Lue keskustelun säännöt.
Kaveri kävi eilen, ja jäi ristiriitainen olo...
29.12.2014 |
Kaveri kävi kylässä miehensä kanssa ja minulla jäi jotenkin epämiellyttävä olo. Juttelimme siinä niitä näitä, mutta keskustelun edetessä huomasin jatkuvaa piilovittuilua. Varmistin myöhemmin mieheltäni, huomasiko hän samaa, etten ihan vain kuvitellut.
Kaveripariskunta vittuili minun aiemmasta työttömyydestäni, nykyisestä työstäni, elektroniikkalaitteista, koulutustasostamme ja jopa siivousjäljestä. Hänen miehensä tosissaan pyyhkäisi sormella pölyjä hyllyn päältä ja totesi että on täällä sentään siivottu.
Olemme olleet kavereita lapsesta saakka, vaikkakin nykyään olemme tekemisissä kerran vuodessa ja satunnaisesti jutellaan facebookissa. Olen aina avoimesti ihaillut tätä ystävääni. Hän on erittäin nätti, älykäs ja taitava. Myös jotenkin karismaattinen ja osaa olla luonteva ja oma itsensä. Hän on edennyt elämässään niinkuin itse olen haaveillut, mutta mihin en ole pystynyt.
Nyt tämän vierailun jälkeen minulla on jotenkin hirmu ristiriitainen olo. Edelleen ihailen nuita edellä mainittuja asioita hänestä, mutta tuo hänen pilovittuilunsa ja ylimielinen käytöksensä tekee minut jollain lailla surulliseksi. En kunnolla tiedä mitä tunnen. Olen aina ollut kateellisen surullinen hänen "ylivertaisuudesta", eikä tuo hänen käytöksensä tunnu muuttavan tuota seikkaa, päin vastoin. Tunnen itseni entistä huonommaksi.
Kommentit (53)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älä enää kutsu tuollaisia vieraita- ovat kateellisia
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 16:25"]
älä enää kutsu tuollaisia vieraita- ovat kateellisia
[/quote]
Mutta ketä ap. sitten ihailisi?
Kaverihan käy, jotta ap. saisi ihailla tätä.
No hölmöjähän nuo kaverin kommentit oli! Jos ei muuta, niin sosiaalisesti todella kömpelö tapaus. Eihän tuollaisessa ole mitään ihailtavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Minulla on käynyt ihan samalla tavalla! Otin tapauksen jälkeen etäisyyttä, emme nähneet ystäväni kanssa vähään aikaan. Jälkeenpäin olemme lähentyneet vähän taas ja ymmärsin, että ystäväperheellä oli silloin pahimman vittuilun aikaan itsellä vaikeaa,
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 17:14"]
Hei!
Minulla on käynyt ihan samalla tavalla! Otin tapauksen jälkeen etäisyyttä, emme nähneet ystäväni kanssa vähään aikaan. Jälkeenpäin olemme lähentyneet vähän taas ja ymmärsin, että ystäväperheellä oli silloin pahimman vittuilun aikaan itsellä vaikeaa,
[/quote] Siis minulle myös vittuiltin sisustuksesta, siivouksesta, koulutuksesta, työpaikasta, palkasta, lapsista, kaikesta...ainiin...olin rumakin vielä :) Nykyään olemme taas ystäviä, voitteko kuvitella. Tämän pariskunnan mies oli se vittumaisin osapuoli. Me teimme heille monta isoa palvelusta, en ymmärrä miten kehtasivat vittuilla.
Lähinnä huvittaa kun olen nätti, meillä on hieno, iso koti ja muutenkin koulutusta lukuunottamatta asiat "paremmin" kuin heillä. Aina joskus tulee mieleen ne kettuilut, enkä jaksa heitä yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näin jälkeenpäin olen ajatellut, että se vittumaisesti käyttäytyvä on tyhmä ja saalittävä jolla on pahoja ongelmia...vaikka tulihan minulla aina niistä inhottavista kommenteista silloin paha mieli. Töissäkin ne vittumaiset ja toisia kiusaavat tyypit ovat oikeasti ihan reppanoita itse ja nämä ystävälliset niitä itsevarmoja ja ihania ihmisiä.
t.se, joka on kokenut samaa...ja antanut siis ystävilleen anteeksi ja toisen mahdollisuuden, muttei täysillä luota heihin enää.
Itselläni myös samankaltainen tilanne, hyvä ystävä on muuttunut vittuilevaksi idiootiksi. Surullista että pitkä ystävyys katkeaa näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis mitä nyt luin tuossa tuon luettelon miten oli ystävä ja sen mies käyttäytyneet, niin itse kyllä vaatisin anteeksipyyntöä tai heittäisin ulos kodistani, varsinkin jos tullaan vaan arvostelemaan ja haukkumaan. Miksi ihmeessä kukaan kuuntelisi kotonaan jotain v*ttuilua kaikesta, mitä tuollaisilla "ystävillä" tekee? Itse ainakin sanoisin suoraan, että miten minä asian otin ja tarkoittiko sanoja oikeasti sitä, että olisiko syytä miettiä miten toisille puhuu. Mulle yksi kaveri on v*ttuillut parikin kertaa, välissä oli mukavaa mutta sitten kuitenkin uudestaan toisti, jutut tyyliin sellaisia että lähtisin minä edes jonnekin kun kukaan muu kaveri ei lähde, tai että olen tärkeä muiden jutuista huolimatta, tai kuittailua aiemmin työttömyydestäni... Sinne meni ne välit, opin tuolloin että en anna kenenkään viedä energiaani johonkin negatiiviseen "tappeluun" tai käytä aikaani siellä missä en ole toivottua seuraa. Parempi keksiä muuta tekemistä, kuin viettää aikaa jonkun kanssa joka saa aikaan vain pahaa mieltä. Näin hieman vanhempana sen tajuaa paremmin, kuin ihan nuorena. Aloittajan kannattaisi varmaan vain sanoa, että nuo asiat olivat ilkeästi sanottuja ja hän on niistä pahoittanut mielensä, jos ystävä pyytää anteeksi ja muuttaa käytöstään niin ok ja jos ei, sitten hän varmaan ei ole ystävyyden arvoinen?
Seuraavaks kun vittuilee, kysy suoraan: "Mitä tuolla tarkoitat?" ja "Miksi haluat sanoa sen minulle?" ja että "Puheestasi tulee tunne ettet arvosta minua. Onko näin?""Miksi haluat sanoa sen ääneen? Haluatko loukata minua?" "Miksi?" Pysäytä toimesi kun kysyt. Ja odota jokaiseen kysymykseen rauhallisesti hänen vastauksensa ennen kuin kysyt seuraavan kysymyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuo ollut mitään piilovittuilua vaan ihan suoraa! Ikävältä kuulostaa sun puolesta, toivottavasti sulla on muita kavereita. Seuraavaksi jos kaverisi on tulossa kyläilemään niin sano että kiitos vaan mutta et tarvitse mitään siivousexperttiä mittaamaan pölypitoisuuksia että senkus mittaavat vaan omassa kodissaan. Heippa!
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 16:11"]
Ap tässä. Menin sitten sanomaan ystävälleni tästä asiasta niin ystäväni antoi 100e, ja tokaisi: "hanki siivooja, sika" Aion ottaa etäisyyttä heihin.
[/quote]
Muistithan silti ihailla ihailtavaa ihailun kohdettasi??