Lue keskustelun säännöt.
Avioliittomme murenee käsiin, mitä teen?!
21.12.2014 |
Olemme olleet kaksi vuotta naimisissa, yhdessä yli 10 vuotta. Vauva tulossa. Koko raskauden ajan suhde on ollut laskusuunnassa ja nyt taitaa olla syöksykierre menossa.
Miehelle raskaus tuntuu olevan iso pala, vaikka itse aina sanonut haluavansa lapsia. Esim tänään osti kaupasta paistin ja sitten meille syntyi riitaa siitä, kun jääkaappi haisi. Mies ilmoitti, että syy on mun. Aloin tutkia kaappia. Siellä oli miehen yli viikko sitten avaama broileripaketti, jossa mätäni raakoja broilerinfileitä. Vedin kamalat pultit, koska 2 kk sitten mies oli jättänyt kaappiin raakaa lihaa, josta oli veret valuneet kaikkialle. Ruoat meni silloin roskiin ja mulla oli kamala työ siivota kaappi. Mies hermostui ja lähti kotoa.
Aloin laittaa paistia. Mies tuli takaisin ja olisi ottanutpaistin uunista 60 asteessa. Sanoin, etten voi syödä raskaana veristä paistia. Mies marisi, että syö sä päätypalat. Pyysin, että paistita tehtäisiin kypsä. Mies jätti folion tiskille, johon oli laittanut mausteita ja sitruunamehua, joku ihme viritys, johon olisi paistin vielä käärinyt. Ei suostunut koskemaan kypsään paistiin. Söi vaan salaattia ja perunaa. Lipitti koko loppuillan viiniä ja murjotti, kun mä pesin lattioita. Ilmoitti, että on joulun sitten yksin kotona. Meillä on koko suku kutsuttu tätini luo, lienee tädin viimeinen joulu ja sinne ei oikein voi jättää menemättäkään.
MMies jättää kaikki tavarat lojumaan. Siivosin sen kalsarit, jonkun poranterän, sekalaisen kasan kamaa nojatuolista. Se haki ne siihen takaisin ja ilmoitti, että siivoaa ne itse, kun hälle sopii. Eteisen lattialla kuukauden ainakin ollut miehen papereita ja allergialääkkeet. Ei voi kerätä pois, vaikka pyydän...
Mä en tiedä, mitä tekisin. Tämä on jatkuvaa kiukuttelua ja riitaa. Mitä teen?
Kommentit (93)
Meille kävi juuri noin, kun syntyi vammainen lapsi. Leppoisa ihminen muuttui päinvastaiseksi. Sitä kuonan määrää, jonka ex päälleni kaatoi murjotettuaan ensin kuukausikaupalla!!! Kävi myös minuun käsiksi.
Sain kuulla olevani pelkkä p*skakasa ja lähti toisen naisen matkaan - tämä olikin kuulemma aivan ihana.
Myöhemmin selvisi, että iso osa siitä oli sanasta sanaan samoja juttuja mitä isänsä oli sanonut äidilleen heidän erossaan, kun isänsä lähti toisen naisen matkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun pitää erota ennen synnytystä oman ja lapsesi turvallisuuden vuoksi. Älä pelkää ettet pärjäisi, olin itsrkin aluksi yh kunnes tapasin uuden unelmamiehen. Nainen pärjää aina ja on historiassa ennenkin hoitanut lapsia ilman miestä.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 07:53"]
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 04:37"]
Katsotaan, jaksanko vetää tuollaista systeemiä enää läpi. Pinna alkaa olla jo sen verran kireällä. Esim nyt yritän nukkua sohvalla. Mies söi punasipulia nyt illalla. Tästä on puhuttu, punasipulin haju tekee mulle nyt raskausaikana niin pahaa, että en voi olla samassa huoneessa sitä syöneen kanssa. Nytkin koko makuuhuone, miehen jokainen ihohuokonen löyhkää raa'alle punasipulille. Tästä on puhuttu, mies on vetänyt tuota sipulia kiusallinen, että pääsisi sanomaan, kun se hullu akka rajoittaa jo hänen syömistäkin.
Laittaisin miehen sohvalle, mutta olen maksanut valkoisesta sohvasta useamman tunnin. Mies nukkuu alasti, en todellakaan halua sen hikistävän sohvaani. Miehestä kun jää valkoiseen lakanaankin keltaiset hikijäljet.
En mä tiedä, jaksanko enää leikkiä tuolle terapeuttia.
[/quote]
Voi olla että miehessä (kin) vikaa, mutta näin naisena voin kyllä sanoa, että kyllä säkin kuulostat melkoiselta valittajalta ja nalkuttajalta. Mäkään en jaksaisi kuunnella tollaista valitusta mitä sulta tulee. Paistit, sotkut, punasipulit ym. ym. huoh...
[/quote]
Et ilmeisesti ole ollut raskaana etkä kärsinyt raskauspahoinvointia.
Minä olen ollut molempia. Raskausajalla kehotetaan välttämään tiettyjä ruoka-aineita, ja raaka liha on niistä yksi. Medium liha ei ole kypsä liha. Mediumissa voi periaatteessa olla vielä taudinaiheuttajia. Samasta syystä mm. homejuustot ovat kiellettyjen listalla.
Raskauspahoinvointi ei suinkaan aina rajoitu aamuun eikä ainoastaan alkuraskauteen. Minun pahoinvointini oli ympärivuorokautista ja erityisesti hajut laukaisivat sen. Pahoinvointini kesti myös miltei koko raskauden ajan. Se hellitti vasta viimeisellä kolmanneksella kokonaan. Muistan, kuinka raskaana ollessani jouduin odottamaan pizzerian ulkopuolella, kun en kestänyt sieltä lemuavaa valkosipulin hajua, mutta lasteni isä halusi pizzalle. Normaalioloissa rakastan valkosipuliruokaa.
Raskaana ollessani en myöskään sietänyt lasteni isän partaveden tuoksua enkä tupakan hajua vaan sain niistä hirvittäviä pahoinvointikohtauksia. Niinpä jos hän ei suostunut käymään suihkussa ja puunaamaan suunsa tupakoinnin jäljiltä huolellisesti, vietin yöni mieluummin sohvalla kuin löyhkäävän (minun nenässäni hajut olivat lähinnä löyhkää!) miehen vieressä.
Tässä kohdassa minun kai pitäisi AV-tyyliin toivottaa sinulle mahdollisimman hirveitä raskauspahoinvointioireita, mutta en viitsi, ovat ne sen verran kamalia kuukausia ja vieläkin muistissa. :)
Haluaisin vain sanoa lopuksi, että ihan normaalia raskaana olevan naisen käytöstä ap:lta. Ei tuossa ole tosiaankaan mitään kummallista. Olen nimittäin kummallisempiakin juttuja kuullut ja nähnyt raskausaikaan liittyen.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 10:08"]
No tuota, mies ei ole väkivaltainen. Paitsi henkistä väkivaltaa käyttää. En katso, että mun nyt pitäisi lähteä pakoon jotenkin. Apua kyllä saan, jos tarvitsisi.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 10:04"]
Ja nyt vasta huomasin, että miehen äiti on ollut huolissaan teidän hyvinvoinnista.
Käy heti lukemassa nettiturvakodin ohjeet hätätilanteisiin ja tee itsellesi pakosuunnitelma. Poista tämä sivu sen jälkeen sivuhistoriasta.
Sun pitää suunnitella lähtösi niin että olet turvassa. Lähde, kun hän on pois ja mene paikkaan, josta hän ei löydä sinua.
Onko sinulla joku, joka voi auttaa lähdössä?
[/quote]
[/quote]
Henkisestä väkivallasta on pieni askel fyysiseen väkivaltaan. Koskaan ei pidä tuudittautua siihen luuloon, että ei se lyö, koska ei ole koskaan ennenkään lyönyt. Kerta se on ensimmäinenkin.
Jo jopa väkivallan uhka on tarpeeksi painava syy hakeutua turvaan omasta kotoaan. (Ihmettelen itsekin omaa typeryyttäni, kun jäin naama punaisena karjuvan miehen kanssa samaan kotiin. Myöhemmin tuli tönimistä ja tyrkkimistä, väkivallalla uhkailua, nyrkillä heristelyä ja uhkailua. Noh, selvisin hengissä. Se on ollutta ja mennyttä. Nykyisillä tiedoillani olisin ottanut jalat alleni paljon aikaisemmin ja lähtenyt turvakotiin.)
