Lue keskustelun säännöt.
Muistisairas työkaveri. Hankala tilanne.
22.10.2021 |
Onko kokemuksia tilanteesta, jossa kollegalla ei ole diagnoosia mutta muistisairauden oireet ovat kaikkien mielestä selvät?
Kokoajan pahenee. Esimiehelle on sanottu asiasta, hän on itsekin huomannut taantumisen. Työtehtävät eivät enää suju ilman muiden jatkuvaa neuvomista ja kysymyksiin vastaamista.
Esimies on luvannut hoitaa asiaa työterveyden kanssa, mutta hänet tuntien asia jää pöydälle koska on (ymmärrettävästi) hankala puututtavaksi.
Työkaverilla on lähisukulaisia joiden kanssa hän on tekemisissä viikottain. Oltiin kaikki jonkin aikaa siinä uskossa, että nämä sukulaiset huomaavat oireet ja ohjaavat tyypin hoitoon. Näin ei ole tapahtunut, ja sittemmin olen kuullut monilta että läheiset usein tietoisesti sivuuttavat oireet niin kauan kuin mahdollista. On tietenkin järkyttävää kohdata tärkeän ihmisen vakava sairaus.
Kaipaan vertaistukea. Tai ehkä jotain vinkkejä mitän voisin/voitaisiin työkavereina vielä tehdä.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä surkeaa ja hyvin vaikeaa puuttua. Ex-työkaverini oli samassa työpaikassa kanssani 15 vuotta ja aina todella skarppi. Kuitenkin parina viimeisenä vuonna alkoi olla hänelle epätyypillistä unohtelua ja jotenkin erikoista käytöstä, jonka pistin väsymyksen ja vastaavan piikkiin. Niin teki muutkin. Tämä kuitenkin lisääntyi koko ajan ja kohta oltiin siinä, että me muut jouduimme korjailemaan hänen mokiaan. Tässä vaiheessa ajattelimme, että kunpa hän "jaksaisi" eläkeikään saakka, mutta kukaan ei oikein ajatellut mistä käytös voisi johtua. Lopulta hän ajoi autolla väärällä kaistalla töihin tullessaan ja jäi poliisin haaviin, mikä aukaisi padon. Hän puhalsi nollat, mutta ei osannut selittää miksi ajoi väärin. Siitä sitten veivät lääkäriin joka totesi muistisairauden. Silloin jäi myös töistä pois. Sittemmin kuulemma meni ihan laitoskuntoon, vaikka oli alle 70-vuotias. Surkea homma kaikin puolin.
Tästä tuli mieleen kun ystäväni kertoi omasta työkaveristaan vuosien takaa. Kaikki olivat ensin pistäneet työnteon vaikeudet sen piikkiin, että työkaverin näkö on huonontunut ja tuttujen koneiden käyttö vaati sen takia muiden muistuttelua ja neuvontaa. Tämä työntekijä siis itse valitteli että pitäisi käydä optikolla. Työterveystarkastuksessa oli sitten selvinnyt, että kyseessä on pitkälle edennyt muistisairaus ja tyyppi jäi suorilta käsin heti pois töistä. Joutui (pääsi) aika pian laitokseen.
Tämä nosti niskakarvani pystyyn, sillä muistisairauksiahan pystytään hidastamaan sitä tehokkaammin mitä aiemmin lääkitys aloitetaan. Koen syyllisyyttä siitä, että me kaikki tiedämme mutta hoitokontaktia ei ole.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi saada nopeasti muistitestiin. Ajoissa aloitettu lääkitys hidastaa sairauden etenemistä.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi saada nopeasti muistitestiin. Ajoissa aloitettu lääkitys hidastaa sairauden etenemistä.
Totta. :( Helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Mitä nuorempana muistisairaus alkaa, sitä nopeammin se yleensä etenee. Sitä suuremmalla syyllä pitäisi saada mahdollisimman nopeasti diagnoosi ja lääkitys. Ei se paranna, mutta hidastaa sairauden etenemistä.
Et ole kertonut, miten tämä työkaveri itse suhtautuu asiaan.
Teidän muiden ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, vain esimiehen.
Muistisairaudet ovat paskoja.
