Kuka myöntää, että on saanut mukavuussektion?

Minun mielestäni on omituista haluta lapsia ja kuvitella, ettei niitä sitten synnytetä millään tavoin.

Tuo onkin toki omituista. Mutta alkuperäinen fraasi olikin, että on luonnotonta, ettei nainen halua synnyttää. Lainkaan. Sellainen ajatus ainakin välittyi.

Kyllä omakin itsetuntoni kestää myös synnytystapani, aikuinen nainen olen jo itsekin. Saat toki olla sitä mieltä, että ystäväsi on saanut "mukavuussektion", joka on jo siis käsitteenä väärä. Sektio ei ole mukava synnytystapa.



Nämä äidit leikataan synnytyspelkodiagnoosilla, jotka eivät suostu synnyttämään, joka on hyväksytty syy leikata. Kirjoitus ei ollut omani, joten en voi sitä tarkemmin analysoida mitä kirjoittaja tarkoitti.



Saat uskoa mihin uskot, mutta terveysalan ammattilaisena tiedän tämän.

Sain sektion, koska pelkäsin kaikkia niitä riskejä, jotka sisältyvät nimenomaan alatiesynnytykseen. Niistähän ei normaalisti puhuta, koska ne ovat tabuja.



Tiesin hyvin myös sektioon sisältyvät riskit ja valitsin mielummin ne.

Ja sinä rassukka lukeudut ilmeisesti katkeriin alatiesynnyttäjiin, joita ottaa päähän ne naiset, jotka ovat synnyttäneet sektiolla.



Osoitat vaan tyhmyytesi tuolla kommentilla. Et näytä olevan tietoinen niistä riskeitä, joita alatiesynnytykseen liittyy. Ne EIVÄT TODELLAKAAN liity alapään ulkonäköön tai "venähtämiseen". Kyllä ne ovat ihan "lääketieteellisiä" riskejä.

siis on ihan ehta mukavuussektio. Ei mitään todellista syytä, muuta kuin se, että jos se pimpsa vaik venähtää, niin mieshän sit lähtee kävelemään.

Sain sektion, koska pelkäsin kaikkia niitä riskejä, jotka sisältyvät nimenomaan alatiesynnytykseen. Niistähän ei normaalisti puhuta, koska ne ovat tabuja.

Tiesin hyvin myös sektioon sisältyvät riskit ja valitsin mielummin ne.

Ja sinä rassukka lukeudut ilmeisesti katkeriin alatiesynnyttäjiin, joita ottaa päähän ne naiset, jotka ovat synnyttäneet sektiolla.

Osoitat vaan tyhmyytesi tuolla kommentilla. Et näytä olevan tietoinen niistä riskeitä, joita alatiesynnytykseen liittyy. Ne EIVÄT TODELLAKAAN liity alapään ulkonäköön tai "venähtämiseen". Kyllä ne ovat ihan "lääketieteellisiä" riskejä.

Suomessakin tehdään kauneusleikkauksia, lääketieteellisessä mielessä täysin turhia ja varsin riskialttiita. Silti niihin on mahdollisuus päästä, toki maksamalla kohtuullisen summan rahaa.



Joten miksei nainen saa valita, että ottaa sektion. Jollei ole mitään varsinaisia riskejä tiedossa, tätäkin voidaan pitää turhana leikkauksena. Mutta eikö yksilöllä ole oikeus valita niin kauan, kun sikiötä ei aseteta vaaraan?



Anteeksi, mutta minä en vain ymmärrä miksi puhutaaan turhista sektioista. Jos kyse on rahasta, voisiko niiltä periä jonkun lisämaksun, jotka haluavat sektion ilman lääketieteellisiä perusteita?



Pointti oli siis, 'turhia' leikkauksia tehdään muutenkin, miten sektio eroaa näistä?

sektiossa mitään mukavaa ole.

Minusta on ainakin paljon mukavampaa jos ei tarvitse lähteä sektioon.



t. 2 x alatiemamma ;)

jossa äiti haluaa tavallisen synnytyksen, mutta joutui ensimmäisen lapsen kohdalla sektioon? Viimeiset rivit ovat näin: 'Hän ei kuitenkaan tunne epäonnistuneensa synnyttäjänä.- Asiat menivät niin kuin menivät, ja lopputulos oli täydellinen. '



Minä ainakin näin punaista. Miten niin epäonnistunut synnyttäjänä? Raskaus ja synnytys on aina iso ja riskialtis asia naiselle. Pääasia että siitä selviävät äiti ja lapsi terveenä, muulla ei ole väliä.

Oli nimittäin tosi mukavaa, ettei keskosena syntynyttä ja ihan väärässä asennossa kohdussa ollutta lasta yritetty synnyttää alakautta. Ja toisessa sektiossa oli ihan mukavaa myöskin, ettei ekassa sektiossa ristiin rastiin leikatun kohdun annettu revetä supisten myötä. Ja kaikista mukavinta oli se, että kumpikin lapsi jäi henkiin, vaikka ensimmäisen kohdalla se olikin vähän kiikun kaakun.

:) Juu, munkin mielestä kuulostaa ihan mukavalta että sait sektion.

Siis porasin itsekseni pari viikkoa sitä, etten ole normaali nainen vaan epäonnistunut luuseri... Siinä hormonihuuruissa tuntuu asiat niin pahoilta ja onhan se sektio kaikkine kipuineen kamalaa, vaikka tietysti oma ja vauvan hyvinvointi on tärkeintä.



