei tiedosta, että asiat voisi tehdä myös toisilla tavoilla.
Jokainen on sen oman arkensa asiantuntija. Ei siihen jotain idioottia tarvitse kukaan säätämään.
Ja tietoisku: Samassa perheessä liikutaan välillä autolla, välillä pyörillä, välillä kävellen, välillä julkisilla ja välillä on rattaat käytössä. Aattele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä saatte sen 3v. lapsen rattaisiin, joka huutaa ja kiljuu ettei halua sinne enää? Meillä ei yksikään lapsista ole halunnut rattaisiin sen jälkeen, kun on kävellen tai potkupyörällä pysynyt mukana vauhdissa. Eikä me kyllä pakoteta...
Meillä onkin perheessä vanhemmat. Joita lapset tottelee. Lapsilla on turvallinen olo, kun ei tarvitse jokaikistä asiaa itse päättää ja riehua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihanko oikeasti useimmat av-mammat tekee päivittäin niitä 10km:n juoksulenkkejä aamuin illoin niin, että se lähemmäs kouluikäinen lapsi on ihan pakko istuttaa rattaisiin, koska ei pysy juoksutahdissa mukana?
Ensin vaan piti koukata kauppakeskuksen kautta vaateostoksille ja hampurilaisille muutamiksi tunneiksi hengailemaan, tai matkustaa metrolla tai muulla kukuvälineellä lenkkeilypaikalle?
No ainakin minä asun kauppakeskuksen vieressä, joten päästäkseni yhtikäs mihinkään joudun kulkemaan sen kautta ja jotta pääsen sieltäkään pois, joudun menemään metroon.
Hampurilaisia me ei syödä. Mulla on eväät siellä rattaan alatasossa.
Siis pääset kotoasi vain kauppakeskukseen ja päästäksesi kauppakeskuksesta ulos joudut menemään metroon?
On kyllä harvinaisen urbaani elämäntapa. Hyvä että lapsi viihtyy rattaissa.
Jotta pääsisin täältä yhtikäs mihinkään niin kyllä, joudun menemään kauppakeskuksen kautta, koska kaikkialle menee ne kulkupelit sitä kautta.
Jotta pääsen lapsen kanssa lääkäriin, hammaslääkäriin, labraan, neuvolaan jne. niin se on se kauppakeskus tai sen kautta kulku.
Jotta pääsen asioille niin minun pitää mennä sinne kauppakeskukseen tai sieltä sitten metrolla/bussilla eteenpäin.
Meiltä toiseen suuntaan on vain meri, jonne sitten tarvitsen veneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä rattaan jäivät päivittäisestä käytöstä pois kun ikää oli 2v. Kuitenkin satunnaisesti oli käytössä senkin jälkeen esim koko päivän reissulla niin että pystyi ottamaan siinä päikkärit tms.
Viimeisen kerran oli käytössä kun oli jotain 4v. Kuumeessa ja lääkäriin piti päästä. Vaihtoehtoina taksi tai rattaat kun kävellä ei ymmärrettävästi paria kilsaa jaksanut (ei omaa autoa). Oli kaunis päivä niin mentiin niillä rattailla.
Työkaverilla oli lapsella rattaat käytössä niin kauan kun niihin mitenkään mahtui. Sitten siirtyivät pyörätuoliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tämmöinen on jo lopetettu kirjoitti:
Eihän tämä kuulu sinulle pätkääkään jos ei ole omista lapsistasi kyse. Mitä ihmettä rupeat toisten kasvatusta arvostelemaan kun et tietenkään tiedä mitään tilanteiden taustoista. Voisiko olla, että niillä perheillä on joku ihan sopiva syy siihen miten lapsiaan kuljettavat ja se ei ole sinun asiasi mitenkään. Keksi muuta valitettavaa jos elämä on liian tylsää.
Ja jos haluat osallistua muiden perheiden kasvatusvastuuseen tai tukea heitä vanhemmuudessa, voit alkaa tukiperheeksi tai -vanhemmaksi. Sitten pääset luvan kanssa puuttumaan ja neuvomaan.
Tosi usein niitä "sopivia syitä" vaan tuntuu olevan. Epäilisin syyksi sen, että monikaan ei tiedosta, että asiat voisi tehdä myös toisilla tavoilla.
Jokainen on sen oman arkensa asiantuntija. Ei siihen jotain idioottia tarvitse kukaan säätämään.
Ja tietoisku: Samassa perheessä liikutaan välillä autolla, välillä pyörillä, välillä kävellen, välillä julkisilla ja välillä on rattaat käytössä. Aattele.
Oman arkensa asiantuntija kenties, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki käytännöt olisivat optimaaliset. Aina voi oppia uutta lastenhoidosta ja -kasvatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Millä saatte sen 3v. lapsen rattaisiin, joka huutaa ja kiljuu ettei halua sinne enää? Meillä ei yksikään lapsista ole halunnut rattaisiin sen jälkeen, kun on kävellen tai potkupyörällä pysynyt mukana vauhdissa. Eikä me kyllä pakoteta...
Ihan samalla lailla sen huutavan lapsen voi nostaa sinne kun hiljaa olevan lapsenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä saatte sen 3v. lapsen rattaisiin, joka huutaa ja kiljuu ettei halua sinne enää? Meillä ei yksikään lapsista ole halunnut rattaisiin sen jälkeen, kun on kävellen tai potkupyörällä pysynyt mukana vauhdissa. Eikä me kyllä pakoteta...
