Lue keskustelun säännöt.
Puolustusvoimat helpottaa varusmiespalvelukseen hakeutuvien vaatimuksia
18.10.2021 |
Kohta pääsee inttiin heikommallakin kunnolla. Tästä kertoo kohta Matti lisää YLE:n puoli ysin uutisissa.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupesi kiinnostamaan miksi armeijasta ei saa kysyä työhaastattelussa
https://www.academicwork.fi/blogi/tyonhaku/tunnetko-oikeutesi-tyonhauss…
No, syy ei selvinnyt tästä linkistä, mutta epäilemättä syynä on saada tasa-arvoa sivareiden ja armeijan käyneiden välille. Mutta mitähän haastattelija tuumaa kysyessään, että: "Onko sinulla armeija jo käytynä? Mikä sotilasarvo olet? ja saadessaan vastauksen: "En koe kysymystä relevanttina roolin kannalta, päätän siksi olla vastaamatta".
Ainakin minä saisin juurikin haluamani vastauksen. Ja lopputulos olisi kohtelias "kiitoksia osoittamastasi kiinnostuksesta avointa työpaikkaa kohtaan. Valitettavasti et tullut tällä kertaa valituksi".
On kyllä työnantajasi kannalta harmi että heidän rekryprosessinssa on noin kyvyttömissä käsissä.
Ei kukaan oikeasti palkkaa ketään vakiohommaan jos on tiedossa että kaveri on lähdössä vuoden sisällä vuodeksi armeijaan. Ei tää ole mikään uusi käytäntö ja oikeastihan noita harvemmin kiinnostaa sotilasarvot vaan lähinnä se onko se suoritettu alta pois tavalla tai toisella vai ei.
Joitain toki voi kiinnostaa sekin mitä siellä on tehnyt mutta noi on erikoistapauksia.
Toinen syy kysyä armeijan käymistä on se, että jos psyyke ei kestä armeijaa, niin miten se kestää työelämän hektisyyttä ja siitä aiheutuvaa stressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Usko pois vaan, ei mua kiinnosta. Tosin sivarille jonkun RUK:n maininta CV:ssä ei ole edes teoriassa mahdollista :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Usko pois vaan, ei mua kiinnosta. Tosin sivarille jonkun RUK:n maininta CV:ssä ei ole edes teoriassa mahdollista :D
Mammat ei ymmärrä sitä, että RUK maininnalla ei välttämättä haluta kertoa sotaleikeistä, vaan siitä että tämäkin pakollinen osa elämää on hoidettu niin hyvin, että se on on johtanut upseerin arvoon. Se, että hoitaa asiat kunnolla on aina meriitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Ei nyt millään pahalla mutta kielenkäytöstäsi päätellen et kuulosta ulkomailla työskentelevältä huippuosaajalta vaan päätään aukovalta nettijonnelta joka ei tiedä oikeasti mitään sen paremmin armeijasta kuin työnteostakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Usko pois vaan, ei mua kiinnosta. Tosin sivarille jonkun RUK:n maininta CV:ssä ei ole edes teoriassa mahdollista :D
Mammat ei ymmärrä sitä, että RUK maininnalla ei välttämättä haluta kertoa sotaleikeistä, vaan siitä että tämäkin pakollinen osa elämää on hoidettu niin hyvin, että se on on johtanut upseerin arvoon. Se, että hoitaa asiat kunnolla on aina meriitti.
Meriitti suhteessa mihin? Tyyppiin, joka otti c-paperit ja meni mieluummin alan töihin ja on siitä näyttää hyvä työtodistus vuoden ajalta?
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittääkö Cooperissa, että jaksaa juosta minuutin ja kävellä 11?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupesi kiinnostamaan miksi armeijasta ei saa kysyä työhaastattelussa
https://www.academicwork.fi/blogi/tyonhaku/tunnetko-oikeutesi-tyonhauss…
No, syy ei selvinnyt tästä linkistä, mutta epäilemättä syynä on saada tasa-arvoa sivareiden ja armeijan käyneiden välille. Mutta mitähän haastattelija tuumaa kysyessään, että: "Onko sinulla armeija jo käytynä? Mikä sotilasarvo olet? ja saadessaan vastauksen: "En koe kysymystä relevanttina roolin kannalta, päätän siksi olla vastaamatta".
Ainakin minä saisin juurikin haluamani vastauksen. Ja lopputulos olisi kohtelias "kiitoksia osoittamastasi kiinnostuksesta avointa työpaikkaa kohtaan. Valitettavasti et tullut tällä kertaa valituksi".
On kyllä työnantajasi kannalta harmi että heidän rekryprosessinssa on noin kyvyttömissä käsissä.
Ei kukaan oikeasti palkkaa ketään vakiohommaan jos on tiedossa että kaveri on lähdössä vuoden sisällä vuodeksi armeijaan. Ei tää ole mikään uusi käytäntö ja oikeastihan noita harvemmin kiinnostaa sotilasarvot vaan lähinnä se onko se suoritettu alta pois tavalla tai toisella vai ei.
Joitain toki voi kiinnostaa sekin mitä siellä on tehnyt mutta noi on erikoistapauksia.
Toinen syy kysyä armeijan käymistä on se, että jos psyyke ei kestä armeijaa, niin miten se kestää työelämän hektisyyttä ja siitä aiheutuvaa stressiä.
Onko suomalaisissa nuorissa joku luuserigeeni jonka vaikutuksen tyrmäämiseen tarvitaan armeijaa? Ei muuten mutta kun ihan hyvin nuo nuoret inssit Keski-Euroopassa (Saksa, Ranska, UK) ovat vetäneet stressaavissakin tilanteissa, eikä heillä pääsääntöisesti mitään kokemusta militääristä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Ja sehän sitten kertoo koko maan mielipiteen jos pari ihmistä on jotain mieltä 😁
Kandeis lukea vähän kuinka Bundeswehrillä on rekryongelmia ja vielä enemmän sikäläisellä vapaaehtoisella sivarilla - kukaan järkevä ei halua sinne koska homma vaan on luusereille, eikä pakollisen varusmiespalveluksen suorittamista arvosteta yhtään sen enempää.
Se on vähän enemmän kuin parin yksittäisen germaanin mielipide. Se on yhteiskunnassa vaikuttava mielipide.
Sinulla on oikeus mielipiteeseesi vaikka se olisikin väärä.
Lue nyt ensin niistä Bundeswehrin rekryongelmista ennen kuin lauot tuollaista. Sieltä löytyy myös syynsä mistä ne juontuvat.
Voit oppia jotain...
Vihertyneellä Saksalla on sotilashommissa niin vahva historian painolasti että siellä sotilasura, tai edes palvelus, on käytännössä sosiaalinen ja ammatillinen itsem**ha.
Ihmeellistä jankkaamista taas. Saksa kuuluu NATOon, heitä puolustaa tarpeen vaatiessa USA:n armeija. Suomessa tilanne on vähän eri.
No miksi ei sitten oteta mekin sitä NATOa vaan uskotaan about Napoleonin aikaisen ruotusysteemin toimivuuteen? Viime kierroksella nippanappa toimi, mutta enpä usko että seuraavalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupesi kiinnostamaan miksi armeijasta ei saa kysyä työhaastattelussa
https://www.academicwork.fi/blogi/tyonhaku/tunnetko-oikeutesi-tyonhauss…
No, syy ei selvinnyt tästä linkistä, mutta epäilemättä syynä on saada tasa-arvoa sivareiden ja armeijan käyneiden välille. Mutta mitähän haastattelija tuumaa kysyessään, että: "Onko sinulla armeija jo käytynä? Mikä sotilasarvo olet? ja saadessaan vastauksen: "En koe kysymystä relevanttina roolin kannalta, päätän siksi olla vastaamatta".
Ainakin minä saisin juurikin haluamani vastauksen. Ja lopputulos olisi kohtelias "kiitoksia osoittamastasi kiinnostuksesta avointa työpaikkaa kohtaan. Valitettavasti et tullut tällä kertaa valituksi".
On kyllä työnantajasi kannalta harmi että heidän rekryprosessinssa on noin kyvyttömissä käsissä.
Ei kukaan oikeasti palkkaa ketään vakiohommaan jos on tiedossa että kaveri on lähdössä vuoden sisällä vuodeksi armeijaan. Ei tää ole mikään uusi käytäntö ja oikeastihan noita harvemmin kiinnostaa sotilasarvot vaan lähinnä se onko se suoritettu alta pois tavalla tai toisella vai ei.
Joitain toki voi kiinnostaa sekin mitä siellä on tehnyt mutta noi on erikoistapauksia.
Toinen syy kysyä armeijan käymistä on se, että jos psyyke ei kestä armeijaa, niin miten se kestää työelämän hektisyyttä ja siitä aiheutuvaa stressiä.
Onko suomalaisissa nuorissa joku luuserigeeni jonka vaikutuksen tyrmäämiseen tarvitaan armeijaa? Ei muuten mutta kun ihan hyvin nuo nuoret inssit Keski-Euroopassa (Saksa, Ranska, UK) ovat vetäneet stressaavissakin tilanteissa, eikä heillä pääsääntöisesti mitään kokemusta militääristä
Ei kyse ollutkaan sotilaskoulutuksesta vaan siitä että jos pää hajoaa noinkin kevyessä stressissä niin tuskin se oikeasti vaativiakaan vastuuhommia kestää. Ihan vastaavaa tietoa rekrytoijat hakee muillakin tavoilla rekrytoitavistaan koska väärä rekrytointi on firmalle aina riski ja väärä ihminen väärässä asemassa voi aiheuttaa isojakin ongelmia esim. karkoittaessaan muita osaajia firmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Ja sehän sitten kertoo koko maan mielipiteen jos pari ihmistä on jotain mieltä 😁
Kyllä se on ihan yleistä tietoa, että sotilasuraa pidetään useimmissa maissa huonona asiana. En ymmärrä motiiviasi jankata tätä tosiasiaa vastaan.
