Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yritän ymmärtää, miksi Afrikan Tähti on rasistinen.
19.10.2021 |
En halua nyt kuulla mitään turhaa, ulkomaalaisvastaista ruikutusta, mutta en myöskään haukkuja siitä, että miten en muka tajua pelin rasistisuutta. En vielä tajua sitä, mutta yritän parhaillaan oppia ymmärtämään.
Tähän mennessä olen havainnut, että pelissä käytetään siirtomaa-aikaisia paikannimiä, ja pelin idea on viedä Afrikan Tähti "turvaan", eli pois afrikkalaisen väestön hallinnasta. Ymmärrän, että nämä ovat aika ikäviä taustatekijöitä, vaikken olekaan täysin varma siitä, onko näistä kumpikaan rasismia.
Siirtomaa-aikaisten paikannimien käyttö voi toisaalta kieliä piittaamattomuudesta maiden itsenäistymistä kohtaan, mutta toisaalta se voi myös olla vain kuvaus historiasta ja siitä, millainen maailma oli siirtomaa-aikana.
Myös Afrikan Tähden "turvaan" vieminen voi kuvata ennakkoasennetta siitä, että afrikkalaiset eivät ole "turvallisia" omistajia arvokkaalle omaisuudelle, mutta toisaalta en tiedä timantin taustoja tässä pelissä. Onko timantti jo louhittu ja hiottu, ja afrikkalaisen omistama? Vai onko timantti vielä piilossa jossain kaivoksessa, ja minun tehtäväni on louhia se esiin hiottavaksi ja myytäväksi? Olenko minä kuriiri, jonka työ on löytää varastettu timantti ja toimittaa se lainmukaiselle omistajalleen? Vai olenko minä pahis rosvo, joka ahneuksissaan varastaa timantin ja haluaa viedä saaliinsa "turvaan" kunniallisilta kansalaisilta ennen kuin he käräyttävät minut?
Entä onko pelissä jotain muuta rasistista sisältöä?
Toivon, että ketjua ei poisteta, koska yritys ymmärtää toisia on antirasistisista teoista suurin.
Kommentit (815)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Tutkijan kannattaisi ottaa huomioon että tällä tavoin moni pyrkii pakenemaan sitä inhorealistista Afrikkaa jossa vain soditaan, tapellaan ja tapetaan sekä nähdään nälkää ja kärsitään taudeista ja vedenpuutteesta. On luonnollista että kärsimys tuntuu ihmisistä vastenmieliseltä ja sitä ei haluta katsoa.
Pilkka sattui nyt omaan nilkkaan. Kuvailemasi inhorealistinen Afrikka perustuu yhtä lailla stereotypioihin, joita mediassa on vuosikausia toistettu. Kehitysyhteistyö, jolla on toki hyvä tarkoitus, on osaltaan vahvistanut kuvaa Afrikasta mantereena, jossa kaikkialla soditaan, kaikki näkevät nälkää ja kaikki kärsivät taudeista.
Voisiko inhorealistisen kärsivän Afrikan ja kolonialistisia asenteita heijastelevan "villin ja kesyttömän" Afrikan lisäksi olla muitakin kuvaustapoja? Sellaista Afrikkaa, jossa kuvattaisiin moderneja suurkaupunkeja tai tavallista keskiluokkaista elämää, ei nähdä juuri ollenkaan, ja Suomenkin kaltaisissa maissa, joissa panostetaan koulutukseen, ihmisille saattaa vielä tulla yllätyksenä, että edellä mainittuja asioita ylipäätään on Afrikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Jos tutkija esittää tuollaisen tulkinnan, hänen pitäisi myös perustella, mihin se perustuu. Onko Kaartinen siis tutkinut nykysuomalaisten Afrikka-tuntemusta vai puhuuko omista mielikuvistaan?
Eiköhän nyt voida aika lailla lähtökohtaisesti olettaa, että tutkija, joka antaa jostain aiheesta lausunnon, on kyseiseen asiaan perehtynyt. Sanomalehtien yleistajuisissa artikkeleissa, joissa lausuntoa on joltain asiantuntijalta pyydetty, ei ole tarpeen viitata mihinkään tiettyyn tutkimukseen.
