Lue keskustelun säännöt.
Milloin sinun mielestäsi koti on siivottu? Siis mitä perussiivous mielestäsi sisältää?
Meillä on mieheni kanssa ihan eri käsitys tästä asiasta. Minun mielestäni perussiivoukseen kuuluu: tavarat paikoilleen, jos niitä on jäänyt lojumaan, pahvit ja paperit keräykseen, pölyjen pyyhintä, lattioiden imurointi ja pesu joko höyrypesimellä tai nihkeäpyyhintänä. Lisäksi minusta perussiivoukseen kuuluu vessassa kalusteiden pesu, myös pöntön pesu ja lavuaarit kunnolla puhtaaksi, lattian pesu sekä puhtaat käsipyyhkeet. Itse pyyhin myös ovenkahvat ja valokatkaisimet desinfioivalla aineella. Kylpyhuonetta meillä ei siivota samalla siivouskerralla, mutta jos minä siivoan, siihen sisältyy kaakeleiden pesu kunnon pesuaineella ja tarvittaessa harjallakin hangaten, likakaivon puhdistus niin että kansi otetaan irti ja lisäksi saunan lasiovi pitää puhdistaa. Minusta kylppärin pesu ei ole pelkkä vedellä huuhtaisu.
Mitä sinun perussiivoukseesi kuuluu?
Kommentit (227)
Meillä noin 150 m2 omakotitalotalo, perheessä kaksi aikuista ja esiteini. Päivittäin pidetään huolta siitä, että tavarat tulevat omille paikoilleen, tiskit koneeseen ja että muutenkin kodin yleisilme on siisti. Robotti-imuri imuroi lattiat päivittäin. Kerran viikossa kunnon siivous, jolloin koko koti imuroidaan, pyyhitään keittiön kaappien ovet, pyyhitään pölyt pöydiltä, tasoilta jne., mopataan lattiat, pestään veskit ja kylppäri sekä vaihdetaan sänkyihin puhtaat lakanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minimi viikkosiivous: tavarat paikalleen, imurointi, vessojen pesu (pönttö + altaat, pyyhkeiden vaihto), keittiön siivous (tasot, altaat, liesi, kaappien ovet, nämä nyt tosin yleensä pidetään siistinä päivittäin muutenkin).
Semmoinen kunnon siivous sisältää sitten myös lattioiden pesun, pölyjen pyyhinnän ja lakanoiden vaihdon, mutta ei joka viikko tehdä näitä ainakaan kaikkia.
Suursiivous sitten tekstiilien tuuletuksen, mattojen tamppauksen ja seinien (likaisilta osin esim eteinen, keittiö) ja ovien pyyhkimisen sekä sen kylppärin pesun.
Yleensä tosin näitä harvemmin tehtäviä juttuja ripotellaan pitkin vuotta, pyrin siihen että joka viikko siivotaan tuo minimisiivous ja lisäksi joku paikka huolellisemmin, niin ei tarvitse tehdä semmoisia koko päivän kestäviä siivousurakoita.
Ylläpitosiivous kerran viikossa:
Jos on pieniä lapsia niin lelut paikoilleen joka päivä. Tasojen pyyhintä, imurointi ja lattian pyyhintä nihkeällä/kostealla mopilla. Tahrat pois seinistä, huonekaluista jne.
Suihkuhuone:
Peilin pyyhintä, käsienpesualtaan puhdistus, wc-altaan puhdistus ja lattian kosteapyyhintä. Kerran kuukaudessa lattiakaivon puhdistus ja lattian pesu harjalla.
Perussiivous 1-2 krt/v :
Katon ja seinien pyyhintä, ikkunoiden pesu, kalusteiden puhdistus ja lattian pesu koneellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ylläpitosiivous kerran viikossa:
Jos on pieniä lapsia niin lelut paikoilleen joka päivä. Tasojen pyyhintä, imurointi ja lattian pyyhintä nihkeällä/kostealla mopilla. Tahrat pois seinistä, huonekaluista jne.Suihkuhuone:
Peilin pyyhintä, käsienpesualtaan puhdistus, wc-altaan puhdistus ja lattian kosteapyyhintä. Kerran kuukaudessa lattiakaivon puhdistus ja lattian pesu harjalla.Perussiivous 1-2 krt/v :
Katon ja seinien pyyhintä, ikkunoiden pesu, kalusteiden puhdistus ja lattian pesu koneellisesti.