Jos selviä oireita on 60 vuotiaalla niin ensimmäiset oireet ovat esiintyneet jo 40v jälkeen. Eli silloin kun oireet vaikuttavat muihinkin niin ollaan jo hyvin pitkällä suossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuorempana muistisairaus alkaa, sitä nopeammin se yleensä etenee. Sitä suuremmalla syyllä pitäisi saada mahdollisimman nopeasti diagnoosi ja lääkitys. Ei se paranna, mutta hidastaa sairauden etenemistä.
Et ole kertonut, miten tämä työkaveri itse suhtautuu asiaan.
Teidän muiden ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, vain esimiehen.
Kiitos. Tämä helpotti vähän.
Oireilu on pahentunut dramaattisesti viimeisen puolen vuoden - vuoden aikana. Ennen on siis muistanut sentään omat hommansa vaikka uusien (tosi yksinkertaisenkin) käytäntöjen sisäistäminen on ollut vaikeaa. Nyt unohtuu päivittäin jo omatkin hommat jotka ovat olleet samoja ainakin viimeiset 20 vuotta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Muistisairaudet ovat paskoja.
Jos selviä oireita on 60 vuotiaalla niin ensimmäiset oireet ovat esiintyneet jo 40v jälkeen. Eli silloin kun oireet vaikuttavat muihinkin niin ollaan jo hyvin pitkällä suossa.
Siksi olemmekin nyt huolissamme että sujuuko arki kotona miten. Yhdessä vaiheessa työkaveri lakkasi peseytymästä ja vaihtamasta vaatteitaan sai hajuhaitasta huomautuksen esimieheltä. Se auttoi puolen vuoden viiveellä. Nyt on taas ollut hygienia normaalissa jamassa, mietin että onkohan lähipiiri puuttunut siihen jollain tavalla.
Työkaverin lähisukulainen joutui muistisairauden takia laitokseen 50-vuotiaana. Siitä on vuosia, mutta silloin työkaveri jutteli että toivottavasti häntä ei kohtaa sama kohtalo. Nyt näyttää sen kannalta surullisen huonolta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuorempana muistisairaus alkaa, sitä nopeammin se yleensä etenee. Sitä suuremmalla syyllä pitäisi saada mahdollisimman nopeasti diagnoosi ja lääkitys. Ei se paranna, mutta hidastaa sairauden etenemistä.
Et ole kertonut, miten tämä työkaveri itse suhtautuu asiaan.
Teidän muiden ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, vain esimiehen.
Ainiin, unohdin lisätä että työkaveri on hiljattain alkanut selvästi huomata itse että hommat eivät meinaa sujua. Hän jättää satunnaisesti hommat puolitiehen kun ei (oletettavasti) kehtaa kysyä samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Kun kehtaa, hän kyselee kauttarantain ikään kuin varmistaen asian vaikka tietää sen. Jos ei heti saa apua, selviää ettei hänellä ole aavistustakaan mihin suuntaan lähteä tai mitä tehdä. Eli selvästi huomaa itse jotain mutta en tiedä tiedostaako tilanteen pahenevan jatkuvasti.
Ap
Update: esimies lupasi joulun alla hoitaa asian joulun jälkeen. Pahoitteli viivyttelyään asian kanssa.
Muistutin häntä asiasta viime viikolla, mutta nyt on taas eri ääni kellossa. On kuulemma niin kiusallinen aihe että ei tässä nyt sitten tiedä mitä pitäisi tehdä. Eli vaikuttaa siltä, ettei hänellä ole aikomustakaan tehdä asialle mitään.
Alan kyllästyä koko työpaikkaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta on, että läheiset eivät halua nähdä, mitä on tapahtunut. Ottakaa te työntekijät itse yhteyttä työterveyteen. Ei mitään 57-vuotistarkastusta vaan aivan sanotte aivan suoraan, että muisti aiheuttaa ongelmia. Mitä hän itse sanoo? Tosin muistisairauksien ongelma on se, että sairastuneella itsellään ei ole sairaudentuntoa. Tämähän vaarantaa teidänkin työturvallisuuden, jos jotain ikävää tapahtuu.
Riippuu ihan läheisistä. Itse nimenomaan ohjasin omaista muistitutkimuksiin, aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Update: esimies lupasi joulun alla hoitaa asian joulun jälkeen. Pahoitteli viivyttelyään asian kanssa.