No jos jossain jutussa väitetään, että suomalaiset ajattelevat niin ja niin, pitäisi ehdottomasti kertoa, milloin ja miten asiaa on tutkittu. En ole niin auktoriteettiuskovainen, että luotan automaattisesti edes professoreiden sanaan.
Eiköhän kyseinen professori ole asiaa tutkinut ja ottanut siitä selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Jos tutkija esittää tuollaisen tulkinnan, hänen pitäisi myös perustella, mihin se perustuu. Onko Kaartinen siis tutkinut nykysuomalaisten Afrikka-tuntemusta vai puhuuko omista mielikuvistaan?
Tämä professorihan voisi nyt kertoa, millaisena hänen mielestään meidän pitäisi Afrikka nähdä.
Haluaisin myös tietää, mitä tuo Afrikan tähti-peliä rasistiseksi väittänyt opiskelija nyt konkreettisesti haluaa tapahtuvan tästä eteenpäin ja millaisia seuraamuksia hän vaatii?
Lisäksi paheksun Helsingin Yliopiston nöyristelevää suhtautumista asiasta nousseeseen kohuun. Mitä kertoo se, että tällaisen asian takia järjestetään kriisiapua?
Annetaanko siellä jatkossakin sama painoarvo kaikkien itsensä tärkeäksi tekevien ihmisten äänekkäille mielipiteille?
Vaihtiksen vaatimukset olivat muun muassa seuraavat:
- Afrikan tähden valmistu tulee lopettaa
- Afrikan tähden myyminen tulee lopettaa
- Afrikan tähden pelaaminen tulee lopettaa
- Kyseiset rasistiset oppilaat tulee erottaa
- Yliopisto pitää syväluodata rasismin takia ja purkaa sen rasistiset rakenteet
- Järjestää oppilaille lisää opetusta rasismista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Jos tutkija esittää tuollaisen tulkinnan, hänen pitäisi myös perustella, mihin se perustuu. Onko Kaartinen siis tutkinut nykysuomalaisten Afrikka-tuntemusta vai puhuuko omista mielikuvistaan?
Eiköhän nyt voida aika lailla lähtökohtaisesti olettaa, että tutkija, joka antaa jostain aiheesta lausunnon, on kyseiseen asiaan perehtynyt. Sanomalehtien yleistajuisissa artikkeleissa, joissa lausuntoa on joltain asiantuntijalta pyydetty, ei ole tarpeen viitata mihinkään tiettyyn tutkimukseen.
Itse asiassa näin ei kyllä ole. Toimittajat soittavat tutuille tyypeille tai katsovat tässä tapauksessa yliopiston sivuilta jonkun henkilön, joka asiaa sitten kommentoi, oli itse tehnyt juuri siitä asiasta tutkimusta tutkimusta tai ei. Marjo Kaartinen voi olla toki tämän asian asiantuntija, en sitä sano, mutta muun muassa kun on tutkittu miksi asiantuntijat ovat useammin miehiä kuin naisia, on tämä käynyt selkeästi ilmi. Ei toimittajalla ole aikaa tutustua tutkijajoukon tarkkoihin mielenkiinnon kohteisiin ennen soittoa, juttu pitää saada ulos.
Hieman aiheen vierestä, sori.
Vierailija kirjoitti:
Jokohan kohta karjalanpiirakat kielletään naisia loukkaavina ja samoin kirkkoveneet?
Sitten kaikki makkarat ja nakit pitää kieltää, koska prinssinakin omistaja voi pahoittaa mielensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Jos tutkija esittää tuollaisen tulkinnan, hänen pitäisi myös perustella, mihin se perustuu. Onko Kaartinen siis tutkinut nykysuomalaisten Afrikka-tuntemusta vai puhuuko omista mielikuvistaan?
Eiköhän nyt voida aika lailla lähtökohtaisesti olettaa, että tutkija, joka antaa jostain aiheesta lausunnon, on kyseiseen asiaan perehtynyt. Sanomalehtien yleistajuisissa artikkeleissa, joissa lausuntoa on joltain asiantuntijalta pyydetty, ei ole tarpeen viitata mihinkään tiettyyn tutkimukseen.
