Jään elämässäni koko ajan enemmän jälkeen...

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 12:31"]Miksi et mene töihin? Mikset ole ollut töissä? Onko sinulla kavereita? Mitä mieltä he ovat tilanteestasi? Jos nykyisellä koulutuksellasi ei saa töitä tai koet olevasi väärällä alalla, mikset opiskele itsellesi jotain toista tutkintoa? Miten sisaruksesi ovat onnistuneet itsenäistymään mutta sinä et? Etkö kaipaa parisuhdetta, eikö sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia haluja?
[/quote]

Ap, vastaa näihin, niin ymmärrettäis sua paremmin.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 13:35"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 12:31"]Miksi et mene töihin? Mikset ole ollut töissä? Onko sinulla kavereita? Mitä mieltä he ovat tilanteestasi? Jos nykyisellä koulutuksellasi ei saa töitä tai koet olevasi väärällä alalla, mikset opiskele itsellesi jotain toista tutkintoa? Miten sisaruksesi ovat onnistuneet itsenäistymään mutta sinä et? Etkö kaipaa parisuhdetta, eikö sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia haluja?
[/quote]

Ap, vastaa näihin, niin ymmärrettäis sua paremmin.
[/quote]

Niin, miksei työttömät mene töihin? On kavereita. Ovat varmaan salaa samaa mieltä kuin tekin. Sisarukseni ovat rohkeampia eivätkä murehdi niin paljon. En ole aseksuaali.
-ap

Käytkö baareissa?

Eiks sun kannata etsiä työ ja asua silti vanhemmillasi? Säästä hukkaan menevät vuokrarahat ja osta oma asunto myöhemmin.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 09:56"]

 mitä ne ihmiset hiljaa mielessään ajattelevatkaan, kun vastaan kysymykseen "niin mitäs sinä nykyään teet?".

[/quote]

kuka sinulta näitä sitten kyselee?

muista viesteistäsi sain kuvan, että olet syrjäytynyt kotiisi. vanhemmat tuskin tuota kysyvät, kun kerran jo tietävät. ja jos sinulla vaivoiksi asti noita kyselijöitä on, lienet laajemmissa sosiaalisissa piireissä kuin minä (työssäkäyvä perheenäiti).

jos olet elämäntilanteeseesi tyytyväinen, niin jatka samaan malliin äläkä altista itseäsi tällaisille keskusteluille, jossa alapeukutellaan olemisesi ihan maanrakoon tuntemattomien toimesta.
jos et ole tyytyväinen, suosittelen useamman kuukauden mittaista reppureissausta, jonka kulut pidät kurissa vapaaehtoistyöllä ja sohvasurffauksella. :)  (ihan oikeasti)

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 13:47"]Käytkö baareissa?
[/quote]

Käyn, 0-2 kertaa/kk.
-ap

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 13:46"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 13:35"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 12:31"]Miksi et mene töihin? Mikset ole ollut töissä? Onko sinulla kavereita? Mitä mieltä he ovat tilanteestasi? Jos nykyisellä koulutuksellasi ei saa töitä tai koet olevasi väärällä alalla, mikset opiskele itsellesi jotain toista tutkintoa? Miten sisaruksesi ovat onnistuneet itsenäistymään mutta sinä et? Etkö kaipaa parisuhdetta, eikö sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia haluja?
[/quote]

Ap, vastaa näihin, niin ymmärrettäis sua paremmin.
[/quote]

Niin, miksei työttömät mene töihin? On kavereita. Ovat varmaan salaa samaa mieltä kuin tekin. Sisarukseni ovat rohkeampia eivätkä murehdi niin paljon. En ole aseksuaali.
-ap
[/quote]

Hei, toi "miksei työttömät mene töihin" EI ole mikään vastaus. Ymmärrän, jos alan töitä on vaikea saada, olen itsekin työttömänä, mutta etteikö olis mitään töitä, come on... Itse tein lukioiässä ja parikymppisenä mitä tahansa hanttihommaa, mitä satuin saamaan, ja niin tekivät kaverinikin. Olen esim. ollut siivoamassa useammassa paikassa - ei muuten vaadi sosiaalisia taitoja kovin paljon. Kaverit myivät hampurilaisia, olivat kaupan kassalla jne. Lopulta päästiin siistimpiin toimistohommiin ja koulutuksen myötä vähitellen erilaisiin asiantuntija- ja päällikkötehtäviin. Minä tein sinun iässäsi jo oman alani hommia, mutta sitä ennen olin ollut jo vuosia työelämässä. Ja voin kertoa, että erilaisista peloista ja etenkin esiintymisjännityksestä olen kärsinyt minäkin. Meillä erotuksena vain on se, että minä olen yrittänyt tehdä asioille jotain. Esim. yliopistoaikana kävin jännittäjille tarkoitetussa ryhmässä. Mikset sinä tee elämällesi mitään? Miten sinulta on jäänyt esim. työelämä kokonaan aloittamatta? Hanttihommia on aina tarjolla.

68 jatkaa. Ja ennen kuin kukaan kysyy, miksen työttömänä ota itse vastaan jotain hanttihommaa, niin olen siis löytänyt oman alani työtä, jossa aloitan vuodenvaihteen jälkeen. Pitkän etsimisen ja kymmenien lähetettyjen työhakemusten jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 14:19"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 13:46"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 13:35"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 12:31"]Miksi et mene töihin? Mikset ole ollut töissä? Onko sinulla kavereita? Mitä mieltä he ovat tilanteestasi? Jos nykyisellä koulutuksellasi ei saa töitä tai koet olevasi väärällä alalla, mikset opiskele itsellesi jotain toista tutkintoa? Miten sisaruksesi ovat onnistuneet itsenäistymään mutta sinä et? Etkö kaipaa parisuhdetta, eikö sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia haluja?
[/quote]

Ap, vastaa näihin, niin ymmärrettäis sua paremmin.
[/quote]

Niin, miksei työttömät mene töihin? On kavereita. Ovat varmaan salaa samaa mieltä kuin tekin. Sisarukseni ovat rohkeampia eivätkä murehdi niin paljon. En ole aseksuaali.
-ap
[/quote]

Hei, toi "miksei työttömät mene töihin" EI ole mikään vastaus. Ymmärrän, jos alan töitä on vaikea saada, olen itsekin työttömänä, mutta etteikö olis mitään töitä, come on... Itse tein lukioiässä ja parikymppisenä mitä tahansa hanttihommaa, mitä satuin saamaan, ja niin tekivät kaverinikin. Olen esim. ollut siivoamassa useammassa paikassa - ei muuten vaadi sosiaalisia taitoja kovin paljon. Kaverit myivät hampurilaisia, olivat kaupan kassalla jne. Lopulta päästiin siistimpiin toimistohommiin ja koulutuksen myötä vähitellen erilaisiin asiantuntija- ja päällikkötehtäviin. Minä tein sinun iässäsi jo oman alani hommia, mutta sitä ennen olin ollut jo vuosia työelämässä. Ja voin kertoa, että erilaisista peloista ja etenkin esiintymisjännityksestä olen kärsinyt minäkin. Meillä erotuksena vain on se, että minä olen yrittänyt tehdä asioille jotain. Esim. yliopistoaikana kävin jännittäjille tarkoitetussa ryhmässä. Mikset sinä tee elämällesi mitään? Miten sinulta on jäänyt esim. työelämä kokonaan aloittamatta? Hanttihommia on aina tarjolla.
[/quote]

Tekisin siivoustyötä mielelläni, en edes laske sitä "hanttihommaksi". Käyn nytkin siivoamassa silloin tällöin sukulaiseni luona, koska ei mulla ole parempaakaan tekemistä ja on mukava auttaa. Mol.fi on ainakin eri mieltä kanssasi siitä, halutaanko minun työpanoksestani maksaa. Kaikissa avoimissa siivoustyöpaikoissa on vaadittu laitoshuoltajan koulutusta (ei ole) ja autoa (ei ole). Mitä on ne hanttihommat, joita on niin kovasti tarjolla? Ja MIKSI kukaan edes ottaisi minua töihin, kun tarjolla on MUITAKIN, ja aika helvetisti muuten onkin.
-ap

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 10:30"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 08:56"]

 Toisaalta yhä useammin olen alkanut kyseenalaistamaan sitä, haluanko edes olla tavallinen, normaali, keskitien kulkija, joka sosiaalisesta paineesta tekee kaiken niin kuin muutkin.

[/quote]

Tämä on minusta samaan aikaan tosiasioiden kieltämistä ja tietynlaista ylimielisyyttä. Et halua tehdä mitään, mutta koet olevasi pakotettu, koska muuten et täytä tiettyjä normeja. Samaan aikaan väität, että muut tekevät asioita vain täyttääkseen normeja. Nojoo, ehkä joskus parikymppisenä elämä on tätä mutta kyllä kypsät aikuiset tekevät asioita ihan siksi että haluavat, ei siksi että kelpaisivat muille. 

Sun ongelma on se, että sä et halua. Ei niinkään, ettet haluaisi täyttää normeja, vaan et halua ylipäätään mitään. Eli olet flegmaattinen. Onhan saamattomuus ja pelkuruus toki luonteenpiirre, mutta kyllä se ettei tahdo mitään, on myös masentumisen oire. Sun vanhemmat eivät tätä voi sun puolesta ratkaista eikä heidän tarvitse, he ovat itsenäisiä ihmisiä, joten eivät ymmärrä välttämättä tämän riippuvuussuhteen haittoja. Itsenäistymistä ei voi muut antaa, vaan se täytyy aina ottaa. Se on itsensä poisrepimistä toisten vaikutuspiiristä. Se on luonnollinen murrosiästä seuraava vaihe. Ehkä sä siinä mielessä oot jälkeenjäänyt, että sulla ei tätä tarvetta ole?

T. 21

[/quote]

En missään nimessä tarkoittanut olla ainakaan ylimielinen. Koitin sanoa, että yritän usein pohdiskella omia motiivejani tehdä asioita. Esimerkiksi opiskelu. Haluanko opiskella tästä korkeammalle muiden takia (arvostus), vai koska ala kiinnostaa? Haluanko muuttaa omilleni, saada työpaikan ja aloittaa juoksuharrastuksen, jotta on kivempi vastata kysymykseen "Mitä sinä teet, kuka sinä olet?". Osuit naulan kantaan tuossa flegmaattisuudessa, sitä en kiellä yhtään. En tiedä onko tämä osa persoonaani vai jonkinlainen lamaantuneisuuden tila, mutta en tunne olevani kovinkaan utelias. En intohimoinen. En TAHDO tällä hetkellä mitään. Oikeasti haluaisin buutata itseni ja elämäni, aloittaa alusta ja mielellään täysin erilaisena ihmisenä.

-ap

[/quote]

Etsivä nuorisotyö auttaa sinunlaisiasi nuoria elämässä haluaamaasi suuntaan. Katso googlella jos paikkakunnallasi olisi sellaista tarjolla.

Kuulut nuorisotakuun piiriin. Oletko saanut senmukaista palvelua TE-toimistosta? Jos linkki ei toimi, googleta nuorisotakuu. http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/nuoret/nuorisotakuu/index.html

Mitäpä jos menisit nuorisotakuun kautta kunnalle puoleksi vuodeksi töihin? Melkein kaikki kunnat tarjoaa noita paikkoja, usein vielä 6 tunnin päivillä eli vielä kevennetysti normaaliin työssäkäyntiin verrattuna. Jotkut maksavat palkkaa, jotkut taas ottavat työkokeiluun.

