Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu tuntemattoman ihmisen kylmäävä reaktio jos sanon ohimennen jotain normaaliin small talkiin kuuluvaa?
19.10.2021 |
Havahduin pohtimaan asiaa kun noita ihmiskontaktejakin alkaa tulla enemmän. Aiemmin ihmettelin, että onko minussa jotain vikaa kun minä rupattelen kevyesti small talk mielessä ja osan ihmisistä kanssa voikin syntyä todella mielenkiintoisia keskusteluja.
Osa puolestaan reagoi tervehtimiseeni ja muutamaan sanaan ruumiin lihakset kiristyen ja kasvojen ilme jähmettyen, katsoen kulmien alta. Voisi sanoa, että elävästä ihmisestä lähtee kylmäävä tunne tuollaisessa tilanteessa. Mistä reaktio kertoo kun tervehdin hillitysti, että toinen voisi kokea tulevansa huomioiduksi ja sanon muutaman sanan.
En harrasta mitään rotu-, sukupuoli-, politiikka- tai uskontovitsejä muutenkaan eikä sellaista tulisi mieleenikään sanoa tuntemattomille ihmisille. Onko minun olemuksessani (keski-ikäinen täti) jotain vastenmielistä kun ihmiset reagoivat noin?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku tuntematon lähestyy, eka ajatus on, että tuo haluaa minulta jotain. Joko rahaa, saarnata uskontoa, tai myydä jotain.
Näin introverttinä ajatuskin siitä, että joku juttelisi ihan vain juttelemisen takia on vieras. Siksi kavahdan, ja näytän varmasti pelokkaalta.
Entäs jos kysyy tietä jonnekin mitä ei löydä?
Tai on tuomassa pudonnutta lompakkoa, kännykkää, hanskaa?
Mietin käykö nämä ketjun "haluan olla rauhassa small talkilta" -tyypit, joiden energiat hupenee heti jonkun tuntemattoman kohti hymyilystä, ikinä Suomen ulkopuolella. Miten te pärjäätte siellä?
Olen asunut Lontoossa ja Los Angelesissa.
Small talk ei ole lainkaan kuluttavaa silloin, kun se on oikeassa kontekstissa.
Kuluttavaa small talkista tulee silloin, kun joku tekee siitä keppihevosen milloin mihinkin - tietoiseen tai tiedostamattomaan- muuhun tarpeeseensa; syntyy iilimato talk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan uskalla sanoa edes anonyymina mitään tästä? Haluaisin ymmärtää!
Kyllä keski-ikäisen tädinkin small talkit voi tulkita seksuaaliseksi ahdisteluksi, jos se kohdistuu itseä nuorempiin miehiin tai lesbonaisiin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku tuntematon lähestyy, eka ajatus on, että tuo haluaa minulta jotain. Joko rahaa, saarnata uskontoa, tai myydä jotain.
Näin introverttinä ajatuskin siitä, että joku juttelisi ihan vain juttelemisen takia on vieras. Siksi kavahdan, ja näytän varmasti pelokkaalta.
Entäs jos kysyy tietä jonnekin mitä ei löydä?
Tai on tuomassa pudonnutta lompakkoa, kännykkää, hanskaa?
Mietin käykö nämä ketjun "haluan olla rauhassa small talkilta" -tyypit, joiden energiat hupenee heti jonkun tuntemattoman kohti hymyilystä, ikinä Suomen ulkopuolella. Miten te pärjäätte siellä?
Olen asunut Lontoossa ja Los Angelesissa.
Small talk ei ole lainkaan kuluttavaa silloin, kun se on oikeassa kontekstissa.
Kuluttavaa small talkista tulee silloin, kun joku tekee siitä keppihevosen milloin mihinkin - tietoiseen tai tiedostamattomaan- muuhun tarpeeseensa; syntyy iilimato talk.
Allekirjoitan tuon, mitä kirjoitit small talkista. Et kuitenkaan ole näitä kommentoijia, jotka eivät siedä mitään tuntemattomien lähestymisiä, eli kysymys ei ollut mielestäni suunnattu sinulle ja kaltaisillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan uskalla sanoa edes anonyymina mitään tästä? Haluaisin ymmärtää!
Kyllä keski-ikäisen tädinkin small talkit voi tulkita seksuaaliseksi ahdisteluksi, jos se kohdistuu itseä nuorempiin miehiin tai lesbonaisiin..
Taitaa olla jo oma seksuaalisuutensa, jos sään taivastelusta saa tehtyä "seksuaalista" 🙄
Minä puhun aina takaisin kun joku aloittaa keskustelun. Joskus julkisissa on joku, jolla on haasteita elämässä alkanut juttelemaan ja kyllä minä keskustelen. Huvitti vieressä istuvien vetäytyneet asennot ja ilmeet, pelkäsivät varmaan, että joutuvat osalliseksi keskusteluun 😁 Itse juttutokio oli ihan asiallinen ja molemmille jäi hyvä mieli. Kuten yleensä jä satunnaisista keskusteluista.
Jos toisten muutamat neutraalit sanat imevät energiaa, kannattaa käydä nuppilääkärillä. Vihamielinen suhtautuminen kanssaihmisiin, vaikka he avaisivat suunsa tervehtiäkseen, ei ole tervettä. Miten ihmeessä te kasvatatte lapsenne?
Ai niin, olen myös sellainen hullu, joka jakaa kohteliaisuuksia ja sanoo, jos jollain on jotain kivaa päällä, näyttää tyylikkältä tai saan muun syyn ihastella. Anteeksi jos imen pimeän energianne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan uskalla sanoa edes anonyymina mitään tästä? Haluaisin ymmärtää!
Kyllä keski-ikäisen tädinkin small talkit voi tulkita seksuaaliseksi ahdisteluksi, jos se kohdistuu itseä nuorempiin miehiin tai lesbonaisiin..
Rivoja puhuva keski-ikäinen nainen naisten ja miesten kimpussa kuulostaa enemmän pikkujouluja juhlivalta kuin pysäkillä juttelevalta naiselta.
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään jutella joskus ja olen juuri se, joka saattaa aloittaa vaikka kaupassa juttelemaan viereisen ihmisen kanssa silloin, kun valkkaamme samaan aikaan tomaatteja. Sanoisin, että 99% jutusteluni otetaan mukavasti vastaan. Mutta en minä nyt ala sen ihmeempiä juttelemaan siinä, sanon vain muutaman sanan ja se riittää hyvin. Joskus tilanteista lähtee pitempiä keskusteluita, mutta en todellakaan odota, että toinen alkaisi jutustelemaan kanssani enempää. Osaan oikein hyvin olla myös hiljaa, se ei ole mikään ongelma.
Olen asunut ulkomailla useita vuosia ja tottunut ihan kaikenlaiseen.
Kerran olin Kuopiossa prismassa ja eräs nainen sattui samalle hyllylle ja alkoi jutustelemaan niitä näitä hyllyssä olevista tuotteista. Vastailin ihan normaalisti ja nainen totesi onnessaan että miten ihanaa on olla Savossa, kun täällä voi jutustella prismassa ja ihmiset vastaa! 😄❤️ Hän oli mökkiläinen.
Se oli hauska tilanne.
Ap:llä selvästi savolaiset /karjalaiset geenit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku tuntematon lähestyy, eka ajatus on, että tuo haluaa minulta jotain. Joko rahaa, saarnata uskontoa, tai myydä jotain.
Näin introverttinä ajatuskin siitä, että joku juttelisi ihan vain juttelemisen takia on vieras. Siksi kavahdan, ja näytän varmasti pelokkaalta.
Entäs jos kysyy tietä jonnekin mitä ei löydä?
Tai on tuomassa pudonnutta lompakkoa, kännykkää, hanskaa?
Mietin käykö nämä ketjun "haluan olla rauhassa small talkilta" -tyypit, joiden energiat hupenee heti jonkun tuntemattoman kohti hymyilystä, ikinä Suomen ulkopuolella. Miten te pärjäätte siellä?
Kerran huikkasin kadulla nuorehkoa naista odottamaan, että toisin hänen pudonneet nahkahanskansa. Hän katsoi olan yli ja lähti juoksemaan pakoon vaikka vilkutin hänelle hanskoillaan. Väkisin en tietenkään alkanut jahtaamaan häntä ja laitoin hanskat kadun varteen jonkun puun oksille.
Mietin kyllä, että itseäni hanskojen katoaminen korpeaa mutta näköjään tuokin on ihan ihmisestä kiinni. Eihän hänen olisi edes kiittää. Se ”jes” olisi ollut ihan riittävä reaktio kun joku poimii hänen pudottamansa hanskat kadulta 🤪.
😂 Only in Finland!
Luuli varmaa siksi hanskakuristajaksi 😆?
Vierailija kirjoitti:
Neiti X kirjoitti:
Suomalaiset eivät ole tottuneet tuntemattoma ihmisen liian tuttavalliseen hölöttämiseen. Suhtaudumme tuollaiseen "ei toivottuun" yllätykseen torjuvasti. Ei ole lupaa tunkeutua toisen yksityiseen tilaan täyttämään hiljaisuutta typerällä melusaasteella.
Itse henk.kotaisesti en arvosta tyhjänpuhujia, jotka ovat ihastuneet omaan ääneensä, eivätkä tajua olla hiljaa!
En minä kälätä enkä hölötä. Käsittääkseni on ihan normaalia keskustella vaikkapa vallitsevasta säästä ja päivänpolttavista uutistapahtumista, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. Kai sitä voi kysyä kuinka toinen ihminen kokee asian?
Kyseletkö sinä siis tuntemattomilta ihmisiltä mielipiteitä päivänpolttaviin uutistapahtumiin??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tulee juttelemaan lähinnä maistissa olevat ja oudot tapaukset. Voin vastata sanalla tai parilla, mutta enempää en ehdi, jaksa ja viitsi rupatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neiti X kirjoitti:
Suomalaiset eivät ole tottuneet tuntemattoma ihmisen liian tuttavalliseen hölöttämiseen. Suhtaudumme tuollaiseen "ei toivottuun" yllätykseen torjuvasti. Ei ole lupaa tunkeutua toisen yksityiseen tilaan täyttämään hiljaisuutta typerällä melusaasteella.
Itse henk.kotaisesti en arvosta tyhjänpuhujia, jotka ovat ihastuneet omaan ääneensä, eivätkä tajua olla hiljaa!
En minä kälätä enkä hölötä. Käsittääkseni on ihan normaalia keskustella vaikkapa vallitsevasta säästä ja päivänpolttavista uutistapahtumista, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. Kai sitä voi kysyä kuinka toinen ihminen kokee asian?
Kyseletkö sinä siis tuntemattomilta ihmisiltä mielipiteitä päivänpolttaviin uutistapahtumiin??
Niin se ap rehvakkaasti kirjoitti. Olen täysin varma, että lähes jokainen ajattelee ap:n olevan päihdyttävien tuotteiden alainen ja kiinnostus hänen juttuihinsa on miinuksella. Vaikka olenkin aika puhelias nainen, niin suhtaudun ap:n tapaisiin hölöttäjiin varauksella. Minua ei oikeasti kiinnosta hänen keskustelunsa.
Ap aloittaa siis heti huomenna ryhtiliikkeen ja lopettaa vieraiden ihmisten hölötyksellä lähentelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee juttelemaan lähinnä maistissa olevat ja oudot tapaukset. Voin vastata sanalla tai parilla, mutta enempää en ehdi, jaksa ja viitsi rupatella.
Sama juttu. Maistissa olevat saattavat olla hyvinkin hankalia joskus, samoin jotkut vanhukset. Kun heille iskee puheripuli, niin siitä ei meinaa päästä pois hyvällä tai pahalla.
Läheisessä kaupassa tulee joskus vastaan yksi vanhempi mies rollaattorin kanssa ja kerran erehdyin vastaamaan jotain hieman enemmän hänen jutusteluunsa. Sen jälkeen hän tuli aina luokseni ja alkoi suoltaa juttua ihan kauheasti. Sitä tuli ja tuli vain, enkä ole saanut keskeytettyä juttua kohteliaasti melkein millään. Nykyään olen valitettavasti väistellyt pappaa parhaani mukaan, sillä minulla on oma perhe ja elämä, enkä voi laittaa joka kauppareissulla puolta tuntia tai enemmänkin jonkun vieraan ihmisen historian kuunteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neiti X kirjoitti:
Suomalaiset eivät ole tottuneet tuntemattoma ihmisen liian tuttavalliseen hölöttämiseen. Suhtaudumme tuollaiseen "ei toivottuun" yllätykseen torjuvasti. Ei ole lupaa tunkeutua toisen yksityiseen tilaan täyttämään hiljaisuutta typerällä melusaasteella.
Itse henk.kotaisesti en arvosta tyhjänpuhujia, jotka ovat ihastuneet omaan ääneensä, eivätkä tajua olla hiljaa!
En minä kälätä enkä hölötä. Käsittääkseni on ihan normaalia keskustella vaikkapa vallitsevasta säästä ja päivänpolttavista uutistapahtumista, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. Kai sitä voi kysyä kuinka toinen ihminen kokee asian?
Kyseletkö sinä siis tuntemattomilta ihmisiltä mielipiteitä päivänpolttaviin uutistapahtumiin??
Niin se ap rehvakkaasti kirjoitti. Olen täysin varma, että lähes jokainen ajattelee ap:n olevan päihdyttävien tuotteiden alainen ja kiinnostus hänen juttuihinsa on miinuksella. Vaikka olenkin aika puhelias nainen, niin suhtaudun ap:n tapaisiin hölöttäjiin varauksella. Minua ei oikeasti kiinnosta hänen keskustelunsa.
Ap aloittaa siis heti huomenna ryhtiliikkeen ja lopettaa vieraiden ihmisten hölötyksellä lähentelyn.
Tähän minusta olisi kiva saada ap:n oma vastaus. Olen itsekin aika puhelias tyyppi ja ihan mielelläni vaihdan muutaman sanan tuntemattomien ihmisten kanssa vaikka jossain bussipysäkillä tai kaupan tomaattihyllyn luona. Silti minun on vaikea kuvitella sellaista päivänpolttavaa uutistapahtumaa, josta kokisin luontevaksi ja ns. "normaaliksi" alkaa tuikituntemattoman kanssa keskustelemaan. Olisi kiva kuulla vaikka konkreettisia esimerkkejä tällaisista uutistapahtumista.
Toisaalta pidän aika vieraana ylipäätään sellaista ajatusta, että avaisin keskustelun kysymällä toisen mielipidettä johonkin asiaan. Luontevammalta minusta tuntuisi sanoa jotain neutraalia tilanteeseen sopivasta neutraalista aiheesta odottamatta vastausta. Kaikki ihmiset eivät halua jutella tuntemattomien ihmisten kanssa ja minusta se on ihan ok. Jos suoraan kysyy toiselta jotain, ihan vaikka mielipidettä säästä, se voi tuntua tungettelevalta ja epämukavalta, koska siihen sisältyy odotus että saa kysymyksensä vastauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neiti X kirjoitti:
Suomalaiset eivät ole tottuneet tuntemattoma ihmisen liian tuttavalliseen hölöttämiseen. Suhtaudumme tuollaiseen "ei toivottuun" yllätykseen torjuvasti. Ei ole lupaa tunkeutua toisen yksityiseen tilaan täyttämään hiljaisuutta typerällä melusaasteella.
Itse henk.kotaisesti en arvosta tyhjänpuhujia, jotka ovat ihastuneet omaan ääneensä, eivätkä tajua olla hiljaa!
En minä kälätä enkä hölötä. Käsittääkseni on ihan normaalia keskustella vaikkapa vallitsevasta säästä ja päivänpolttavista uutistapahtumista, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. Kai sitä voi kysyä kuinka toinen ihminen kokee asian?
Kyseletkö sinä siis tuntemattomilta ihmisiltä mielipiteitä päivänpolttaviin uutistapahtumiin??
Niin se ap rehvakkaasti kirjoitti. Olen täysin varma, että lähes jokainen ajattelee ap:n olevan päihdyttävien tuotteiden alainen ja kiinnostus hänen juttuihinsa on miinuksella. Vaikka olenkin aika puhelias nainen, niin suhtaudun ap:n tapaisiin hölöttäjiin varauksella. Minua ei oikeasti kiinnosta hänen keskustelunsa.
Ap aloittaa siis heti huomenna ryhtiliikkeen ja lopettaa vieraiden ihmisten hölötyksellä lähentelyn.
Onko hän kiusannut sinua? Kuulostat aika tylyltä ihmiseltä IMHO.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neiti X kirjoitti:
Suomalaiset eivät ole tottuneet tuntemattoma ihmisen liian tuttavalliseen hölöttämiseen. Suhtaudumme tuollaiseen "ei toivottuun" yllätykseen torjuvasti. Ei ole lupaa tunkeutua toisen yksityiseen tilaan täyttämään hiljaisuutta typerällä melusaasteella.
Itse henk.kotaisesti en arvosta tyhjänpuhujia, jotka ovat ihastuneet omaan ääneensä, eivätkä tajua olla hiljaa!
En minä kälätä enkä hölötä. Käsittääkseni on ihan normaalia keskustella vaikkapa vallitsevasta säästä ja päivänpolttavista uutistapahtumista, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. Kai sitä voi kysyä kuinka toinen ihminen kokee asian?
Kyseletkö sinä siis tuntemattomilta ihmisiltä mielipiteitä päivänpolttaviin uutistapahtumiin??
Niin se ap rehvakkaasti kirjoitti. Olen täysin varma, että lähes jokainen ajattelee ap:n olevan päihdyttävien tuotteiden alainen ja kiinnostus hänen juttuihinsa on miinuksella. Vaikka olenkin aika puhelias nainen, niin suhtaudun ap:n tapaisiin hölöttäjiin varauksella. Minua ei oikeasti kiinnosta hänen keskustelunsa.
Ap aloittaa siis heti huomenna ryhtiliikkeen ja lopettaa vieraiden ihmisten hölötyksellä lähentelyn.
Tähän minusta olisi kiva saada ap:n oma vastaus. Olen itsekin aika puhelias tyyppi ja ihan mielelläni vaihdan muutaman sanan tuntemattomien ihmisten kanssa vaikka jossain bussipysäkillä tai kaupan tomaattihyllyn luona. Silti minun on vaikea kuvitella sellaista päivänpolttavaa uutistapahtumaa, josta kokisin luontevaksi ja ns. "normaaliksi" alkaa tuikituntemattoman kanssa keskustelemaan. Olisi kiva kuulla vaikka konkreettisia esimerkkejä tällaisista uutistapahtumista.
Toisaalta pidän aika vieraana ylipäätään sellaista ajatusta, että avaisin keskustelun kysymällä toisen mielipidettä johonkin asiaan. Luontevammalta minusta tuntuisi sanoa jotain neutraalia tilanteeseen sopivasta neutraalista aiheesta odottamatta vastausta. Kaikki ihmiset eivät halua jutella tuntemattomien ihmisten kanssa ja minusta se on ihan ok. Jos suoraan kysyy toiselta jotain, ihan vaikka mielipidettä säästä, se voi tuntua tungettelevalta ja epämukavalta, koska siihen sisältyy odotus että saa kysymyksensä vastauksen.
Esimerkki 1: ”On se hurjaa kun Venäjällä määrättiin eläkeläiset neljäksi kuukaudeksi kotikaranteeniin.”
Mitä luultavimmiten ihminen pitää tilannetta äärimmäisenä, mutta ymmärtää että vanhoja pitää suojella.
Esimerkki 2: ”Sataa kuin saavista kaatamalla. Mistäköhän löytäisi samanlaisen kokonaisen sadepuvun kuin lapsilla on?”
Häähähähähhäää tää on kyllä niin only in finland suomiketju kun olla ja voj.... 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neiti X kirjoitti:
Suomalaiset eivät ole tottuneet tuntemattoma ihmisen liian tuttavalliseen hölöttämiseen. Suhtaudumme tuollaiseen "ei toivottuun" yllätykseen torjuvasti. Ei ole lupaa tunkeutua toisen yksityiseen tilaan täyttämään hiljaisuutta typerällä melusaasteella.
Itse henk.kotaisesti en arvosta tyhjänpuhujia, jotka ovat ihastuneet omaan ääneensä, eivätkä tajua olla hiljaa!
En minä kälätä enkä hölötä. Käsittääkseni on ihan normaalia keskustella vaikkapa vallitsevasta säästä ja päivänpolttavista uutistapahtumista, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. Kai sitä voi kysyä kuinka toinen ihminen kokee asian?
Kyseletkö sinä siis tuntemattomilta ihmisiltä mielipiteitä päivänpolttaviin uutistapahtumiin??
Niin se ap rehvakkaasti kirjoitti. Olen täysin varma, että lähes jokainen ajattelee ap:n olevan päihdyttävien tuotteiden alainen ja kiinnostus hänen juttuihinsa on miinuksella. Vaikka olenkin aika puhelias nainen, niin suhtaudun ap:n tapaisiin hölöttäjiin varauksella. Minua ei oikeasti kiinnosta hänen keskustelunsa.
Ap aloittaa siis heti huomenna ryhtiliikkeen ja lopettaa vieraiden ihmisten hölötyksellä lähentelyn.
Tähän minusta olisi kiva saada ap:n oma vastaus. Olen itsekin aika puhelias tyyppi ja ihan mielelläni vaihdan muutaman sanan tuntemattomien ihmisten kanssa vaikka jossain bussipysäkillä tai kaupan tomaattihyllyn luona. Silti minun on vaikea kuvitella sellaista päivänpolttavaa uutistapahtumaa, josta kokisin luontevaksi ja ns. "normaaliksi" alkaa tuikituntemattoman kanssa keskustelemaan. Olisi kiva kuulla vaikka konkreettisia esimerkkejä tällaisista uutistapahtumista.
Toisaalta pidän aika vieraana ylipäätään sellaista ajatusta, että avaisin keskustelun kysymällä toisen mielipidettä johonkin asiaan. Luontevammalta minusta tuntuisi sanoa jotain neutraalia tilanteeseen sopivasta neutraalista aiheesta odottamatta vastausta. Kaikki ihmiset eivät halua jutella tuntemattomien ihmisten kanssa ja minusta se on ihan ok. Jos suoraan kysyy toiselta jotain, ihan vaikka mielipidettä säästä, se voi tuntua tungettelevalta ja epämukavalta, koska siihen sisältyy odotus että saa kysymyksensä vastauksen.
Esimerkki 1: ”On se hurjaa kun Venäjällä määrättiin eläkeläiset neljäksi kuukaudeksi kotikaranteeniin.”
Mitä luultavimmiten ihminen pitää tilannetta äärimmäisenä, mutta ymmärtää että vanhoja pitää suojella.
Esimerkki 2: ”Sataa kuin saavista kaatamalla. Mistäköhän löytäisi samanlaisen kokonaisen sadepuvun kuin lapsilla on?”
1) Tuntisin oloni vaivautuneeksi ja luultavasti vain mumisisin jotain takaisin. Mun mielestä korona on nykyisin niin politisoitunut aihe, että en halua keskustellaan siitä edes kaikkien tuttujen kanssa. Enkä tuossa tapauksessa voisi mitenkään tietää, onko sen toisen mielestä eläkeläisten karanteeniin määrääminen ymmärrettävä toimenpide vaiko täyttä fasismia. En ole sitäpaitsi niin hyvin edes perillä Venäjän koronatilanteesta, että voisin siitä varsinaisia mielipiteitä muodostaa. En ole ollut tietoinen mistään neljän kuukauden kotikaranteenimääräyksistä.
2) Tämän tulkitsisin humoristiseksi heitoksi, en kysymykseksi, joten todennäköisesti naurahtaisin vastaukseksi ja sanoisin jotain "niinpä" tms.
(Retkeilyvarusteita myyvistä liikkeistä löytynee aikuisten kurahousuja ja sadetakkeja.)
Suosittelisin kyllä välttämään ainakin koronarajoituksia koskevia aiheita ihan tuntemattomien kanssa. Sen verran tulenarka asia kyseessä kuitenkin nykypäivänä.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Häähähähähhäää tää on kyllä niin only in finland suomiketju kun olla ja voj.... 🤣
Jonkun pitäisi piirtää tästä sarjakuva. Puhekuplien repliikit löytyvät ketjusta.
Minua naurattaa pakoon juokseva nainen, jolle huikataan odottamaan että saa maahan tippuneet hanskansa takaisin 😆🤪. Normaalia ihmistä omien hanskojen hävittäminen ketuttaa 🤣. No, jos on varaa niin saahan sitä spurtata vaikka keskellä katua.
😂 Only in Finland!