Minä ainakin näin punaista. Miten niin epäonnistunut synnyttäjänä? Raskaus ja synnytys on aina iso ja riskialtis asia naiselle. Pääasia että siitä selviävät äiti ja lapsi terveenä, muulla ei ole väliä.

[/quote]

Tämän päivän lehdessä on mun kanssa identtinen synnytyskertomus: iso vauva, pieneksi arvioitu, pitkittynyt synnytys, ei laskeudu, tarjontavirhe, imukuppia jne. Ja lopuksi leikkaus ja inhottavat kivut.



Mitä mukavaa siinä sektiossa on? Kadehtiiko nämä alasynnytysäidit jotenkin sektioäitejä? Kuvitteletteko, että sektiossa/leikkauksissa on jotain hirveän hauskaa ja mukavaa? Siitä vaan leikattavaksi itsekin.

Vaan ap kyseli että onko joku saanut pelkästään oman mukavuutensa takia sektion, ilman mitään muita perusteluja kuin että "äiti tahtoo". Vai käsitinkö jotain väärin? Kun kaikki sektioidut ovat älähtäneet, vaikka takana olisi ihan OIKEA syy...

Tottakai ap tarkoitti tapauksia, joissa halutaan sektioon ilman mitään lääketieteellsitä syytä. Kysymys on siitä, mitä MUKAVAA siinä sektiossa on? Mukavuussektio? Varmaan aika moni halusi todistaa, että sektiossa ei ole mitään helppoa tai hauskaa. Pikemminkin voisi kysyä, miksi niin moni haluaa mukavuusalatiesynnytyksen...



t: 59

Sektio on ainoa oikea tapa synnyttää silloin kun jotain on vialla: lapsi on väärässä asennossa, äidin kohtu on vaarassa revetä, lapsi ei mahdu syntymään jne... Älkää nyt hyvät naiset jaksako mellastaa, jos teidät on leikattu ihan oikeasta ja järkevästä syystä. Myös se hoitoresistentti synnytyspelko, joka on siis ihan ehtaa kauhua (kuten latinankielinen diagnoosi Horror Partus kertoo), on hyvä syy sektioon.



Tämä ns. mukavuussektio-termi on mun mielestä varattu niille äideille (tunnen itse muutamia kappaleita), joiden mielestä on noloa ähertää naama punaisena ja hiki tippuen synnytyssalissa tai jotka ovat niin vieraantuneita omasta kehostaan että heistä on iljettävää että lapsi syntyy alakautta ("se on niin paljon siistimpää se leikkaaminen...") Nämä äidit ovat kertoneet näkemyksistään suureen ääneen, ja he ovat vaatineet sektiota vetoamalla, mihinkäs muuhun kuin pelkoon. Ja minusta se on väärin kaikkia niitä kohtaan, jotka todella ovat kauhun vallassa jo sairaalan alaovella.



Mutta, kyllä näitä äitejä löytyy...

_haluta_ sektiota. Mulle se olisi ollut pahin painajainen. Kaikki kolme lasta ovat syntyneet alateitse, mutta jos sektioon olisi jouduttu olisin tarvinnut jonkin sortin pelkokäynnin. Ihan kamala ajatuskin, että maha leikataan auki.

että kuollut lapsi on synnytettävä alakautta jonkin bakteerivaaran vuoksi.

lapsi oli kuollut kohtuun vk 35 ja halusin ennemmin sektion kuin synnytyksen, koska se oli itselleni henkisesti helpompaa ja näin saatoin jättää vielä mahdollisuuden sille, että kykenisin henkisesti vielä synnyttämään elävän lapsen, varasin alatiesynnytyksen ikään kuin hänelle.

Kovin mukavaa ei kuitenkaan ollut.

Miksei äiti saa valita sektiota, oli sitten äidin peruste valinnalle mikä tahansa?



Tarkoitan siis, mistä syistä mielestäsi tämä mahdollisuus tulisi kieltää? Taikka jos et ole kieltämisen kannalta, miksi mielestäsi sektion valitseminen 'heppoisin' perustein on väheksyttävää?

yhtä hyviä ihmisenä ja naisena kuin alatiesynnyttäneet. Oli sektion syy mikä tahansa. Mua se ei henk. koht. haittaa, mutta moni muu saattaa loukkaantua.



tv. se joka ensin koitti synnyttää melkein vuorokauden 2 tuntia ponnistaen ja sai helpottavan sektion. Helpottavan siksi, että olemme pojan kanssa edes hengissä.

monet jotka ei ymmärrä pelkoa lääketieteelliseksi syyksi katsovat siis pelkosektion "mukavuussektioksi".. joissain sairaaloissa pelkääville äideille järjestetään paljon tukea ja esim terapiaa, jotta äiti voisi vielä harkita alatiesynnytystä, joissain sairaaloissa pelkosektio annetaan suoralta kädeltä. ei se silti ole mukavuussektio, pelko voi johtua monista syistä, oikeista vakavistakin syistä ja tuskin on alle yhdeksässä kuukaudessa parannettavissa.

Se hoidetaan terapiassa. Ei muihinkaan pelkoihin tarjota vaihtoehtoista tapaa kohdata niitä. Tästä faktasta joku voi provosoitua jos ei ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan.