Puolustusvoimat helpottaa varusmiespalvelukseen hakeutuvien vaatimuksia
Kohta pääsee inttiin heikommallakin kunnolla. Tästä kertoo kohta Matti lisää YLE:n puoli ysin uutisissa.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Ja sehän sitten kertoo koko maan mielipiteen jos pari ihmistä on jotain mieltä 😁
Kyllä se on ihan yleistä tietoa, että sotilasuraa pidetään useimmissa maissa huonona asiana. En ymmärrä motiiviasi jankata tätä tosiasiaa vastaan.
Tässä taidettiin kyllä keskustella varusmiespalveluksesta eikä mistään sotilas urasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Usko pois vaan, ei mua kiinnosta. Tosin sivarille jonkun RUK:n maininta CV:ssä ei ole edes teoriassa mahdollista :D
Mammat ei ymmärrä sitä, että RUK maininnalla ei välttämättä haluta kertoa sotaleikeistä, vaan siitä että tämäkin pakollinen osa elämää on hoidettu niin hyvin, että se on on johtanut upseerin arvoon. Se, että hoitaa asiat kunnolla on aina meriitti.
Meriitti suhteessa mihin? Tyyppiin, joka otti c-paperit ja meni mieluummin alan töihin ja on siitä näyttää hyvä työtodistus vuoden ajalta?
ohis
Taitaa olla harvassa sellaiset. Pääasiassa ne c-papereiden ottaneet elää vielä kotona äidin helmoissa ja ostaa viikkorahoillaan keppanaa viikonloppuisin.
Ja yleensä sen ikäisenä mennään kyllä opiskelemaan.
Yliopistolla vapautuksen ottaminen on ihan yleistä enkä ihmettele miksi. Armeijaan voi mennä myös 3. asteen koulutuksen jälkeen ja silloin RUKiin pääseminen taitaa olla todennäköisempää. On hieman hankala uskoa, että riippumatta alasta, kaikista mahdollisista vaihtoehdoista miten vuoden voi käyttää (ylimääräinen pitkä sivuaine, työ, kieliopinnot ja vaihtoon lähteminen jne.), RUK:n käyminen olisi työelämän kannalta paras vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Usko pois vaan, ei mua kiinnosta. Tosin sivarille jonkun RUK:n maininta CV:ssä ei ole edes teoriassa mahdollista :D
Mammat ei ymmärrä sitä, että RUK maininnalla ei välttämättä haluta kertoa sotaleikeistä, vaan siitä että tämäkin pakollinen osa elämää on hoidettu niin hyvin, että se on on johtanut upseerin arvoon. Se, että hoitaa asiat kunnolla on aina meriitti.
Meriitti suhteessa mihin? Tyyppiin, joka otti c-paperit ja meni mieluummin alan töihin ja on siitä näyttää hyvä työtodistus vuoden ajalta?
ohis
Taitaa olla harvassa sellaiset. Pääasiassa ne c-papereiden ottaneet elää vielä kotona äidin helmoissa ja ostaa viikkorahoillaan keppanaa viikonloppuisin.
Ja yleensä sen ikäisenä mennään kyllä opiskelemaan.
Yliopistolla vapautuksen ottaminen on ihan yleistä enkä ihmettele miksi. Armeijaan voi mennä myös 3. asteen koulutuksen jälkeen ja silloin RUKiin pääseminen taitaa olla todennäköisempää. On hieman hankala uskoa, että riippumatta alasta, kaikista mahdollisista vaihtoehdoista miten vuoden voi käyttää (ylimääräinen pitkä sivuaine, työ, kieliopinnot ja vaihtoon lähteminen jne.), RUK:n käyminen olisi työelämän kannalta paras vaihtoehto.
Yliopistothan on tosi punaisia. Vanhan valtaus ja teiniliitot.
Hauskaa touhua. Ämmät on jakanut per**ttä intissa oleville poikaystäville ja se on tehnyt niistä puolustusvoimien koulutusasiantuntijoita :D LMAO
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Usko pois vaan, ei mua kiinnosta. Tosin sivarille jonkun RUK:n maininta CV:ssä ei ole edes teoriassa mahdollista :D
Mammat ei ymmärrä sitä, että RUK maininnalla ei välttämättä haluta kertoa sotaleikeistä, vaan siitä että tämäkin pakollinen osa elämää on hoidettu niin hyvin, että se on on johtanut upseerin arvoon. Se, että hoitaa asiat kunnolla on aina meriitti.
