Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monta kertaa olet pyytänyt miestä treffeille tai paljastanut hänelle ihastuksesi?
21.10.2021 |
Kuinka monta kertaa olet pyytänyt miestä treffeille tai paljastanut hänelle suorasanaisesti (ei vihjaillen) ihastuksesi?
Millainen oli menestys?
Kommentit (109)
Kahdesti. Ne kerrat, kun olin itse niin tosissani, että ajattelin että on parempi pistää kortit pöytään kuin pelailla. Toinen otti tämän vastaan kiemurrellen, eli ei napannut, toisesta tuli puolisoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vain vihjaillut, ja pyytänyt juttelemaan kanssani. Ei vastannut mitään.
Kyllä minä olen joka kerta elämäni aikana ihastuessani sen tehnyt, että olen laittanut miehelle viestiä jossa olen kysynyt mitä kuuluu, mitä hän tekee viikonloppuna, kertonut että viihdyn hänen seurassaan ja olisi kiva mennä joskus vaikka kahville jne.
Ei ole tuottanut ikinä mitään tulosta, yleensä miehet lakkaavat vastaamasta viesteihin tuossa vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden kerran. Paljastui varatuksi ja olisi halunnut seksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan pyytänyt miestä treffeille enkä pyydä jatkossakaan, vaikka sinkuksi jäisin. Sen sijaan olen ehdottanut jatkoja, jossain merkeissä tapaamista (kaljalle tms) niin monta kertaa, että mahdoton muistaa kaikkia.
Ihastumisen paljastaminen kuulostaa aika teinijutulta. Ala-asteen neljännellä luokalla jäin kiinni siitä, että olin kirjoitellut ihastukseni (luokkakaveri) nimeä paperille. En muista paljastinko teininä ihastuneeni johonkin. Aikuisena se on mennyt niin, että kun on jonkin aikaa tapailtu/seurusteltu niin on puolin ja toisin kerrottu toiselle tunteista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä olen joka kerta elämäni aikana ihastuessani sen tehnyt, että olen laittanut miehelle viestiä jossa olen kysynyt mitä kuuluu, mitä hän tekee viikonloppuna, kertonut että viihdyn hänen seurassaan ja olisi kiva mennä joskus vaikka kahville jne.
Ei ole tuottanut ikinä mitään tulosta, yleensä miehet lakkaavat vastaamasta viesteihin tuossa vaiheessa.
Lisään: nykyään en tietenkään enää tee aloitteita, sillä kokemus tosiaan tuo.
Ei naisen kannata tehdä.
Olin aloitteellinen 15-25-vuotiaana, eikä tosiaan tuottanut mitään tulosta.
Sen jälkeen olen alkanut passiiviseksi ja miehet tulee huomattavasti enemmän tykö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä olen joka kerta elämäni aikana ihastuessani sen tehnyt, että olen laittanut miehelle viestiä jossa olen kysynyt mitä kuuluu, mitä hän tekee viikonloppuna, kertonut että viihdyn hänen seurassaan ja olisi kiva mennä joskus vaikka kahville jne.
Ei ole tuottanut ikinä mitään tulosta, yleensä miehet lakkaavat vastaamasta viesteihin tuossa vaiheessa.
Lisään: nykyään en tietenkään enää tee aloitteita, sillä kokemus tosiaan tuo.
Ei naisen kannata tehdä.Olin aloitteellinen 15-25-vuotiaana, eikä tosiaan tuottanut mitään tulosta.
Sen jälkeen olen alkanut passiiviseksi ja miehet tulee huomattavasti enemmän tykö.
Ja vielä toinen lisäys :D
Nykyään en myöskään enää sillä tavalla ihastu kuin nuorempana, eli passiivisuus on sen puoleen helppoa.
En ole perusluonteeltani passiivinen, mutta elämä on tehnyt minusta passiivisen.
En ikinä. Joku on vain sanonut että tykkä minusta ja olen alkanut seurustella sen kanssa. Siinä seurustelun edetessä sitten on jotain tunteita tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme kertaa olen tehnyt aloitteen ja kolme kertaa on suhde kestäny 4kk-7v. Lopulta olen kyllä tullut jätetyksi joka kerta. Enää en tee aloitetta miesten suhteen ja elän sinkkuna ellei joku mr täydellinen pyydä minua treffeille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju on hyvä osoitus siitä, miten naiset joko ovat passiivisia tai sitten tekevät harvat aloitteensa itseään huomattavasti tasokkaammille miehille, joilta eivät saa vastakaikua. Sitten uskottelevat itselleen, että naisen aloitteellisuus tappoi miehen kiinnostuksen. Miten sen olisi voinut tappaa, kun ei sitä koskaan ollutkaan?
Kahdesti. (Enempää en ole ehtinyt, kun olen ollut melkein koko aikuisikäni pitkässä suhteessa.) Ekan kerran seurasi muutaman kk:n seurustelusuhde, kunnes poika dumppasi. Nyt hiljattain tehtyäni aloitteen seuraukset ovat epämääräiset - mies vastaa aina ja heti, jos otan yhteyttä, mutta on muutoin hyvin passiivinen eikä saa lähdettyä treffeille. Olen jättänyt sikseen vänkäämisen, olkoot.
Arvo Tasa kirjoitti:
Tämä ketju on hyvä osoitus siitä, miten naiset joko ovat passiivisia tai sitten tekevät harvat aloitteensa itseään huomattavasti tasokkaammille miehille, joilta eivät saa vastakaikua. Sitten uskottelevat itselleen, että naisen aloitteellisuus tappoi miehen kiinnostuksen. Miten sen olisi voinut tappaa, kun ei sitä koskaan ollutkaan?
Minulla on koko elämäni ajan ollut miehille tasan kaksi tasoa: kiinnostaa tai ei kiinnosta.
Nro 9
Arvo Tasa kirjoitti:
Tämä ketju on hyvä osoitus siitä, miten naiset joko ovat passiivisia tai sitten tekevät harvat aloitteensa itseään huomattavasti tasokkaammille miehille, joilta eivät saa vastakaikua. Sitten uskottelevat itselleen, että naisen aloitteellisuus tappoi miehen kiinnostuksen. Miten sen olisi voinut tappaa, kun ei sitä koskaan ollutkaan?
Juuri näin.
Ei meillä olisi yhtään naisia vastentahtoisesti sinkkuina jos yrittäisivät edes murto-osan siitä mitä miehet.
Esimerkiksi vaikka itseni. Mulla on 8 deittisivua ja sovellusta voimassa ja käyn niissä joka päivä tykkäilemässä ja mätsäilemässä ja viestittämässä naisille. Tulos on silti hyvin laiha. Naisilla taas voisi olla vaikka joka päivä treffit tiedossa jos yrittäisivät yhtä paljon.
Kerran. Alkoi suhde, jossa miehelle olisi ollut ihan sama kuka paikallani olisi ollut. Meni aivan liian pitkään ruusuiset lasit silmillä ennen kuin pistin poikki. Mieluummin sinkkuna kuin suhteessa pelkän suhteen takia.
En varsinaisesti treffeille. Mutta olen selkeästi ilmaissut kiinnostukseni muistaakseni 3–4 kertaa. (Kertonut suoraan tai tehnyt fyysisesti aloitteen.) Vaihtelevalla menestyksellä.
huono