Niin ja suihkuhuoneessa perussiivouksessa lattian pesu koneellisesti. Katon pyyhintä ja seinien pesu.
Wc-altaan pesu ulkopuolelta harjalla. Siihen oma harja, ei wc-allas harjaa.
Tää on hyvä ketju! Mä haluisin kuulla mielipiteen siitä millasta mulla oli avioliitossa (eronnut), kun olin naimisiin mennessä täysin varustautumaton siihen miten mies siivosi. Itse olin sitä ennen normaalisti huolehtinut siivouksesta, en jättänyt lojumaan mitään, sellaista aina siistiä normimeininkiä. Sitten tuli avioliitto ja lapset, joista toinen koliikkinen, allergiavaivainen, nukkumishäiriöinen, ADHD-kriteerit täyttävä, ja toinen muuten vaan vilkas vilpertti. Aika meni perässä juostessa, enkä ehtinyt mitään muuta. Niin kertyi pyykkipinoja, vaatteita siellä täällä. leluja kans. Niin mies teki näin: otti jätesäkin, laittoi sinne tuolilta ja muualta vaatteet , myös lelut lattioilta, mitä tahansa. Sitten vei sen lastenhuoneeseen keskelle lattiaa, ja jätti siihen, eikä lapset (siihen aikaan ikä n. 1-4) mahtuneet olemaan. Ei siis halunnut laittaa mitään paikoilleen, ja riideltäessä tunnusti ettei tiedä mihin mikäkin kuuluu laittaa, tai ei tiennyt missä lasten vaatteita säilytetään. Eikä halunnut opetella. Meni tietokoneelle ja oli tyytyväinen itseensä. Myöhempinä vuosina mm. heitti jätesäkkiin lasten juuri saamat koulutodistukset (taas jotain paskaa täällä lipaston päällä), mitä vaan mikä eteen tuli. Silloin vei jo jätesäkin vaan roskiin. En uskaltanut lähteä mummolaan viikoksi, kun tiesin että sillä välin taas jätesäkit tulee esiin ja kotiin tullessa vatsanpohjaa vääntää että mitä taas kadonnut roskiin ja ukko tyytyväisenä kattomassa telkkua että vähän siivosi. Itse siivosin miten ehdin, kun lapsia kuskasin harrastuksiin, kaiken tein muun ja siivosin kyllä silti aina jotenkin. Yritin tehdä listoja mitä kuka tekee, laitoin hyllynreunoihin lappuja kenen vaatteet millä hyllyllä, jotta mieskin laittaisi paikalleen tavaroita eikä jätesäkkiin vaan ja sit mulle ja lapsille iloksi ne tai roskiin. Koin vaikeaksi kaiken sellaisten asenteiden keskellä, mutta yritin. Lopulta en jaksanut ja erosin. Oli kaikkea muutakin. Eron jälkeen siellä sitten oli siistiä ja minut leimattiin hulluksi ja siivottomaksi (sattui!!), mutta lapsethan oli silloin jo yläasteikäisiä, niin ei se sitten enää mikään kumma asia ollut ettei ollut sotkua. Ruuhkavuodet oli ohi. Saisko kommentteja? Kun oli olo että oon hourulassa, mutten osannut puhua asiasta. Mies osoittautui narsistiksi. Olis vaan parantavaa kuulla etten ollut se hullu kun mun mielestä se ei ollut ihan normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä siivoa koko kotia kerralla. 2 kerrosta ja liki 140 neliötä. Normi siivoukseen kuuluu wc pesu, imurointi ja pölyjen pyyhintä. Näitäkin jaan eri päiville. Esim. tänään pesen vessat, huomenna imuroin alakerran ja kolmantena päivänä imuroin yläkerran.
Perusteellisempaan siivoukseen minulla kuuluu kattolamppujen imurointi pölyistä, huoneiden ovien pyyhintä kauttaaltaan, seinälistojen pyyhintä, sohvien imurointi, matot rullalle ja lattian pesu.