Turvakotien yhteystietoja ja muutakin tarpeellista tietoa perheväkivallasta:
https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=8
Eli tuollaista älytöntä riitaa meillä koko ajan. Mies ei ole koko raskauden aikana halunnut tehdä kanssani mitään. Ei lähteä edes kauppaan. Tänään osuttiin samaan ruokakauppaan, mies meni mua karkuun ja oli tosi kärttyisä. Meillä ei ole mitään läheisyyttä, ei mitään. Jos mies on kotona, istuu puhumatta. Yleensä tulee kotiin joskus klo 23 jälkeen. Koko ajan sillä ihme menoja, yön yli pois kotoa. Jos pyydän, että tehtäisiin jotain yhdessä, yritetään pelastaa tämä avioliitto, mies ilmoittaa, että haluaa olla mun seurassa vasta, kun muutun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko kuitenkin parempi ilman moista miesta. Ei han kovin kiinnostavalta ja haluttavalta kuullosta. Ymmarran kylla etta lapsi on tulossa, mutta ei se tilanne ainakana helpotu kun sinulla on vauva ja 'mieslapsi'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei muutu..kerää kamppeet ja lähde...
Ihan kamala tilanne.. Mies reagoi hyvin oudosti. Miksi välttelee ja tekee sinulle pahan mielen? Istukaa pian alas ja jutelkaa. Jos mies ei suostu, on aikalisän paikka. Saisko joulunaika erillään ajatuksia selvemmiksi? Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahasti kuulostaa klassiselta pettämiseltä. Huono omatunto ja tietoinen/tiedostamaton etäännyttäminen. En osaa sen paremmin neuvoa tai auttaa, kamalalta kuulostaa. Voimia ja jaksamista!
Pettää? Kun on kerran kummia menoja. Ja purkaa oman syyllisyytensä ja pahan olon asiasta suhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuraskaudessa mies uhkasi erolla pari kertaa. Lopulta sanoin, että lähtee sitten, ei tarvitse enää riidellä. Mies alkoi vetää sanojaan takaisin. Kolme viikkoa sitten oli iso riita, pyysin häntä lähtemään. Hän sanoi katsovansa asunnon. Nyt, kun on ollut puhetta, niin ei ole mitään katsonutkaan.
Ap, mitä enemmän kerrot miehestä sitä enemmän karmaisevalta koko tilanne vaikuttaa. Eikö sulla jo soi hälytyskellot ja lujaa? Aikalisä suhteeseen ja heti.
Joulu erillään saa mies pohtia pään sisustaansa. Selvittää mitä elämässä haluaa. Sä saat rauhaa ajatella ja olla rauhassa. Voi olla että mies ajatuu nurkkaan, tietää itsekin että jotain on pahasti vialla ja pelkää juurikin terapeutteja "koska ne näkee pään sisälle".
Vainoharhaisuus lääkkeitä kohtaan, ei välitä yhtään syntyvästä lapsesta, valehtelee, selittelee, raivoaa, loukkaa, syyttelee. Onko mitään hyvää jälkellä? Ei tuossa sotkussa tule muuta kuin tilanne pahenemaan. Vaikutat selväjärkiseltä naiselta, nyt selkä suoraksi ja loppuraskaus erillään miehestä.
Sulla on tukea, käytä sitä. Ja ole helkatin varovainen. Mies voi ns pimahtaa lopullisesti.. Koska se ei kestä enää tilannetta ja on ajettu nurkkaan, pakotettu esin terapiaan, se voi mieluummin tossa mielentilassa tappaa ittensä, ajaa motarilla tolppaan ja siinä se.
Mutta, tää kuulostaa kylmältä mutta sanon suoraan koska olen ollut samassa tilanteessa vastasyntyneen ja parivuotiaan kanssa, on helpompi jos mies ottaa itseltään hengen kuin että muu perhe elää helvetissä. Siinä helvetissä alkaa toivoa että jos toinen ei parane eikä hae apua, se mieluummin lähtisi pois, lopullisesti perhettä kiusaamasta.
Se on epätoivoinen tilanne, siihen tarvii koko perhe apua. Mutta koska olen kokenut sellaista, voin sanoa että se sekopää voi myös myöntyä apuun ja tilanne voi parantua, tervehtyä ja elämä voi jatkua. Toivoa on aina vaikka sitä voi olla mahdoton nähdä. ole vaan nyt järkevä ja laita itsesi ja vauvasi etusijalle kaikessa. Suhdetta voi korjata pitkän aikaa vielä mutta nyt se on mahdotonta. Aikalisä. Ja tsemppiä!