Meriitti suhteessa mihin? Tyyppiin, joka otti c-paperit ja meni mieluummin alan töihin ja on siitä näyttää hyvä työtodistus vuoden ajalta?
ohis
Taitaa olla harvassa sellaiset. Pääasiassa ne c-papereiden ottaneet elää vielä kotona äidin helmoissa ja ostaa viikkorahoillaan keppanaa viikonloppuisin.
Ja yleensä sen ikäisenä mennään kyllä opiskelemaan.
Yliopistolla vapautuksen ottaminen on ihan yleistä enkä ihmettele miksi. Armeijaan voi mennä myös 3. asteen koulutuksen jälkeen ja silloin RUKiin pääseminen taitaa olla todennäköisempää. On hieman hankala uskoa, että riippumatta alasta, kaikista mahdollisista vaihtoehdoista miten vuoden voi käyttää (ylimääräinen pitkä sivuaine, työ, kieliopinnot ja vaihtoon lähteminen jne.), RUK:n käyminen olisi työelämän kannalta paras vaihtoehto.
Yliopistothan on tosi punaisia. Vanhan valtaus ja teiniliitot.
Onko? Kun mä olin yliopistossa kukaan tuttu ei ollut millään tavalla "punainen" eikä missään tekemisissä politiikan kanssa
Kun itse menin inttiin reilu 30 vuotta sitten, niin ei siellä ollut mitään pääsyvaatimuksia kunnon suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Kun itse menin inttiin reilu 30 vuotta sitten, niin ei siellä ollut mitään pääsyvaatimuksia kunnon suhteen.
Silloin ei tainnut olla Jonnien kunto yhtä surkea kuin tänä päivänä. Nyt on diabetes ja muut vastaavat sairaudet jo parikymppisenä kokkiksen kittaamisen ansioista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun itse menin inttiin reilu 30 vuotta sitten, niin ei siellä ollut mitään pääsyvaatimuksia kunnon suhteen.
Silloin ei tainnut olla Jonnien kunto yhtä surkea kuin tänä päivänä. Nyt on diabetes ja muut vastaavat sairaudet jo parikymppisenä kokkiksen kittaamisen ansioista
Karkasi viesti ... siis kokiksen kittaamisen ja muun roskaruuan syömisen selä olemattoman liikunnan vuoksi. Mitenköhän terveydehuolto taipuu sitten kun nämä ikäluokat on edes keski-ikäisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Usko pois vaan, ei mua kiinnosta. Tosin sivarille jonkun RUK:n maininta CV:ssä ei ole edes teoriassa mahdollista :D
Mammat ei ymmärrä sitä, että RUK maininnalla ei välttämättä haluta kertoa sotaleikeistä, vaan siitä että tämäkin pakollinen osa elämää on hoidettu niin hyvin, että se on on johtanut upseerin arvoon. Se, että hoitaa asiat kunnolla on aina meriitti.
Meriitti suhteessa mihin? Tyyppiin, joka otti c-paperit ja meni mieluummin alan töihin ja on siitä näyttää hyvä työtodistus vuoden ajalta?
ohis
Taitaa olla harvassa sellaiset. Pääasiassa ne c-papereiden ottaneet elää vielä kotona äidin helmoissa ja ostaa viikkorahoillaan keppanaa viikonloppuisin.
Ja yleensä sen ikäisenä mennään kyllä opiskelemaan.
Yliopistolla vapautuksen ottaminen on ihan yleistä enkä ihmettele miksi. Armeijaan voi mennä myös 3. asteen koulutuksen jälkeen ja silloin RUKiin pääseminen taitaa olla todennäköisempää. On hieman hankala uskoa, että riippumatta alasta, kaikista mahdollisista vaihtoehdoista miten vuoden voi käyttää (ylimääräinen pitkä sivuaine, työ, kieliopinnot ja vaihtoon lähteminen jne.), RUK:n käyminen olisi työelämän kannalta paras vaihtoehto.
Yliopistothan on tosi punaisia. Vanhan valtaus ja teiniliitot.
Hei, älä sotke luonnontieteellisiä tähän :)
Varusmiespalvelukseen hakeutuvien? En ole tiennyt, että yleinen asevelvollisuus on lakkautettu. Ihan mennyt se uutinen minulta ohi.