Lattiakaivot pesen silloin, kun vaihdan keittiön tiskiharjan uuteen ja se vanha kaivoihin ennen roskiin menoa.
Keittiön kaapit siivosin ehkä kk sitten. Eteisen vaatekaapin järjestelin vasta.
Perus-normisiivous kerran viikossa:
-tavarat paikoilleen, tiskaus jos ei ole tullut pestyä heti
-imurointi
-pölyjen pyyhintä
-tasojen pyyhintä, myös kaappien ovet yleensä kahvojen ympäriltä ja jos ei ole heti huomannut niin tarvittaessa pienet seinään tulleet roiskeet esim. kissan ruuasta, hellan pyyhkiminen yleensä siinä samamla
-roskien vieminen
(-petivaatteiden tuuletus ja/tai vaihto jos tarve)
-lavuaarin ja peilikaapin peilien pyyhkiminen ja vessanpöntön putsaus
Yleensä tulee tehtyä noita kaikkia vaihtelevasti viikon mittaan, joten kaikkea ei tarvitse välttämättä tehdä, kuten esim lakanoita vaihtaa tai tuulettaa peittoja ja tyynyjä tai välttämättä tiskata.
Suurempi siivous n. kerran kuussa
-samat kuin ylempänä mutta myös
-lattian pesu
-jääkaapin putsaus eli rätillä lasitasot ja vanhentuneet asiat roskiin
-parvekkeen imurointi
-peittojen ja tyynyjen tuuletus
-mahdollisesti suihkun ympärystän ja kylppärin lattioiden pesu jos jaksaa, mutta yleensä tulee hoidettua oman suihkun yhteydessä silloin kun inspiraatio iskee.
Eipä siitä siivoamisesta tarvitse tehdä mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa ellei halua. Toki vaihtelevat siisteyskäsitykset ärsyttää, mutta aikuiset ihmiset pystyy näistäkin keskustelemaan jos haluavat. Lapsellista kiukutella jos saman katon alla asutaan näin itsestäänselvistä asioista. Ap voisi höllätä ja antaa viikoittaisen lattioiden pesun ja kaakeleiden kanssa hölmöilyn olla, apn mies voisi myös ehdottaa mitä haluaa itse tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivous on typerimpiä asioita mistä stressata/riidellä.
Olettaen että ihminen on normaali (ei mikään saastan keskellä mielellään lojuva porsas) asunto pysyy suht ruodussa aina (huom: ei super siistinä/aina tiptop).
Minulle "perussiivous" (aikuistaloudessa) on se, että robotti-imuri kiertää asunnon läpi n. kerran/vko, ja parketit pyyhitään nihkeällä lattiarätillä ehkä 3kertaa/vuosi.
Pönttö pestään ainakin kerran/vko, käsienpesuallas samoin. Muutoin kylppäristä suihkulla huuhdotaan pahimmat liat/pölyt satunnaisesti, ja 1-2 kertaa vuosi "tehopesu".
Pölyjä tasoilta pyyitään kun jaksetaan, muutaman kerran/vuosi.
Ikkunat pesen sisältä kerran vuosi, ja 2-vuoden välein sisä- ja ulkolasit myös.
Roskat viedään lähes joka päivä, pahvit, lehdet, ymv. silloin kun kasaa ei enää jaksa katsella.
Tavaroita on usein sikin sokin, mutta aina jonkilainen järjestys yllä kuitenkin.
Liinavaatteet vaihdetaan 10päivän välein, pyyhkeet useammin. Kerran kuussa pestään sohvan torkkupeitot ja vastaavat.
Robotti-imuri ei tee muuta kuin lakaisee lattiat. Siis lattiat moppaat vain kolmesti vuodessa? Teillä taitaa olla sukkien pohjat aina todella likaiset, koska käytännössä pyyhitte lattiat puhtaiksi kävellessänne.
Pölyt pyyhitte pari kertaa vuodessa? Onko teillä joku erityisen tehokas ilmanvaihto, tai ilmansuodatin? Muuten en ymmärrä kuinka ei tulisi häiritsevää määrää pölyä.
Muuten olen samaa mieltä että perussiivous sisältää aika rentoa siivoamista mutta nuo pari kohtaa ihmetyttää. Pysyykö koti muka puhtaana noin vähällä siivoamisella? Lattiat ja pölyä keräävät pinnat on tärkeimmät kohteet viikottaisessa perussiivouksessa.
Täytyy kyllä ihmetellä, mitä teidän moppausintoilijoiden lattioihin oikein kertyy...
Huh huh. Tulee hiki jo viestejä lukiessa. Siivoan jos tiedän tulevan vieraita tai alkaa henkeä ahdistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoija465 kirjoitti:
Tää on hyvä ketju! Mä haluisin kuulla mielipiteen siitä millasta mulla oli avioliitossa (eronnut), kun olin naimisiin mennessä täysin varustautumaton siihen miten mies siivosi. Itse olin sitä ennen normaalisti huolehtinut siivouksesta, en jättänyt lojumaan mitään, sellaista aina siistiä normimeininkiä. Sitten tuli avioliitto ja lapset, joista toinen koliikkinen, allergiavaivainen, nukkumishäiriöinen, ADHD-kriteerit täyttävä, ja toinen muuten vaan vilkas vilpertti. Aika meni perässä juostessa, enkä ehtinyt mitään muuta. Niin kertyi pyykkipinoja, vaatteita siellä täällä. leluja kans. Niin mies teki näin: otti jätesäkin, laittoi sinne tuolilta ja muualta vaatteet , myös lelut lattioilta, mitä tahansa. Sitten vei sen lastenhuoneeseen keskelle lattiaa, ja jätti siihen, eikä lapset (siihen aikaan ikä n. 1-4) mahtuneet olemaan. Ei siis halunnut laittaa mitään paikoilleen, ja riideltäessä tunnusti ettei tiedä mihin mikäkin kuuluu laittaa, tai ei tiennyt missä lasten vaatteita säilytetään. Eikä halunnut opetella. Meni tietokoneelle ja oli tyytyväinen itseensä. Myöhempinä vuosina mm. heitti jätesäkkiin lasten juuri saamat koulutodistukset (taas jotain paskaa täällä lipaston päällä), mitä vaan mikä eteen tuli. Silloin vei jo jätesäkin vaan roskiin. En uskaltanut lähteä mummolaan viikoksi, kun tiesin että sillä välin taas jätesäkit tulee esiin ja kotiin tullessa vatsanpohjaa vääntää että mitä taas kadonnut roskiin ja ukko tyytyväisenä kattomassa telkkua että vähän siivosi. Itse siivosin miten ehdin, kun lapsia kuskasin harrastuksiin, kaiken tein muun ja siivosin kyllä silti aina jotenkin. Yritin tehdä listoja mitä kuka tekee, laitoin hyllynreunoihin lappuja kenen vaatteet millä hyllyllä, jotta mieskin laittaisi paikalleen tavaroita eikä jätesäkkiin vaan ja sit mulle ja lapsille iloksi ne tai roskiin. Koin vaikeaksi kaiken sellaisten asenteiden keskellä, mutta yritin. Lopulta en jaksanut ja erosin. Oli kaikkea muutakin. Eron jälkeen siellä sitten oli siistiä ja minut leimattiin hulluksi ja siivottomaksi (sattui!!), mutta lapsethan oli silloin jo yläasteikäisiä, niin ei se sitten enää mikään kumma asia ollut ettei ollut sotkua. Ruuhkavuodet oli ohi. Saisko kommentteja? Kun oli olo että oon hourulassa, mutten osannut puhua asiasta. Mies osoittautui narsistiksi. Olis vaan parantavaa kuulla etten ollut se hullu kun mun mielestä se ei ollut ihan normaalia.
Meillä oli tuota samaa käytöstä, kun lapset oli ihan pieniä. Vähillä yöunilla mentiin. Minun voimat oli niin vähissä, että jaksoin laittaa ruuan päivittäin ja imuroida kerran viikossa, mutta en mitään muuta.
Avoimessa päiväkodissa käytiin lasten kanssa, että voidaan olla poissa kotoa ja lähes joka päivä ulkoiltiin leikkipuistossa.
Meillä kerääntyi tavaraa pöydille ja tiskipöydälle. Naulakon päällys oli täynnä lehtiä, mainoksia ja pahveja, kun en jaksanut lähteä niitä viemään. Mies kävi töissä ja silloin tällöin kilahti, kun meillä oli niin sotkuista. Hän teki myös tuota, että jos oli leluja lattialla, hän konttasi keräämässä ne muovipussiin ja tunki pussin milloin minnekin, esim. vaatekaappiin, isomman lapsen sänkyyn, keskelle ruokapöytää. Minä sanoin, että tuosta ei ole mitään hyötyä, miksi teet noin. Kerran lähti paistinpannut roskikseen. Olin jättänyt 2 pannua pesemättöminä liedelle. Sen sijaan että mies olisi auttanut pesemällä ne, hän vei ne saman tien roskikseen. ”Ilmeisesti et tiedä, mitä näille tehdään käytön jälkeen, niin pannaan suoraan roskikseen.”
Meidän arki helpottui, kun lapset kasvoivat. Vaikka minä olin töissä, ehdin paremmin siivotakin. Mies ei ollut enää niin äreä ja kohtuuton koko ajan. Nuorempi lapsi on nyt 10. Arki sujuu ihan hyvin ja lapsetkin auttaa kotitöissä.
Viikottainen perussiivous? Ei hemmetti. 🤣
Perussiivous tehdään 1-2 kertaa vuodessa.
Perussiivous, peruspesut on määräajoin ja perusteellisesti suoritettavaa kertaluontoista siivousta, jolla palautetaan tilaan sovittu puhtaustaso silloin, kuin ylläpitosiivouksella ei sitä pystytä toteuttamaan.
Perussiivouksessa käytetään kaikkia siivousmenetelmiä, mutta kosteiden ja märkien menetelmien sekö mekaanisen työn osuus on suuri. Työn keventämiseksi koneita hyödynnetään aina, kun se on mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imurointi, lattioiden pesu, pölyjen pyyhintä, vessan pesu. Tehdään tämä kerran viikossa ja silti jatkuvasti likaisen näköistä, talossa kaksi aikuista yksi taapero ja koira.
Koti on siivottu kun siivoojat sulkee oven perässään. En oo vahtinut mitä ne tekee mutta siistiä on aina niiden jäljiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoija465 kirjoitti:
Tää on hyvä ketju! Mä haluisin kuulla mielipiteen siitä millasta mulla oli avioliitossa (eronnut), kun olin naimisiin mennessä täysin varustautumaton siihen miten mies siivosi. Itse olin sitä ennen normaalisti huolehtinut siivouksesta, en jättänyt lojumaan mitään, sellaista aina siistiä normimeininkiä. Sitten tuli avioliitto ja lapset, joista toinen koliikkinen, allergiavaivainen, nukkumishäiriöinen, ADHD-kriteerit täyttävä, ja toinen muuten vaan vilkas vilpertti. Aika meni perässä juostessa, enkä ehtinyt mitään muuta. Niin kertyi pyykkipinoja, vaatteita siellä täällä. leluja kans. Niin mies teki näin: otti jätesäkin, laittoi sinne tuolilta ja muualta vaatteet , myös lelut lattioilta, mitä tahansa. Sitten vei sen lastenhuoneeseen keskelle lattiaa, ja jätti siihen, eikä lapset (siihen aikaan ikä n. 1-4) mahtuneet olemaan. Ei siis halunnut laittaa mitään paikoilleen, ja riideltäessä tunnusti ettei tiedä mihin mikäkin kuuluu laittaa, tai ei tiennyt missä lasten vaatteita säilytetään. Eikä halunnut opetella. Meni tietokoneelle ja oli tyytyväinen itseensä. Myöhempinä vuosina mm. heitti jätesäkkiin lasten juuri saamat koulutodistukset (taas jotain paskaa täällä lipaston päällä), mitä vaan mikä eteen tuli. Silloin vei jo jätesäkin vaan roskiin. En uskaltanut lähteä mummolaan viikoksi, kun tiesin että sillä välin taas jätesäkit tulee esiin ja kotiin tullessa vatsanpohjaa vääntää että mitä taas kadonnut roskiin ja ukko tyytyväisenä kattomassa telkkua että vähän siivosi. Itse siivosin miten ehdin, kun lapsia kuskasin harrastuksiin, kaiken tein muun ja siivosin kyllä silti aina jotenkin. Yritin tehdä listoja mitä kuka tekee, laitoin hyllynreunoihin lappuja kenen vaatteet millä hyllyllä, jotta mieskin laittaisi paikalleen tavaroita eikä jätesäkkiin vaan ja sit mulle ja lapsille iloksi ne tai roskiin. Koin vaikeaksi kaiken sellaisten asenteiden keskellä, mutta yritin. Lopulta en jaksanut ja erosin. Oli kaikkea muutakin. Eron jälkeen siellä sitten oli siistiä ja minut leimattiin hulluksi ja siivottomaksi (sattui!!), mutta lapsethan oli silloin jo yläasteikäisiä, niin ei se sitten enää mikään kumma asia ollut ettei ollut sotkua. Ruuhkavuodet oli ohi. Saisko kommentteja? Kun oli olo että oon hourulassa, mutten osannut puhua asiasta. Mies osoittautui narsistiksi. Olis vaan parantavaa kuulla etten ollut se hullu kun mun mielestä se ei ollut ihan normaalia.
No, toki tiedämme vain sinun näkemyksesi tilanteesta, mutta kyllä tuon perusteella miehesi oli se hullu. Ei toisten tavaroita voi tuolla lailla mättää jätesäkkiin ja roskiin, ja se että tunkee kaiken vaan yhteen kasaan vaan vaikeuttaa siivousta.
Meillä tavalliseen siivoukseen kuuluu imurointi kerran viikossa. Ruokapöytää pyyhitään melkein päivittäin, mutta muuten ei ole siivousrutiineja.
Jos vieraita tulee kylään, tehdään isompi siivous: Pestään kylppärin lattiat, pesuallas ja kaakelit, pestään tiskipöytä ja tiskiallas, pyyhitään pölyjä sekä järjestellään tavaroita paikoilleen.
Eri roska-astioihin lajiteltujen jätteiden vienti tapahtuu silloin kun roskapussit tulevat täyteen. WC-pönttöä pestään silloin jos se likaantuu.
Oma perussiivoukseni on suunnilleen päivittäistä siivoilua, ettei synny mitään siivotonta tilannetta.
Tavaroilla on oma paikkansa, johon laitan ne käytön jälkeen. Roskat vien samalla, kun muutenkin lähden kotoa. Pesen likaiset astiat heti syötyäni. Jos lattialla on näkyvää roskaa tai likaa, siivoan heti rikkaimurilla tai kostealla liinalla. Vessan ja keittiön hanat sekä altaat voi pesasta käsiä tai astioita pestessä päivittäin. Joku vessan peilikin tulee pyyhkästyä päivittäin suunnilleen hampaita pestessä. Kylppärin lattian pesasen usein ennen kuin menen suihkuun. Lattiakaivosta on pakko ottaa hiukset pois jokaisen hiustenpesun jälkeen, kun on jokin selittämätön hiustenlähtö. Samalla sinne voi laittaa vaikka kloriittia. Pölyjä pinnoilta pyyhin ohimennen, varmaan parikin kertaa viikossa. Jne...
Kerran viikossa imuroin perusteellisesti ja pyyhin lattioita nihkeällä liinalla, toisinaan jää kertaan kahdessa viikossa, jos lattiat näyttää puhtailta. Samoin lakanat vaihtuu kerran viikossa. Pyyhkeet useammin.
Tämä systeemi sopii itselleni. Minulla ei ole ikinä stressiä siivoomisesta tai ärsytä sotkut. Miellän itse, etten siivoa ikinä oikeasti, kun en päätä että "tänäänpä pesen vessan", vaan teen sen jossain välissä ohimennen. Jonkun toisen mielestä saatan siivota jatkuvasti.
Jännä kuulla miten vähän toiset ihmiset siivoaa. Itse olen ns siivousmartta koska minulle on tärkeää että koti on kaunis ja puhdas. Toki ymmärrän että suurelle osalle ihmisestä se ei ole tärkeää. Haluaisin tuoda kuitenkin tähän keskusteluun asian mistä ei ole puhuttu yhtään. Lapsiperheiden kodit ja lasten ajatukset siitä. Tytöllä on kolme sellaista kaveria joiden luo ei voi mennä yöksi koska siellä on siivotonta. En tiedä kun en ole nähnyt mutta nämä tytöt on meillä sanoneet ettei äiti anna kenenkään tulla kun on niin sotkuista ja likaista.
Eikö tuo ole jo aika paljon elämää rajoittavaa? Ei anneta lasten tavata kavereita kotona. Saako muut vieraat sitten tulla, en tiedä.
Pojalla on kans kavereita joilla on kuulemma hurjan näköiset kodit, siellä saa kuitenkin käydä. Ei lapset välitä siitä siivosta, ikinä lapset sanoneet niistä kodeista mitään.
Itse en niinkään tykkää siivoamisesta mutta nautin puhtaudesta ja järjestyksestä. Minulle on hermolepoa siivottu koti, tuoreet kukat pöydällä ja kynttilänvalo. Lapset on opetettu siistiksi ja pitämään paikkansa siistinä. Meillä on iso koti (reippaasti yli 200 neliötä) ja lapset hoitaa itsenäisesti yläkerran. Viikottaiseen ylläpitosivoukseen menee aikaa noin 2 tuntia, riippuu tekeekö extraa. Päivittäin paikat pidetään kunnossa, keittiö siivotaan, lakaistaan isommat roskat, pyyhitään pöydät, vessa siivotaan tarvittaessa jne. Teen mieluummin vähän usein kuin paljon kerralla. Koti on avara ja sisustettu siten että on helppo ja nopea siivota. En voi sietää tavararöykkiöitä, tavaroita väärässä paikassa ja liikaa tavaraa. Meillä on tyhjiä hyllyjä ja kaappeja, tavaraa on hyvin kohtuullinen määrä ja mitään turhaa ei säilötä.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä siivoa koko kotia kerralla. 2 kerrosta ja liki 140 neliötä. Normi siivoukseen kuuluu wc pesu, imurointi ja pölyjen pyyhintä. Näitäkin jaan eri päiville. Esim. tänään pesen vessat, huomenna imuroin alakerran ja kolmantena päivänä imuroin yläkerran.
Perusteellisempaan siivoukseen minulla kuuluu kattolamppujen imurointi pölyistä, huoneiden ovien pyyhintä kauttaaltaan, seinälistojen pyyhintä, sohvien imurointi, matot rullalle ja lattian pesu.
Lattiakaivot pesen silloin, kun vaihdan keittiön tiskiharjan uuteen ja se vanha kaivoihin ennen roskiin menoa.
Keittiön kaapit siivosin ehkä kk sitten. Eteisen vaatekaapin järjestelin vasta.
Minä olen myös fiiliksellä siivoaja, enkä kestäisi mitään kerran viikossa urakalla siivousta. Oikeastaan kun pääsin siitä siivouspäivä-ajattelusta eroon niin elämästä tuli paljon helpompaa. Imuroin 1-2 kertaa viikossa tarpeen mukaan, makuuhuoneet ja olohuoneen harvemmin ja eteinen+keittiö useammin. Myös lattiaa pesen useammin keittiöstä ja eteisestä, makuuhuoneista harvemmin. Joskus on fiilis että huvittaa siivota enemmän, joskus menen siitä mistä aita on matalin. Ihan siistiä täällä pääasiassa on.
Vierailija kirjoitti:
Parempi perussiivous n. kerta kuussa: edellisten lisäksi roska-astioiden ja roskakaapin pesu
Ettekö te pidä pusseja roska-astioissa, vai miksi niitä pitää pestä noin usein?
Päivittäin tavaroiden järjestely ja imurointi. Tiskit ym. Ja kerran viikossa. (eri päivinä) vessojen pesu kalusteet ja seinät /lattiat, suihkujen pesu / ovien pyyhintä ja lattioiden pesu ja patjojen kääntö/lakanoiden vaihto. Kekkar tai kaksi kuukaudessa laatikostojen sisäosat, jääkaapit, hella ym. Saunan pesu 2-4 kertaa vuodessa + ikkunoiden pesu.