Aikaan ennen auki olevia kauppoja ja nettiä niin mitä sunnuntaisin tehtiin? Luettiin kirjoja? Lenkkeiltiin?
Jos siis ei ollut vuorotyötä ja asuttiin kaupungissa/lähiössä ettei ollut maatilan töitäkään enää tehtävänä.
Kommentit (36)
Ei tehty mitään . Se oli lepopäivä.
Monet luki. Se oli ennen suosittu harrastus, myös duunaripiireissä.
Mä olin ainakin tosi tylsistynyt. Sunnuntai-iltana tais tulla taotao ja se oli se kohokohta.
Levättiin ja otettiin rennosti, oli ihanan tylsää. Vietettiin perheen kanssa aikaa ja syötiin jotain vähän parempaa.
Elettiin.
Siis tarkoitat varmaan ennen TV:tä, videoita, radiota ...
Ainakin vierailtiin sukupaisten, tuttavien, naapureiden ym. luona. Käytiin erilaisissa yleisötilaisuuksissa, kuten jumalanpalveluksissa. ja kun ei ollut muita tapoja sosialiseerata kuin naamatusten tapaamiset, niin juttuja riitti kerrottavaksi puolin ja toisin aina, kun tavattiin.
Ja kun autojakaan ei ollut, meni matkoihin aikaa paljon enemmän kuin nykyisin. Kirkkoonkin piti lähteä jo aamulla aikaisin, jotta hevoskyydillä kymmeneksi sinne kerettiin.
Mutta sitten tuli nämä aikarosvot kuten radio, TV, netti, elämäämme "rikastuttamaan".
Nykyisin ihmisillä ei ole aikaa tehdä niitä asioita, mitä ennen tehtiin, koska kaikki vähänkin vapaampi aika menee somessa.
Vierailija kirjoitti:
Käytiin kylässä sukulaisilla ja tutuilla.
Juuri noin. Meidän lapsuudenperheessä oltiin suunnilleen joka sunnuntai kylässä tai sitten meillä oli vieraita. En kyllä itse nyt aikuisena jaksaisi tuollaista.
Sunnuntai oli yleinen kyläilypäivä.
Katsottiin telkkua, minä olin kova lukemaan myös.
Ei kai kauppa nyt ole mikään ajanviettopaikka?
Riippuu minkä ikäinen sitä kukakin on ollut. 18-20 vuotiaana saatettiin lähteä sunnuntaina leffaan. Perjantai ja lauantai oli tullut jo biletettyä. Joskus piti mennä hakemaan asematunnilista safkaa (H:ki), kun siellä oli pari ruokakauppaa auki.
Teininä 90-luvulla luin kirjaston kirjoja omassa huoneessani. Joskus ostin viikonlopuksi lehden, esim. SinäMinä tai Me kaksi. Kirjoitin päiväkirjaa ja kuuntelin musiikkia. Kävin kioskilla ostamassa karkkia. Katselin tv:tä muun perheen kanssa olohuoneessa. Usein katselin viikonloppuna Disney-elokuvia pikkusisarusteni kanssa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Assburger kirjoitti:
Sunnuntai oli yleinen kyläilypäivä.
Katsottiin telkkua, minä olin kova lukemaan myös.
Ei kai kauppa nyt ole mikään ajanviettopaikka?
En ole aloittaja mutta kyllä kauppakeskuksissa on ajanvietettä lukuisissa erilaisissa kaupoissa/kahviloissa.
En edelleenkään vietä vapaa-aikaani kauppoja kiertelemällä. Ostan pikaisesti mitä tarvitsen. Kaupat ja ostokeskukset on meluisia ja epämiellyttäviä tiloja.
Mulla on ihan samat vapaa-ajan harrastukset kuin silloin, kun kaupat ei olleet vielä auki pyhäpäivinä eivätkä myöhään iltaan.
Kyläiltiin. Tv:sta tuli urheilua.
Käytiin kirkossa ja kyläiltiin.
Tavallisella perheellä oli ennen puolenkymmentä tuttavaperhettä, joita tavattiin säännöllisesti.
Meilläkin oli. Sitten kyläiltiin paljon aviopuolison vanhempien luona ristiin.
ja illalla ajettiin autorataa!:)
Tämä asia on käsitelty usein täällä mutta olkoon: nukuttiin pidempään, syötiin myöhäinen aamupala (suunnilleen brunch), mentiin kavereiden kanssa ulos tai heille tai he meille, pelattiin, lähdettiin pyörillä, vaikka uimaan tai elokuviin, ja jos oltiin kotona, kuunneltiin musiikkia ja pelattiin pelejä tai luettiin kirjoja, harjoiteltiin pianoläksyjä, katsottiin televisiota, ja saatettiin saunoa. Siis lapsina. Aikuisten sunnuntaita ajatellen: varmaan meidän äiti teki meille albumeita kesälomakuvista, kävi ompelijalla sovittamassa juhlamekkoa, teki isän kanssa veroilmoitusta tai ihan elämään liittyvää budjettia, ja jos mummi tai naapuri oli varattu lapsenpiiaksi, äiti ja isä saattoivat lähteä ulos illalla tai aikuisia vieraita tuli kotihippoihin.
Käytiin krapulakaljalla baarissa.
Käytiin mummolassa jne. Syötiin jotain "parempaa" ruokaa. Nuoruudessa olin aina tallilla viikonloput. Oli muuten kulta-aikaa nuo hevosajat.
Käytiin kylässä sukulaisilla ja tutuilla.