No jos jossain jutussa väitetään, että suomalaiset ajattelevat niin ja niin, pitäisi ehdottomasti kertoa, milloin ja miten asiaa on tutkittu. En ole niin auktoriteettiuskovainen, että luotan automaattisesti edes professoreiden sanaan.
Eiköhän kyseinen professori ole asiaa tutkinut ja ottanut siitä selvää.
Kyseinen historian professori ei ole tutkinut asiaa 1990-lukua pitemmälle. Tutkimustensa pääpaino on 1800-luvussa ja 1900-luvun alussa. Voiko tuolta pohjalta sanoa, että 2020-luvulla ajatellaan samalla tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Jos tutkija esittää tuollaisen tulkinnan, hänen pitäisi myös perustella, mihin se perustuu. Onko Kaartinen siis tutkinut nykysuomalaisten Afrikka-tuntemusta vai puhuuko omista mielikuvistaan?
Eiköhän nyt voida aika lailla lähtökohtaisesti olettaa, että tutkija, joka antaa jostain aiheesta lausunnon, on kyseiseen asiaan perehtynyt. Sanomalehtien yleistajuisissa artikkeleissa, joissa lausuntoa on joltain asiantuntijalta pyydetty, ei ole tarpeen viitata mihinkään tiettyyn tutkimukseen.
Itse asiassa näin ei kyllä ole. Toimittajat soittavat tutuille tyypeille tai katsovat tässä tapauksessa yliopiston sivuilta jonkun henkilön, joka asiaa sitten kommentoi, oli itse tehnyt juuri siitä asiasta tutkimusta tutkimusta tai ei. Marjo Kaartinen voi olla toki tämän asian asiantuntija, en sitä sano, mutta muun muassa kun on tutkittu miksi asiantuntijat ovat useammin miehiä kuin naisia, on tämä käynyt selkeästi ilmi. Ei toimittajalla ole aikaa tutustua tutkijajoukon tarkkoihin mielenkiinnon kohteisiin ennen soittoa, juttu pitää saada ulos.
Hieman aiheen vierestä, sori.
Ihan aiheellinen kommentti. Näinhän se toimii. Tiedeyhteisöstä ulospäin välittyvät mielipiteet eivät välttämättä edusta asiaa eniten tutkineiden tulkintoja, vaan perustuvat toimittajien nopeisiin sattumanvaraisiin tai tuttujen nimien joukosta tehtyihin poimintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Jos tutkija esittää tuollaisen tulkinnan, hänen pitäisi myös perustella, mihin se perustuu. Onko Kaartinen siis tutkinut nykysuomalaisten Afrikka-tuntemusta vai puhuuko omista mielikuvistaan?
Eiköhän nyt voida aika lailla lähtökohtaisesti olettaa, että tutkija, joka antaa jostain aiheesta lausunnon, on kyseiseen asiaan perehtynyt. Sanomalehtien yleistajuisissa artikkeleissa, joissa lausuntoa on joltain asiantuntijalta pyydetty, ei ole tarpeen viitata mihinkään tiettyyn tutkimukseen.
No jos jossain jutussa väitetään, että suomalaiset ajattelevat niin ja niin, pitäisi ehdottomasti kertoa, milloin ja miten asiaa on tutkittu. En ole niin auktoriteettiuskovainen, että luotan automaattisesti edes professoreiden sanaan.
Eiköhän kyseinen professori ole asiaa tutkinut ja ottanut siitä selvää.
Kyseinen historian professori ei ole tutkinut asiaa 1990-lukua pitemmälle. Tutkimustensa pääpaino on 1800-luvussa ja 1900-luvun alussa. Voiko tuolta pohjalta sanoa, että 2020-luvulla ajatellaan samalla tavalla?
Jos tuntee hyvin 1800-luvun ihmiset ja heidän ajattelutapansa niin helppoa nähdä ne samat ajattelutavat, kuvat ja kaavat jotka vallitsevat yhä edelleen yli sata vuotta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Jos tutkija esittää tuollaisen tulkinnan, hänen pitäisi myös perustella, mihin se perustuu. Onko Kaartinen siis tutkinut nykysuomalaisten Afrikka-tuntemusta vai puhuuko omista mielikuvistaan?
Eiköhän nyt voida aika lailla lähtökohtaisesti olettaa, että tutkija, joka antaa jostain aiheesta lausunnon, on kyseiseen asiaan perehtynyt. Sanomalehtien yleistajuisissa artikkeleissa, joissa lausuntoa on joltain asiantuntijalta pyydetty, ei ole tarpeen viitata mihinkään tiettyyn tutkimukseen.
No jos jossain jutussa väitetään, että suomalaiset ajattelevat niin ja niin, pitäisi ehdottomasti kertoa, milloin ja miten asiaa on tutkittu. En ole niin auktoriteettiuskovainen, että luotan automaattisesti edes professoreiden sanaan.
Eiköhän kyseinen professori ole asiaa tutkinut ja ottanut siitä selvää.
Kyseinen historian professori ei ole tutkinut asiaa 1990-lukua pitemmälle. Tutkimustensa pääpaino on 1800-luvussa ja 1900-luvun alussa. Voiko tuolta pohjalta sanoa, että 2020-luvulla ajatellaan samalla tavalla?
Jos tuntee hyvin 1800-luvun ihmiset ja heidän ajattelutapansa niin helppoa nähdä ne samat ajattelutavat, kuvat ja kaavat jotka vallitsevat yhä edelleen yli sata vuotta myöhemmin.
Varmasti - jos on oikeasti tutkinut myös nykyihmisten ajattelua ja mielikuvia afrikkalaisista. En ole varma, että tässä tapauksessa asia on niin. Kai siitä olisi jo kerrottu aikaisemmin eikä vasta tämän naurettavan kohun yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Jos tutkija esittää tuollaisen tulkinnan, hänen pitäisi myös perustella, mihin se perustuu. Onko Kaartinen siis tutkinut nykysuomalaisten Afrikka-tuntemusta vai puhuuko omista mielikuvistaan?
Eiköhän nyt voida aika lailla lähtökohtaisesti olettaa, että tutkija, joka antaa jostain aiheesta lausunnon, on kyseiseen asiaan perehtynyt. Sanomalehtien yleistajuisissa artikkeleissa, joissa lausuntoa on joltain asiantuntijalta pyydetty, ei ole tarpeen viitata mihinkään tiettyyn tutkimukseen.
Itse asiassa näin ei kyllä ole. Toimittajat soittavat tutuille tyypeille tai katsovat tässä tapauksessa yliopiston sivuilta jonkun henkilön, joka asiaa sitten kommentoi, oli itse tehnyt juuri siitä asiasta tutkimusta tutkimusta tai ei. Marjo Kaartinen voi olla toki tämän asian asiantuntija, en sitä sano, mutta muun muassa kun on tutkittu miksi asiantuntijat ovat useammin miehiä kuin naisia, on tämä käynyt selkeästi ilmi. Ei toimittajalla ole aikaa tutustua tutkijajoukon tarkkoihin mielenkiinnon kohteisiin ennen soittoa, juttu pitää saada ulos.
Hieman aiheen vierestä, sori.
Ihan aiheellinen kommentti. Näinhän se toimii. Tiedeyhteisöstä ulospäin välittyvät mielipiteet eivät välttämättä edusta asiaa eniten tutkineiden tulkintoja, vaan perustuvat toimittajien nopeisiin sattumanvaraisiin tai tuttujen nimien joukosta tehtyihin poimintoihin.
Haastateltaviksi valitut tutkijat ovat joka tapauksessa tutkijoita, ei heitä ole mistään kadulta poimittu. Haastatellut vastaavat lausunnoistaan sekä oman että työpaikkansa maineella.
Harvasta asiasta on tiedeyhteisöissäkään vain yhtä näkemystä. Kaartinen esitti tavanomaisen postkolonialistista tutkimusta edustavan kannan, joku muu voisi varmaan lähestyä aihetta jostain muusta näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on vahvistaa haitallisia pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon kuvauksia. Rikas pohjoinen auttaa ja hoitaa hommat osaamattoman, köyhän ja tyhmän etelän puolesta.
Kaikki vaaleat ihmiset on kuvattu pelilaudalla tarkasti,tekemässä työtä, kulkemassa eläimien. kanssa Egyptissä, rakentamassa sivistystä.
Samalla tummaihoiset ihmiset kuvataan pomppimassa metsän keskellä ”pihalla” kaikesta ja puhumassa ”älämölöä”.
Pelissä valkoisten, normaalien ihmisten tehtävä on seikkailla ja vielä pimeän, pelottavan syvän Afrikan tietämättömiltä mustilta timantit.
Siis timantit, jotka kuuluvat heille. Heille, joiden koulutus ja sivistys ei edennyt niin kauan kun länsimaat ovat käyttäneet heitä orjina omien hyvinvointivaltioiden rakentamiseen, alistaneet, ja varastaneet luonnonvaroja.
Nykylapset toivottavasti kasvavat oppien että Afrikka on valtava maanosa, jossa on useita kehittyneitä metropoleja ja maaseutua niinkuin missä tahansa muissa valtioissa. Keniassa on nopeampi netti kuin Ruotsissa. Afrikan valtiot eivät tarvitse hyväntahtoisia ajatuksia, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisen kohtelun.
Oikeastiko luulet, että sulomalaiset lapset saavat ainoat tietonsa Afrikasta lautapelistä? Ei hyvänen aika.
Jos tuo yläpuolinen on Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirjoittama kommentti? Hänhän on sitä mieltä, että meidän suomalaisten tiedot Afrikasta perustuvat vain tähän lautapeliin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb323990-983b-4f11-8e6e-3dc63f48f5ad
Lukutaito? Kaartinen ei sano, että suomalaisten käsitys perustuu vain Afrikan tähti -lautapeliin vaan että peli heijastelee niitä käsityksiä, joita ihmisillä oli Afrikasta tuohon aikaan. Tuohon aikaanhan Afrikan maat todella olivat siirtomaita, joten totta kai peliä leimaa kolonialismi. Myös muut Afrikka-kuvaukset, sekä tietokirjallisuudessa että viihteessä, olivat hyvin samantyyppisiä. Isoäitini on kertonut, miten 50-luvun oppikoulun maantiedon kirjassa Afrikkaa kuvattiin, ja olihan se kuvaustapa nyt ilmeisen rasistinen. On myös hyvä huomata sellainen arkinen asia, että tuolloin oli vielä erikseen siirtomaatavarakauppoja, joista esimerkiksi kahvi ja suklaa ostettiin.
Miten on oman lukutaitosi laita?
"Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen sanoo, että villin Afrikan kuva on hyvin pysyvä, ja sitä on ollut vaikea rikkoa. Niinpä tänäkin päivänä Afrikan tähden maailma vastaa paljon suomalaisten kuvaa Afrikasta."
Jos tutkija esittää tuollaisen tulkinnan, hänen pitäisi myös perustella, mihin se perustuu. Onko Kaartinen siis tutkinut nykysuomalaisten Afrikka-tuntemusta vai puhuuko omista mielikuvistaan?
Eiköhän nyt voida aika lailla lähtökohtaisesti olettaa, että tutkija, joka antaa jostain aiheesta lausunnon, on kyseiseen asiaan perehtynyt. Sanomalehtien yleistajuisissa artikkeleissa, joissa lausuntoa on joltain asiantuntijalta pyydetty, ei ole tarpeen viitata mihinkään tiettyyn tutkimukseen.
Itse asiassa näin ei kyllä ole. Toimittajat soittavat tutuille tyypeille tai katsovat tässä tapauksessa yliopiston sivuilta jonkun henkilön, joka asiaa sitten kommentoi, oli itse tehnyt juuri siitä asiasta tutkimusta tutkimusta tai ei. Marjo Kaartinen voi olla toki tämän asian asiantuntija, en sitä sano, mutta muun muassa kun on tutkittu miksi asiantuntijat ovat useammin miehiä kuin naisia, on tämä käynyt selkeästi ilmi. Ei toimittajalla ole aikaa tutustua tutkijajoukon tarkkoihin mielenkiinnon kohteisiin ennen soittoa, juttu pitää saada ulos.
Hieman aiheen vierestä, sori.