Muistutin häntä asiasta viime viikolla, mutta nyt on taas eri ääni kellossa. On kuulemma niin kiusallinen aihe että ei tässä nyt sitten tiedä mitä pitäisi tehdä. Eli vaikuttaa siltä, ettei hänellä ole aikomustakaan tehdä asialle mitään.
Alan kyllästyä koko työpaikkaan.
Ap
Kiusallinen aihe? Tuo on just ongelma kun muistisairauksia hävetään. Ei tartte hävetä.
Yhteys työterveyteen tai esimiehen esimieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Update: esimies lupasi joulun alla hoitaa asian joulun jälkeen. Pahoitteli viivyttelyään asian kanssa.
Muistutin häntä asiasta viime viikolla, mutta nyt on taas eri ääni kellossa. On kuulemma niin kiusallinen aihe että ei tässä nyt sitten tiedä mitä pitäisi tehdä. Eli vaikuttaa siltä, ettei hänellä ole aikomustakaan tehdä asialle mitään.
Alan kyllästyä koko työpaikkaan.
Ap
Kiusallinen aihe? Tuo on just ongelma kun muistisairauksia hävetään. Ei tartte hävetä.
Yhteys työterveyteen tai esimiehen esimieheen.
Esimies kokee siis liian kiusallisena asiaan puuttumisen, vaikka hänen hommansa se olisi (ja hän kyllä tietää sen). Eikä hänen tarvitsisi kuin ottaa yhteys työterveyteen ja kysyä kuinka toimitaan. En ymmärrä miten se on niin hankalaa.
Tässä on kuitenkin kyse työntekijän terveydestä, ja toisarvoisesti muiden työntekijöiden työviihtyvyydestä ja -turvallisuudesta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja tehkää asia näkyväksi esimiehelle. Jos aina korjaatte sairaan virheet ym niin miksi esimies tekisi asialle mitään? Kaikkihan näyttää sujuvan
Kerätkää faktatietoa, missä tilanteissa ja mitä v7rheitä tekee. Sitten ilmoitatte esimiehelle. Edimiehellå velvolliduus puuttua asiaan. Esimies voi määrätä työkyvyn arviontiin työterveyshuoltoon. Jos ei esimies tee mitääb,niin hänen esimies jne. Jos pomot ei reagoi, niin yvteys luottamusmieheenja työsuojeluvaltuutettuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette kai itse sanoneet henkilölle asiasta? Mitä hän on vastannut?
Kyse voi olla muistisairauden lisäksi myös burnoutista.
Loistoesimies taas siellä. Kyllä esimiehet joutuvat tekemään ikävämpiäkin asioita. Heillehän alaisten ei pitäisi olla kavereita, sillä monella tuntuu silloin hämärtyvän se ammattirooli, josta hänellekin maksetaan. Esimies siis töihin heti.
No näitähän on, vuosi vuodelta enemmän, joten ette ole yksin.
Asiasta pitäisi puhua ja sitten toisekseen pitäisi muistaa, että ette ”diagnosoi” vaan puhutte niistä ongelmista. Hyvin mahdollisesti voi olla muistisairaus mutta muitakin vaihtoehtoja on. Verikokeet ja pään magneettikuvaus olisi hyvä tehdä, mutta sehän ei sinällään ole työkavereiden asia.
Ideaalisti olisi niin hyvä työyhteisö, että näistäkin asioista voisi puhua suoraan, kohteliaasti ja loukkaamatta. Aika useinhan se menee juuri noin, että selän takana yökitään toisen puutteelliselle henkilökohtaiselle hygienialle, mutta kukaan ei sano suoraan mitään. Lempeästi ja suoraan puhuminen voisi olla tässä vaikkapa sitä, että oho onpa sulla kovasti roippeita rinnuksella, onko sulla vaihtopaitaa työpaikalla. Tai että nätisti sanoo että sulla on tänään tainnut deodorantti unohtua, mullekin sattuu sitä niin usein että olen tuonut töihin vastakappaleen, voin lainata.