Joka tapauksessa tarvitset ensimmäisen työkokemuksesi mahdollisimman pian ja noin vanhana nuorisotakuu on ainoa keino sitä saada. (Ellet aio ryhtyä lähihoitajaksi.) Täytät kohta 25, joten sitä ennen pitäisi saada asia sovittua.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 14:29"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 14:19"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 13:46"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 13:35"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 12:31"]Miksi et mene töihin? Mikset ole ollut töissä? Onko sinulla kavereita? Mitä mieltä he ovat tilanteestasi? Jos nykyisellä koulutuksellasi ei saa töitä tai koet olevasi väärällä alalla, mikset opiskele itsellesi jotain toista tutkintoa? Miten sisaruksesi ovat onnistuneet itsenäistymään mutta sinä et? Etkö kaipaa parisuhdetta, eikö sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia haluja? [/quote] Ap, vastaa näihin, niin ymmärrettäis sua paremmin. [/quote] Niin, miksei työttömät mene töihin? On kavereita. Ovat varmaan salaa samaa mieltä kuin tekin. Sisarukseni ovat rohkeampia eivätkä murehdi niin paljon. En ole aseksuaali. -ap [/quote] Hei, toi "miksei työttömät mene töihin" EI ole mikään vastaus. Ymmärrän, jos alan töitä on vaikea saada, olen itsekin työttömänä, mutta etteikö olis mitään töitä, come on... Itse tein lukioiässä ja parikymppisenä mitä tahansa hanttihommaa, mitä satuin saamaan, ja niin tekivät kaverinikin. Olen esim. ollut siivoamassa useammassa paikassa - ei muuten vaadi sosiaalisia taitoja kovin paljon. Kaverit myivät hampurilaisia, olivat kaupan kassalla jne. Lopulta päästiin siistimpiin toimistohommiin ja koulutuksen myötä vähitellen erilaisiin asiantuntija- ja päällikkötehtäviin. Minä tein sinun iässäsi jo oman alani hommia, mutta sitä ennen olin ollut jo vuosia työelämässä. Ja voin kertoa, että erilaisista peloista ja etenkin esiintymisjännityksestä olen kärsinyt minäkin. Meillä erotuksena vain on se, että minä olen yrittänyt tehdä asioille jotain. Esim. yliopistoaikana kävin jännittäjille tarkoitetussa ryhmässä. Mikset sinä tee elämällesi mitään? Miten sinulta on jäänyt esim. työelämä kokonaan aloittamatta? Hanttihommia on aina tarjolla. [/quote] Tekisin siivoustyötä mielelläni, en edes laske sitä "hanttihommaksi". Käyn nytkin siivoamassa silloin tällöin sukulaiseni luona, koska ei mulla ole parempaakaan tekemistä ja on mukava auttaa. Mol.fi on ainakin eri mieltä kanssasi siitä, halutaanko minun työpanoksestani maksaa. Kaikissa avoimissa siivoustyöpaikoissa on vaadittu laitoshuoltajan koulutusta (ei ole) ja autoa (ei ole). Mitä on ne hanttihommat, joita on niin kovasti tarjolla? Ja MIKSI kukaan edes ottaisi minua töihin, kun tarjolla on MUITAKIN, ja aika helvetisti muuten onkin. -ap

[/quote]

Puhelinmyyntiin pääsee vielä tuon ikäinen ilman kokemustakin.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 10:09"]

Kiitos mielenkiintoisesta viestistä. Maksan omat kulunu samalla tavalla kuin muutkin työttömät - saan työmarkkinatukea kuukausittain. En ole saanut vanhemmiltani rahaa/vaatteita/muuta tavaraa yläasteen jälkeen, enkä toki ole tarvinnutkaan.

-ap

[/quote]

Minäkin olen työtön ja saan työmarkkinatukea. En silti ole niin harhainen, että kuvittelisin tällä pystyväni maksamaan oman elatukseni. Eihän tämä raha riitä edes asumismenoihin ja ruokaan, saati sitten että pystyisin osallistumaan lapsen elatukseen. Mies minut pääosin elättää, veronmaksajat osallistuvat pienellä siivulla. Samalla tavalla sinunkin vanhempasi osallistuvat sinun elatukseen, tuskin maksat heille asumisestasi markkinahintaa.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:07"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 10:09"]

Kiitos mielenkiintoisesta viestistä. Maksan omat kulunu samalla tavalla kuin muutkin työttömät - saan työmarkkinatukea kuukausittain. En ole saanut vanhemmiltani rahaa/vaatteita/muuta tavaraa yläasteen jälkeen, enkä toki ole tarvinnutkaan.

-ap

[/quote]

Minäkin olen työtön ja saan työmarkkinatukea. En silti ole niin harhainen, että kuvittelisin tällä pystyväni maksamaan oman elatukseni. Eihän tämä raha riitä edes asumismenoihin ja ruokaan, saati sitten että pystyisin osallistumaan lapsen elatukseen. Mies minut pääosin elättää, veronmaksajat osallistuvat pienellä siivulla. Samalla tavalla sinunkin vanhempasi osallistuvat sinun elatukseen, tuskin maksat heille asumisestasi markkinahintaa.
[/quote]

Onko kaikesta väännettävä? Meinasin lisätä, että asumiskulut poislukien maksan omat kuluni, mutta luulin sen olevan jo selvä. Ja olen kyllä tietoinen siitäkin, etten itse elätä itseäni vaan arvoisat veronmaksajat, ihan niin kuin muidenkin työttömien tilanteessa.

-ap

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 09:35"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 09:32"]

Päästäisit jo vanhempasi hengähtämään. Itsenäisty. Hae töitä/ opiskelupaikkaa, hae asuntoa/ opiskelijaboksia, rupea kokkaamaan itse ruokasi, tekemään kauppareissusi, maksamaan laskusi ja ostamaan vaatteesi. Siivoa, pyykkää kuin aikuinen. Ulkoile. Harrasta.

[/quote]

No höh. Entä jos vanhempani pitävät siitä, että asun kotona? Onko se ihan mahdoton ajatus? :) Myöskin oletus siitä, ettenkö tekisi ruokaa/hoitaisi kauppareissuja/maksaisi omia laskujani/ostaisi omia vaatteitani, on nimenomaan oletus ja väärä sellainen.

-ap

[/quote]

Kenenköhän rahoilla sä niitä omia vaatteita mahdat ostaa?

Epäilemättä joskus vanhemmista on mukavaa, kun lapsi jää kotiin seuralaiseksi, mutta tekevät sillä kyllä karhunpalveluksen. Sinun tapauksessasihan hyväntahtoisuus on johtanut siihen, että et enää uskalla irtautua pesäkolostasi. Lämpöinen kotikolo iltalehtiä lukien ja siivoillen takertuu sinuun kuin homeen haju ja sitä on vuosi vuodelta vaikeampi päästä eroon. 

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:22"][quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 09:35"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 09:32"]

Päästäisit jo vanhempasi hengähtämään. Itsenäisty. Hae töitä/ opiskelupaikkaa, hae asuntoa/ opiskelijaboksia, rupea kokkaamaan itse ruokasi, tekemään kauppareissusi, maksamaan laskusi ja ostamaan vaatteesi. Siivoa, pyykkää kuin aikuinen. Ulkoile. Harrasta.

[/quote]

No höh. Entä jos vanhempani pitävät siitä, että asun kotona? Onko se ihan mahdoton ajatus? :) Myöskin oletus siitä, ettenkö tekisi ruokaa/hoitaisi kauppareissuja/maksaisi omia laskujani/ostaisi omia vaatteitani, on nimenomaan oletus ja väärä sellainen.

-ap

[/quote]

Kenenköhän rahoilla sä niitä omia vaatteita mahdat ostaa?

Epäilemättä joskus vanhemmista on mukavaa, kun lapsi jää kotiin seuralaiseksi, mutta tekevät sillä kyllä karhunpalveluksen. Sinun tapauksessasihan hyväntahtoisuus on johtanut siihen, että et enää uskalla irtautua pesäkolostasi. Lämpöinen kotikolo iltalehtiä lukien ja siivoillen takertuu sinuun kuin homeen haju ja sitä on vuosi vuodelta vaikeampi päästä eroon. 
[/quote]

Ihan asiaa puhut, mutta tartun nyt tuohon ensimmäiseen kysymykseen. Siis ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että rahat jotka saan työmarkkinatukena, eivät ole minun rahojani? Kenen ne ovat? Sinunko? Ja jos hiertää ajatus siitä, että ostelen henkkamaukkaryysyjä ja muuta turhaa päivittäin, niin huoli pois: säästöön menee n. 90%, vaikka siis eiväthän ne minun säästöjäni tietenkään ole.
-ap

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:13"]

Onko kaikesta väännettävä? Meinasin lisätä, että asumiskulut poislukien maksan omat kuluni, mutta luulin sen olevan jo selvä. Ja olen kyllä tietoinen siitäkin, etten itse elätä itseäni vaan arvoisat veronmaksajat, ihan niin kuin muidenkin työttömien tilanteessa. -ap

[/quote]

Asuminen on varmaan kaikilla yksittäinen suurin menoerä. Tuo kommenttini kumpusi siitä, kun väitit maksavasi omat kulusi.