Vierailija kirjoitti:
Armeija on ollut monelle se viimeinen herätys ennen aikuisuutta huomata, miten huonossa fyysisessä kunnossa on. Kunnon perustaso - edes pari leukaa ja vaikka 2500 m cooperissa - olisi hyvä vieminen siviiliin.
Omana aikana 90-luvun taitteessa samaan yksikköön tuli kavereita, joilta lähti varmaan 10 kiloa ekan parin kuukauden aikana,.
Yksi mahdollisuus olisi kutsunnoissa tsekata kunto ja sitten laittaa huonokuntoiset "esi-inttiin" muutaman viikon treenaamaan jonkun Janni Hussin (<- motivaatiotekijä) johdolla.
Kyllä ne it-nörtitkin kuntoa tarvivat, jos ei nyt niin myöhmmin. Oletteko muuten koskaan kiinnittäneet huomiota, että e-sportsissa joukkueeseen kuuluu myös fysiikkavalmentaja ja että harjoitustiloissa on aina myös kuntosali ?
Ei IT-hommat tai edes pelaaminen enää pitkään aikaan ole olleet syrjäytyneiden läskien nörttien yksinoikeus, se stereotypia on kaikuja viime vuosituhannelta. Ainakin omassa firmassa valtaosa porukasta on pikemminkin himoliikkujia kuin sohvaperunoita ja firmakin tarjoaa monenlaisia palveluita omasta kunnosta huolehtimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Usko pois vaan, ei mua kiinnosta. Tosin sivarille jonkun RUK:n maininta CV:ssä ei ole edes teoriassa mahdollista :D
Mammat ei ymmärrä sitä, että RUK maininnalla ei välttämättä haluta kertoa sotaleikeistä, vaan siitä että tämäkin pakollinen osa elämää on hoidettu niin hyvin, että se on on johtanut upseerin arvoon. Se, että hoitaa asiat kunnolla on aina meriitti.
Meriitti suhteessa mihin? Tyyppiin, joka otti c-paperit ja meni mieluummin alan töihin ja on siitä näyttää hyvä työtodistus vuoden ajalta?
ohis
Taitaa olla harvassa sellaiset. Pääasiassa ne c-papereiden ottaneet elää vielä kotona äidin helmoissa ja ostaa viikkorahoillaan keppanaa viikonloppuisin.
Ja yleensä sen ikäisenä mennään kyllä opiskelemaan.
Yliopistolla vapautuksen ottaminen on ihan yleistä enkä ihmettele miksi. Armeijaan voi mennä myös 3. asteen koulutuksen jälkeen ja silloin RUKiin pääseminen taitaa olla todennäköisempää. On hieman hankala uskoa, että riippumatta alasta, kaikista mahdollisista vaihtoehdoista miten vuoden voi käyttää (ylimääräinen pitkä sivuaine, työ, kieliopinnot ja vaihtoon lähteminen jne.), RUK:n käyminen olisi työelämän kannalta paras vaihtoehto.
Yliopistothan on tosi punaisia. Vanhan valtaus ja teiniliitot.
Tämä varmasti selittää osaksi, mutta suurin osa haluaa päästä nopeasti opiskelemaan ja nopeasti työelämään tienaamaan ilman sen suurempia poliittisia intohimoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armeija on ollut monelle se viimeinen herätys ennen aikuisuutta huomata, miten huonossa fyysisessä kunnossa on. Kunnon perustaso - edes pari leukaa ja vaikka 2500 m cooperissa - olisi hyvä vieminen siviiliin.
Omana aikana 90-luvun taitteessa samaan yksikköön tuli kavereita, joilta lähti varmaan 10 kiloa ekan parin kuukauden aikana,.
Yksi mahdollisuus olisi kutsunnoissa tsekata kunto ja sitten laittaa huonokuntoiset "esi-inttiin" muutaman viikon treenaamaan jonkun Janni Hussin (<- motivaatiotekijä) johdolla.
Kyllä ne it-nörtitkin kuntoa tarvivat, jos ei nyt niin myöhmmin. Oletteko muuten koskaan kiinnittäneet huomiota, että e-sportsissa joukkueeseen kuuluu myös fysiikkavalmentaja ja että harjoitustiloissa on aina myös kuntosali ?
Ei IT-hommat tai edes pelaaminen enää pitkään aikaan ole olleet syrjäytyneiden läskien nörttien yksinoikeus, se stereotypia on kaikuja viime vuosituhannelta. Ainakin omassa firmassa valtaosa porukasta on pikemminkin himoliikkujia kuin sohvaperunoita ja firmakin tarjoaa monenlaisia palveluita omasta kunnosta huolehtimiseen.
Niinpä ja tästä porukasta tuskin kukaan on tullut vapautetuksi armeijasta huonon kunnon ja liian suuren paskamahan takia.
Vierailija kirjoitti:
Kun itse menin inttiin reilu 30 vuotta sitten, niin ei siellä ollut mitään pääsyvaatimuksia kunnon suhteen.
Oli ne silloinkin, mutta niiden alittaminen oli sen verran harvinaista ettei siihen juuri törmännyt.
Sivarit on hyviä miinanpolkijoita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupesi kiinnostamaan miksi armeijasta ei saa kysyä työhaastattelussa
https://www.academicwork.fi/blogi/tyonhaku/tunnetko-oikeutesi-tyonhauss…
No, syy ei selvinnyt tästä linkistä, mutta epäilemättä syynä on saada tasa-arvoa sivareiden ja armeijan käyneiden välille. Mutta mitähän haastattelija tuumaa kysyessään, että: "Onko sinulla armeija jo käytynä? Mikä sotilasarvo olet? ja saadessaan vastauksen: "En koe kysymystä relevanttina roolin kannalta, päätän siksi olla vastaamatta".
Ainakin minä saisin juurikin haluamani vastauksen. Ja lopputulos olisi kohtelias "kiitoksia osoittamastasi kiinnostuksesta avointa työpaikkaa kohtaan. Valitettavasti et tullut tällä kertaa valituksi".
On kyllä työnantajasi kannalta harmi että heidän rekryprosessinssa on noin kyvyttömissä käsissä.
Ei kukaan oikeasti palkkaa ketään vakiohommaan jos on tiedossa että kaveri on lähdössä vuoden sisällä vuodeksi armeijaan. Ei tää ole mikään uusi käytäntö ja oikeastihan noita harvemmin kiinnostaa sotilasarvot vaan lähinnä se onko se suoritettu alta pois tavalla tai toisella vai ei.
Joitain toki voi kiinnostaa sekin mitä siellä on tehnyt mutta noi on erikoistapauksia.
Toinen syy kysyä armeijan käymistä on se, että jos psyyke ei kestä armeijaa, niin miten se kestää työelämän hektisyyttä ja siitä aiheutuvaa stressiä.
Onko suomalaisissa nuorissa joku luuserigeeni jonka vaikutuksen tyrmäämiseen tarvitaan armeijaa? Ei muuten mutta kun ihan hyvin nuo nuoret inssit Keski-Euroopassa (Saksa, Ranska, UK) ovat vetäneet stressaavissakin tilanteissa, eikä heillä pääsääntöisesti mitään kokemusta militääristä
Ei kyse ollutkaan sotilaskoulutuksesta vaan siitä että jos pää hajoaa noinkin kevyessä stressissä niin tuskin se oikeasti vaativiakaan vastuuhommia kestää. Ihan vastaavaa tietoa rekrytoijat hakee muillakin tavoilla rekrytoitavistaan koska väärä rekrytointi on firmalle aina riski ja väärä ihminen väärässä asemassa voi aiheuttaa isojakin ongelmia esim. karkoittaessaan muita osaajia firmasta.
Usein nämä rekrytoijat eivät tosin tiedä yhtään mitään siitä todellisuudesta, mihin ovat ihmisiä rekrytoimassa. Mitä isompi firma ja mitä enemmän rekry on HR-osaston heiniä, niin sen varmemmin menee yleensä pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Ja sehän sitten kertoo koko maan mielipiteen jos pari ihmistä on jotain mieltä 😁
Kyllä se on ihan yleistä tietoa, että sotilasuraa pidetään useimmissa maissa huonona asiana. En ymmärrä motiiviasi jankata tätä tosiasiaa vastaan.
Tässä taidettiin kyllä keskustella varusmiespalveluksesta eikä mistään sotilas urasta.
Hyvin moni sellaisen maan asukas, jossa asevelvollisuutta ei ole, ei osaa nähdä noiden välillä mitään eroa, eikä tiedä asepalveluksen ja asepalveluksen välistä eroa. Jälleen kerran toistuu se oma kupla: koska minä tiedän, niin kyllä tietää kaikki muutkin..
Nykyään ei saa simputtaa, koska Jonnelle voi tulla paha mieli.