Meillä onkin perheessä vanhemmat. Joita lapset tottelee. Lapsilla on turvallinen olo, kun ei tarvitse jokaikistä asiaa itse päättää ja riehua.
Aika paljon kasvatusasioita funtsineena olen tullut siihen tulokseen, että lapsen pakottaminen pitäisi säästää akuutteihin vaaratilanteisiin.
Käytännössä lasta ei voi pakottaa syömään, nukkumaan tai käymään vessassa vastoin tahtoaan. Perusruumiintoiminnoissa pakottaminen saa käytännössä aina aikaan traumoja.
Toisena asiana tulee sitten lapsen liikkuminen ja sen rajoittaminen. Joskus se on välttämätöntä. Autossa lapsi on pakko köyttää paikoilleen. Liikenteessä säntäilijä on pakko ottaa käsipuoleen. Mutta silloin kun se ei ole välttämätöntä, ei sitä pitäisi vanhemman mukavuuden vuoksi tehdä. Näistä asioista lähtee oman kehon arvostus, joka kantaa elämässä pitkälle.
Koskaan ei voi liikaa kehua lasta, joka kävelee itse. Ja itse mieluummin kannan 15-kiloista kuin raahaan rattaita turhan takia.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihanko oikeasti useimmat av-mammat tekee päivittäin niitä 10km:n juoksulenkkejä aamuin illoin niin, että se lähemmäs kouluikäinen lapsi on ihan pakko istuttaa rattaisiin, koska ei pysy juoksutahdissa mukana?
Ensin vaan piti koukata kauppakeskuksen kautta vaateostoksille ja hampurilaisille muutamiksi tunneiksi hengailemaan, tai matkustaa metrolla tai muulla kukuvälineellä lenkkeilypaikalle?
No ainakin minä asun kauppakeskuksen vieressä, joten päästäkseni yhtikäs mihinkään joudun kulkemaan sen kautta ja jotta pääsen sieltäkään pois, joudun menemään metroon.
Hampurilaisia me ei syödä. Mulla on eväät siellä rattaan alatasossa.
Siis pääset kotoasi vain kauppakeskukseen ja päästäksesi kauppakeskuksesta ulos joudut menemään metroon?
On kyllä harvinaisen urbaani elämäntapa. Hyvä että lapsi viihtyy rattaissa.
Jotta pääsisin täältä yhtikäs mihinkään niin kyllä, joudun menemään kauppakeskuksen kautta, koska kaikkialle menee ne kulkupelit sitä kautta.
Jotta pääsen lapsen kanssa lääkäriin, hammaslääkäriin, labraan, neuvolaan jne. niin se on se kauppakeskus tai sen kautta kulku.
Jotta pääsen asioille niin minun pitää mennä sinne kauppakeskukseen tai sieltä sitten metrolla/bussilla eteenpäin.
Meiltä toiseen suuntaan on vain meri, jonne sitten tarvitsen veneen.
Eli olet samassa tilanteessa kuin nämä ketjussa paheksutut kaikkialle autolla menevät ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä saatte sen 3v. lapsen rattaisiin, joka huutaa ja kiljuu ettei halua sinne enää? Meillä ei yksikään lapsista ole halunnut rattaisiin sen jälkeen, kun on kävellen tai potkupyörällä pysynyt mukana vauhdissa. Eikä me kyllä pakoteta...
Meillä onkin perheessä vanhemmat. Joita lapset tottelee. Lapsilla on turvallinen olo, kun ei tarvitse jokaikistä asiaa itse päättää ja riehua.
Aika paljon kasvatusasioita funtsineena olen tullut siihen tulokseen, että lapsen pakottaminen pitäisi säästää akuutteihin vaaratilanteisiin.
Käytännössä lasta ei voi pakottaa syömään, nukkumaan tai käymään vessassa vastoin tahtoaan. Perusruumiintoiminnoissa pakottaminen saa käytännössä aina aikaan traumoja.
Toisena asiana tulee sitten lapsen liikkuminen ja sen rajoittaminen. Joskus se on välttämätöntä. Autossa lapsi on pakko köyttää paikoilleen. Liikenteessä säntäilijä on pakko ottaa käsipuoleen. Mutta silloin kun se ei ole välttämätöntä, ei sitä pitäisi vanhemman mukavuuden vuoksi tehdä. Näistä asioista lähtee oman kehon arvostus, joka kantaa elämässä pitkälle.
Koskaan ei voi liikaa kehua lasta, joka kävelee itse. Ja itse mieluummin kannan 15-kiloista kuin raahaan rattaita turhan takia.
-eri.
Lähes kaikki ihmisethän ovat sitten traumaantuneita, kun heille on pidetty kuria tilanteissa missä ei ole ollut akuuttia vaaraa vaan pelkkä epämukavuus tai epätarkoituksenmukaisuus.
Alue: Aihe vapaa
Siis ihanko oikeasti useimmat av-mammat tekee päivittäin niitä 10km:n juoksulenkkejä aamuin illoin niin, että se lähemmäs kouluikäinen lapsi on ihan pakko istuttaa rattaisiin, koska ei pysy juoksutahdissa mukana?
Ensin vaan piti koukata kauppakeskuksen kautta vaateostoksille ja hampurilaisille muutamiksi tunneiksi hengailemaan, tai matkustaa metrolla tai muulla kukuvälineellä lenkkeilypaikalle?