Unohtelu on inhimillistä, ja siitäkin olisi hyvä työpaikalla puhua. Lähtökohtana siis että sitähän sattuu kaikille eikä ole vaarallista. Jos jotain on vaikea muistaa niin sitten tehdään niistä jonkinlainen muistilista. Näitä asioita on muutenkin hyvä listata, helpottaa esim. sijaisten perehdytystä. Hammaslääkärin pitää tietysti pora muistaa, mutta siellä hammashoitolassa pitäisi joka ainoaan kemikaaliin laittaa lapulla tiivistelmänä käyttöohjeet, mihin tätä ainetta käytetään, miten laimennetaan ja kauanko se vaikuttaa. Ja laitetaan listalle hammashoitajan aamutoimet, mitä tehdään missä järjestyksessä. Jne. Näitä apuna käyttäen se huonomuistisempikin saattaa hyvin pysyä työelämässä mukana. Ja jos ei, niin siitäkin pitäisi pystyä avoimesti puhumaan ja miettimään, mitä voitaisiin tehdä lisää ja tässä kohdin miettiä sitä työterveyshuoltoa jos tarpeen.
Muistisairautta potevilla on kyllä sairauden alkuvaiheessa vahva sairaudentunto. Monesti miettivät, pohtivat ja ahdistuvat näistä asioista. Nykyään yhä useampi hakeutuu itse muistitesteihin, ei siksi että tiedostavat asian paremmin kuin ennnen vaan siksi, että näistä(kin) asioista voidaan nyt puhua paljon avoimemmin ja ilman häpeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuorempana muistisairaus alkaa, sitä nopeammin se yleensä etenee. Sitä suuremmalla syyllä pitäisi saada mahdollisimman nopeasti diagnoosi ja lääkitys. Ei se paranna, mutta hidastaa sairauden etenemistä.
Et ole kertonut, miten tämä työkaveri itse suhtautuu asiaan.
Teidän muiden ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, vain esimiehen.
Ainiin, unohdin lisätä että työkaveri on hiljattain alkanut selvästi huomata itse että hommat eivät meinaa sujua. Hän jättää satunnaisesti hommat puolitiehen kun ei (oletettavasti) kehtaa kysyä samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Kun kehtaa, hän kyselee kauttarantain ikään kuin varmistaen asian vaikka tietää sen. Jos ei heti saa apua, selviää ettei hänellä ole aavistustakaan mihin suuntaan lähteä tai mitä tehdä. Eli selvästi huomaa itse jotain mutta en tiedä tiedostaako tilanteen pahenevan jatkuvasti.
Ap
Tähän juuri avuksi niitä paperille kirjoitettuja työprosessin kuvauksia, ja laput kiinni seinään tai kaapinoven sisäpuolelle. Ovat toivon mukaan avuksi unohtelijalle ja viimeistään hänen seuraajansa perehdyttämisessä.
Kiitokset kaikille vinkeistä ja kommenteista!
Kyseessä on siis alle 55-vuotias henkilö. Esimies on tietoinen ja sanonut ottavansa yhteyttä työterveyteen jotta kollega pääsisi muistitutkimuksiin, mutta kuten sanoin, hänet tuntien voi olla että homma jää hoitamatta. Eihän se helppoa olekaan.
Nyt tilanne on kuitenkin se, että alamme ensimmäistä kertaa kaikki olla huolissamme jo siitäkin, miten työkaveri pärjää kotona. Todella, siis todella yksinkertaiset asiat unohtuvat. Esimerkkinä voisi sanoa, että hammaslääkäri unohtaisi päivittäin täysin miten tai mihin vaikka hammasporaa käytetään.
Ja kyllä, tämä on jo aiheuttanut vaaratilanteitakin. Kun työkaveri lähtee suorittamaan jotain simppeliä työtehtävää, ei kukaan voi tietää hoituuko homma oikeasti vai jääkö se puolitiehen. Työkaveri itse ei ilmeisesti kehtaa aina edes kysyä, vaan jättää asiat tekemättä ja on hiljaa. Tämä vaikuttaa meidän kaikkien töihin monin tavoin.
Kai se on itse oltava yhteydessä työterveyteen ellei asia tästä nopeasti etene esimiehen taholta. Jotenkin tuntuu vain että on tosi korkea kynnys olla toisen ihmisen terveysasioissa yhteydessä työterveyteen. Se tuntuu loukkaavalta, vaikka todellakin kaikki ajattelemme tässä hänen parastaan.
Ap