Ihan aiheellinen kommentti. Näinhän se toimii. Tiedeyhteisöstä ulospäin välittyvät mielipiteet eivät välttämättä edusta asiaa eniten tutkineiden tulkintoja, vaan perustuvat toimittajien nopeisiin sattumanvaraisiin tai tuttujen nimien joukosta tehtyihin poimintoihin.
Haastateltaviksi valitut tutkijat ovat joka tapauksessa tutkijoita, ei heitä ole mistään kadulta poimittu. Haastatellut vastaavat lausunnoistaan sekä oman että työpaikkansa maineella.
Harvasta asiasta on tiedeyhteisöissäkään vain yhtä näkemystä. Kaartinen esitti tavanomaisen postkolonialistista tutkimusta edustavan kannan, joku muu voisi varmaan lähestyä aihetta jostain muusta näkökulmasta.
Varmasti voisi. Heidän mielipiteitään ei vain jostain syystä haluta julkisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten oppimisesta huolissaan olevat; Tuliko teistä rasisteja kun pelasitte Afrikan tähteä?
Ko. Peli oli lapsuudessani yksi suosikkeja, enkä sen ansiosta kyllä pitänyt afrikkalaisia minään himona joka kaislahameissa ryöstää. Jännintä oli vaan ihan se pelaaminen, kuka voittaa, kenelle tulee rosvo. Minulle ois ollu ihan sama minkä maan tähti tai mikä lue siinä olisikaan ollut teema. Se oli mukava peli ja se siitä.
Minusta ei tullut rasistia pelin takia..
Aika moni suomalainen on rasisti, niin kuin tästäkin ketjusta voimme helposti havaita, eli syy-seuraussuhteiden pohdinta ei oikein osu tässä kohdalleen. Emme voi suoraan syyttää peliä mutta emme myöskään todeta syyttömäksi. Peli on yksi Afrikka-kuvaus muiden joukossa, ja kyse on kokonaisuudesta. Jos tekisimme testin, jossa pyydettäisiin luettelemaan viisi ensimmäistä Afrikasta mieleen tulevaa asiaa, uskaltaisin väittää tiettyjen stereotypioiden toistuvan.
” Tiedekunnan tasa-arvoasioista vastaava varadekaani Siltanen tulkitsee kohun heijastavan syvempää yliopiston ongelmaa. ”
Syvin ongelma on siinä, että yliopistolla edes kommentoitiin asiaa millään tavoin, kun asiassa ei ollut mitään rasismia edes.
Seuraavaksi yliopisto kieltää lolitat, mimksat, merirosvoasut yms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten oppimisesta huolissaan olevat; Tuliko teistä rasisteja kun pelasitte Afrikan tähteä?
Ko. Peli oli lapsuudessani yksi suosikkeja, enkä sen ansiosta kyllä pitänyt afrikkalaisia minään himona joka kaislahameissa ryöstää. Jännintä oli vaan ihan se pelaaminen, kuka voittaa, kenelle tulee rosvo. Minulle ois ollu ihan sama minkä maan tähti tai mikä lue siinä olisikaan ollut teema. Se oli mukava peli ja se siitä.
Minusta ei tullut rasistia pelin takia..Aika moni suomalainen on rasisti, niin kuin tästäkin ketjusta voimme helposti havaita, eli syy-seuraussuhteiden pohdinta ei oikein osu tässä kohdalleen. Emme voi suoraan syyttää peliä mutta emme myöskään todeta syyttömäksi. Peli on yksi Afrikka-kuvaus muiden joukossa, ja kyse on kokonaisuudesta. Jos tekisimme testin, jossa pyydettäisiin luettelemaan viisi ensimmäistä Afrikasta mieleen tulevaa asiaa, uskaltaisin väittää tiettyjen stereotypioiden toistuvan.
Ja tämä eroaa miten, jos repäiset perus-jantterin jostain etelämpää kertomaan Suomesta viisi mieleen tulevaa asiaa; montako osumaa tulisi esim. sanoille lumi, iglu ja jääkarhu?
Kuvittele, että vaikka australialaisilla olisi peli, jossa seikkaillaan pitkin pelilauta-Suomea ja kerätään eri paikoista kultaa, kuparia ja uraania. Kuvissa olisi karhuja ja susia sekä turkiksiin pukeutuneita metsäläisiä polttamassa tervaa tai sarkapukuisia miehiä ja vanhoja naisia tai lapsia polttamassa kaskea sekä saamelaisshamaaneja noitarumpuineen tms. Pelin tavoite olisi saada nämä Suomesta hankitut luonnonvarat vaikka Ouluun tai Vuosaaren satamaan laivalla pois rahdattavaksi tai Kouvolaan, jossa ne voi lastata Venäjän junaan jne. ja paikkojen nimet olisi ilmoitettu ruostinkielisinä.
Olen pelannut Afrikan tähteä itse ja omien lasteni kanssa. Näihin päiviin mennessä en ole sekuntiakaan ajatellut että peli olisi jollain tavalla rasistinen tai sortaisi jotain kansanosaa. Se on vain peli, joka sijoittuu 50-luvun Afrikkaan ja minulle se pelilauta on vain kartta, jossa liikutaan erivärisillä nappuloilla, jotka eivät edusta mitään rotua tai kansakuntaa, ne ovat vain nappuloita. En ole osannut yhdistää mitään poliittisia tai historiallisia tapahtumia nimen omaan tuohon peliin. Ehkä olen niitä surkeimpia tapauksia, jotka tietämättömyyttään levittävät rasismia pelaamalla lasten kanssa tuollaisia pelejä. Pidän kyllä itseäni hyvin suvaitsevaisena ja historiaa kohtuullisen hyvin tietävänä maailmaa nähneenä ihmisenä, joka näkee ihmiset saman arvoisina eikä tuomitse yksilöiden perusteella koko kansaa tai muuta vastaavaa. En aio jatkossakaan kertoa lapsille veritimanteista tai orjista peliä pelatessa, nauttikoot he vain jännityksestä mitä seuraavassa oudonnimisessä paikassa paljastuu kun lappu käännetään. Opetellaan sitten historiaa ja eri kansakuntien väärinkäytöksiä ja sortamisia myöhemmin koulussa ja niihin liittyvissä keskusteluissa kotona.
En ole ikinä tutkinut pelilaudan kuvitusta syvällisemmin, edes pelatessa, mutta luulen että monelle sopii tuo 50-luvun romantisoitu kuva varmaan paremmin kuin nykymielikuva Afrikasta. Itse en ole siellä käynyt ja mielikuva muodostuu TV:n ja lehtien kautta, eli nälänhätää, köyhyyttä, kuivuutta, väkivaltaa, heimosotia, lapsisotilaita, merirosvoja, diktaattoreita, pakolaisleirejä, salametsästystä ja savannilomia. Viimeistä lukuunottamatta en haluaisi niitä piirrettävän pelilaudalleni.
Nykymaailmassa on vain nin pirun vaikea elää, kun joku loukkaantuu aina jostakin ja postaa sen someen ja homma lähtee taas lapasesta. On vääränlaisia kampauksia tai vääränmallisia joulutorttuja, joku Hesalainen on kehdannut käyttää neljän tuulen hattua tai lasten yksisarviselle on värjätty sateenkaaritukka. Omalla maalaisjärjellä täällä ei oikein enää parjää.
Yliopisto toki teki väärin valitessaan teemaa ja unohtamalla maanosan historian ja ajattelemalla peliä vain pelinä. Nyky yhteiskunnassa näin ei varmaan enää voi toimia. Teemajuttuja voidaa jatkossa harrastaa ainoastaan ympäristöissä missä viesti voidaan täysin kontrolloida asiantuntijoiden toimesta. Vappuna, halloweeninä yms. joku pukeutuu aina väärin ja taas on some pullollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten oppimisesta huolissaan olevat; Tuliko teistä rasisteja kun pelasitte Afrikan tähteä?
Ko. Peli oli lapsuudessani yksi suosikkeja, enkä sen ansiosta kyllä pitänyt afrikkalaisia minään himona joka kaislahameissa ryöstää. Jännintä oli vaan ihan se pelaaminen, kuka voittaa, kenelle tulee rosvo. Minulle ois ollu ihan sama minkä maan tähti tai mikä lue siinä olisikaan ollut teema. Se oli mukava peli ja se siitä.
