Lue keskustelun säännöt.
Aikaan ennen auki olevia kauppoja ja nettiä niin mitä sunnuntaisin tehtiin? Luettiin kirjoja? Lenkkeiltiin?
22.10.2021 |
Jos siis ei ollut vuorotyötä ja asuttiin kaupungissa/lähiössä ettei ollut maatilan töitäkään enää tehtävänä.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Maattiin kankkusessa sohvalla.
Vain HUONOISSA perheissä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut kävivät katselemassa kaupungilla näyteikkunoita, kyllä.
Vierailija kirjoitti:
En edelleenkään vietä vapaa-aikaani kauppoja kiertelemällä. Ostan pikaisesti mitä tarvitsen. Kaupat ja ostokeskukset on meluisia ja epämiellyttäviä tiloja.
Mulla on ihan samat vapaa-ajan harrastukset kuin silloin, kun kaupat ei olleet vielä auki pyhäpäivinä eivätkä myöhään iltaan.
Aloituksessa kysyttiin, mitä tehtiin. Et sitten kuitenkaan osannut vastata siihen muuta kuin "minä-olen-muita-parempi-kun-teen-edellee-sitä-samaa-mitä-ennen".
Vierailija kirjoitti:
Käytiin kylässä sukulaisilla ja tutuilla.
Joo näinhän se meni. Me oltiin 70-luvulla jokaikinen sunnuntai kylässä jollain sukulaisella, tai tuttavalla, tai sitten ne oli meillä kylässä.
Jos nyt sitten sattui oleen sellanen harvinainen sunnuntai, ettei oltu kyläilemässä, eikä meilläkään ollut vieraita, niin sitten touhuttiin tietty kavereiden kanssa normaalja touhuja. Siis sellasten kavereiden, jotka ei ollut kyläilemässä eikä niilläkään ollut vieraita, nimittäin joka perheessähän kylässäkäynti rumba oli samanlaista. Mutta ei siis todellakaan tullut aika pitkäksi, kun jatkuvasti touhuttiin jotakin, joko serkkujen, tai naapurin kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena mentiin aina sunnuntaisin pyhäkouluun, sitten joko isovanhemmille tai Lehtovaaraan lounaalle. Iltapäivällä katsottiin Sirkuspapukaijaa telkkarista. Illalla isä luki jotain kirjaa ääneen kuten Takapihan sankarit tai Pertsa ja Kilu.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkä ikäinen sitä kukakin on ollut. 18-20 vuotiaana saatettiin lähteä sunnuntaina leffaan. Perjantai ja lauantai oli tullut jo biletettyä. Joskus piti mennä hakemaan asematunnilista safkaa (H:ki), kun siellä oli pari ruokakauppaa auki.
No ajattelin vaikka 45-v. perheenisukkia ja -äippyliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kävivät katselemassa kaupungilla näyteikkunoita, kyllä.
Äh niin joo, loputtomat kävelyt kotoa kioskille ja takaisin. Ehkä saatiin pieni pussi karkkia samalla kun vanhemmat osti tupakkaa. Ja näyteikkunoiden katselua... usein tuli tuttavaperheitä vastaan samoilla asioilla.
Sunnuntai oli kyläily- tai ulkoilupäivä. Käytännössä kyläiltiin lähes joka sunnuntai. Ulkoiltiin vain, jos oli ihan huippuilma. Nykyään ulkoilen säällä kuin säällä koska ulkovaatteet on nykyisin niin hyvät. Ennen oli vaan tuuli- ja toppapuvut ja lenkkarit/talvilenkkarit, jotka ei kestäny vettä yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheet kävivät kaupungilla pasteeraamassa eli koko perheen voimin kävelemässä, nyökättiin tutuille ja katsottiin näyteikkunoita sekä juteltiin samalla.
Kyllä on ikävä noita entisaikoja. Onneksi sentään sain elää lapsuuteni ja teiniajan ennen nettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vietettiin aikaa sängyssä.
Joskus käytiin huonekaluliikkeen näyttelyssä. Siellä ei siis myyty huonekaluja sunnuntaisin, mutta niihin pystyi käydä tutustumassa. Viralliset kaupat tehtiin sitten arkena. Arkenahan sinne ei ehtinyt juuri katselemaan, kun ne olivat auki yleensä normaaliin työaikaan.
Käytiin Pyhäkoulussa. Ulkoiltiin. Kyläiltiin. Lepäiltiin ja leikittiin. Valmistauduttiin seuraavaan koulupäivään lukemalla läksyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuomari Nurmion biisi Sunnuntaina kertoo 60-70 -luvun tavoista. Teininä kavereilmä ja urheilemassa. Aikuisempana käytiin taidenäyttelyissä ja kokattiin kavereiden kanssa.
Katottiin telkkaria ja tehtiin mitä nyt ikinä kukin harrasti, minä luin kirjoja mutta ei kaikki lukeneet kirjoja.
Hässittiin.