Minullekin on aikuistuminen ollut vaikeaa. Olin pitkään opiskelija, vaikka todellisuudessa en saanut opiskeltua. Vasta kun minut heitettiin ulos opiskeluasunnosta, olin pakkotilanteessa ja menin töihin ja muutin muualle asumaan. Silloin onneksi pystyi saamaan töitä, nykyisin tilanne on siltä osin heikko. Minulla on taipumusta taantua aina olosuhteiden salliessa, nytkin työnhaku tökkii ja minun on vaikea saada itseni motivoitua siihen. Jotain tekemistä tässä pitäisi kuitenkin 20 vuodeksi keksiä, ennen kuin eläkeikä koittaa. Jos olet samanlainen kuin minä, niin vuodet vierivät huomaamatta etkä pysty jälkeenpäin sanomaan, että olisi tehnyt mitään järkevää oman tilanteesi parantamiseksi. Minäkin olen tässä nyt AMK-opintojen jälkeen ollut kaksi vuotta työttömänä, enkä voi sanoa että olisin kehittänyt itseäni millään tavalla siihen suuntaan, että kilpailukykyni työmarkkinoilla olisi parantunut.

Kyllä sinäkin aikuistut pakon edessä, kun ei ole vaihtoehtoja. Toivottavasti se tilanne tulee sinulle eteen ennemmin eikä myöhemmin. Vanhempasi tekevät sinulle karhunpalveluksen, kun pitävät sinua kotona kuin jotain vauvaa.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:28"]

Ihan asiaa puhut, mutta tartun nyt tuohon ensimmäiseen kysymykseen. Siis ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että rahat jotka saan työmarkkinatukena, eivät ole minun rahojani? Kenen ne ovat? Sinunko? Ja jos hiertää ajatus siitä, että ostelen henkkamaukkaryysyjä ja muuta turhaa päivittäin, niin huoli pois: säästöön menee n. 90%, vaikka siis eiväthän ne minun säästöjäni tietenkään ole. -ap

[/quote]

Kun pääset töihin ja saat ensimmäisen palkan, huomaat kyllä mikä ero on itse ansaitulla rahalla ja toisilta saadulla köyhäinavulla.

Tuo on hyvä, että sinulla jää noin paljon säästöön. Onko sinulla jo ASP-tili? Se kannattaa avata heti ensi tilassa, jos et ole jo avannut. Kun saat työpaikan, on se ensimmäinen asunto helpompi ostaa kun omarahoitusosuus on jo säästettynä.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 10:09"]

Niin tosiaan, millä elät? Kuka asumisesi, ruokasi, vaatteesi, nettiyhteytesi, puhelimesi, ruokasi, menosi maksaa? Ihan pokkana vanhempien siivellä elät yhä ja nämä ruokkkivat kuin pesästä laitojen yli kasvavaa käenpoikasta.

[/quote]

Sen sijaan että urputat työttömän elämistä työmarkkinatuella, olisit hiljaa ja tyytyväinen. Ap ei kuitenkaan joudu pyytämään kelalta asumistukea eli hän on siinä suhteessa vähemmän häiriöksi sinun elämällesi.

Aina on ollut ihmisiä, jotka eivät edes halua perustaa omaa perhettä ja joista on mukavaa jäädä asumaan lapsuudenkotiin. Maatalousyhteiskunnassa tällaiset ihmiset olivat suureksi hyödyksi, he olivat niitä tätejä ja setiä, joiden apuun saattoi turvata, koska heillä ei ollut omia lapsia huollettavana eikä omaa ukkoa tai akkaa, jonka vanhempia pitäisi myös hoitaa. Epäilemättä tällaisia ihmisiä on edelleen, mutta valitettavasti heille ei ole enää sellaista sosiaalista lokeroa kuin ennen. Se, että sinua nälvitään vanhempien nurkissa asumisesta on juuri osoitus mainitsemastasi sosiaalisesta paineesta. Kotona asuminen voi olla este tai hidaste joillekin asioille, mutta sen päättävät ne ihmiset, jotka sen kodin muodostavat. SInun tapauksessasi sinä ja vanhempasi.