Minusta ei tullut rasistia pelin takia..Aika moni suomalainen on rasisti, niin kuin tästäkin ketjusta voimme helposti havaita, eli syy-seuraussuhteiden pohdinta ei oikein osu tässä kohdalleen. Emme voi suoraan syyttää peliä mutta emme myöskään todeta syyttömäksi. Peli on yksi Afrikka-kuvaus muiden joukossa, ja kyse on kokonaisuudesta. Jos tekisimme testin, jossa pyydettäisiin luettelemaan viisi ensimmäistä Afrikasta mieleen tulevaa asiaa, uskaltaisin väittää tiettyjen stereotypioiden toistuvan.
Ja tämä eroaa miten, jos repäiset perus-jantterin jostain etelämpää kertomaan Suomesta viisi mieleen tulevaa asiaa; montako osumaa tulisi esim. sanoille lumi, iglu ja jääkarhu?
Hassu kysymys. Eihän se mitenkään eroakaan. Lähtökohtaisesti stereotypioista tulisi päästä eroon.
Afrikkaan liitetyt stereotypiat ovat kuitenkin haitallisempia kuin länsimaihin liitetyt steteotypiat valtasuhteiden vuoksi. Eteläisen perusjantterin Suomi-näkemykset eivät hetkauta suomalaisten elämää mitenkään, mutta toisinpäin kyllä. Jos Afrikka nähdään pelkästään kehittymättömänä tautien riivaamana takapajulana, suhtaudutaan esimerkiksi investointien tekemiseen kielteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten oppimisesta huolissaan olevat; Tuliko teistä rasisteja kun pelasitte Afrikan tähteä?
Ko. Peli oli lapsuudessani yksi suosikkeja, enkä sen ansiosta kyllä pitänyt afrikkalaisia minään himona joka kaislahameissa ryöstää. Jännintä oli vaan ihan se pelaaminen, kuka voittaa, kenelle tulee rosvo. Minulle ois ollu ihan sama minkä maan tähti tai mikä lue siinä olisikaan ollut teema. Se oli mukava peli ja se siitä.
Minusta ei tullut rasistia pelin takia..Aika moni suomalainen on rasisti, niin kuin tästäkin ketjusta voimme helposti havaita, eli syy-seuraussuhteiden pohdinta ei oikein osu tässä kohdalleen. Emme voi suoraan syyttää peliä mutta emme myöskään todeta syyttömäksi. Peli on yksi Afrikka-kuvaus muiden joukossa, ja kyse on kokonaisuudesta. Jos tekisimme testin, jossa pyydettäisiin luettelemaan viisi ensimmäistä Afrikasta mieleen tulevaa asiaa, uskaltaisin väittää tiettyjen stereotypioiden toistuvan.
Ovatko virheelliset tai yleistävät tiedot aina rasismia? Jos minä vaikka sekoitan jonkin japanilaisen ja kiinalaisen kulttuuripiirteen toisiinsa tai yhdistän Japanin kirsikankukkiin ja Fuji-vuoreen, olenko rasisti? - Ja toinen asia: saako Dallas-peliä enää pelata hyvällä omallatunnolla, koska siinähän matkitaan Ewingien kuvitteellisen miljonääriperheen riistokapitalistista elinkeinonharjoitusta ja elämäntyyliä? Siitäkin voi joku pahastua.
Alue: Aihe vapaa
Tämä professorihan voisi nyt kertoa, millaisena hänen mielestään meidän pitäisi Afrikka nähdä.
Haluaisin myös tietää, mitä tuo Afrikan tähti-peliä rasistiseksi väittänyt opiskelija nyt konkreettisesti haluaa tapahtuvan tästä eteenpäin ja millaisia seuraamuksia hän vaatii?
Lisäksi paheksun Helsingin Yliopiston nöyristelevää suhtautumista asiasta nousseeseen kohuun. Mitä kertoo se, että tällaisen asian takia järjestetään kriisiapua?
Annetaanko siellä jatkossakin sama painoarvo kaikkien itsensä tärkeäksi tekevien ihmisten äänekkäille mielipiteille?