Paljonko Afganistanissa siis suomalaisia kaatui kun nyt haalitaan sieltä sun täältä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riittääkö Cooperissa, että jaksaa juosta minuutin ja kävellä 11?
Cooperissa voit vaikka maata 12 minuuttia lähtöviivalla jos mielesi tekee. Tulos on sitten noin 0 metriä.
Armeijassa vaan oppii (ne jotka jotain oppii) ettei kantahenkilökunnan silmätikuksi kannata jäädä tuollaisilla tempuilla koska noista seuraa yleensä jotain lisäaktiviteettia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Ja sehän sitten kertoo koko maan mielipiteen jos pari ihmistä on jotain mieltä 😁
Kyllä se on ihan yleistä tietoa, että sotilasuraa pidetään useimmissa maissa huonona asiana. En ymmärrä motiiviasi jankata tätä tosiasiaa vastaan.
Esm. Ranskassa luusereiden ammattiura, no onhan se työtä sekin kun siitä jää ulos vielä ne joista ei ole edes armeijaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Ja sehän sitten kertoo koko maan mielipiteen jos pari ihmistä on jotain mieltä 😁
Kyllä se on ihan yleistä tietoa, että sotilasuraa pidetään useimmissa maissa huonona asiana. En ymmärrä motiiviasi jankata tätä tosiasiaa vastaan.
Eikä pidetä. Lisäksi varusmiespalvelus ei ole millään mittarilla sotilasura.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Tarinallasi ja todistetulla faktalla on kohtalainen välimatka toisiinsa.
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.
Usko pois vaan, ei mua kiinnosta. Tosin sivarille jonkun RUK:n maininta CV:ssä ei ole edes teoriassa mahdollista :D
Mammat ei ymmärrä sitä, että RUK maininnalla ei välttämättä haluta kertoa sotaleikeistä, vaan siitä että tämäkin pakollinen osa elämää on hoidettu niin hyvin, että se on on johtanut upseerin arvoon. Se, että hoitaa asiat kunnolla on aina meriitti.
Meriitti suhteessa mihin? Tyyppiin, joka otti c-paperit ja meni mieluummin alan töihin ja on siitä näyttää hyvä työtodistus vuoden ajalta?
ohis
Taitaa olla harvassa sellaiset. Pääasiassa ne c-papereiden ottaneet elää vielä kotona äidin helmoissa ja ostaa viikkorahoillaan keppanaa viikonloppuisin.
Ja yleensä sen ikäisenä mennään kyllä opiskelemaan.
On se osin niin että kaikki on satelliitti ohjattua nykyään mutta taloja ryöstetään omaisuusvarkautena ajamalla omistajat pois ja asumalla niissä . Sitä tapahtuu Euroopassa että ulkopuoliset valtaa alueen ajamalla alkuperäiset pois .
Ehkä noita ulkona olevia hölkkä ja juoksu sekä hiihtolenkkejä voisi lisätä niin että nuoret ja vanhukset erikseen kun toinen on toisen tiellä. Sehän on mukava harrastaa . Vanhuksille pitää myös saada oma uima allas kun mikään pikauinti ei enää suju. 🤭🤭🤩🤩
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä minua ei kiinnosta onko intti käyty vai ei, vaan todellinen osaaminen. Eikä sitä ole saanut edes kysyä pitkiin aikoihin .
Miksi ei? Inttihän on vaan yksi koulu muiden ohessa
Minäkin rekrytoin työkseni (tosin hiukan eri alalle) ja sekä akateemisella koulutuksella, että RUK:n papereilla on paljon etua prosessissa.
Muuten hyvä, mutta RUK-papereista ei saa kysellä mitään. Ja vähänkin kansainvälisempiin kuvioihin suuntaavat eivät todellakaan laita mitään militääriin viittaavaa hakupapereihin...
Joten taidat puhua pashkaa.
Väärin. Useat todellakin laittavat siitä merkinnän. Suomen varusmiesjärjestelmä on hyvin tiedossa ja siinä hyvin menestyminen on meriitti muiden joukossa.
...tuli sen verran reissattua ja asuttuakin Keski-Euroopassa että kävi hyvin selväksi ettei todellakaan kandee mainita mitään militääriin liittyvää hakupapereissa. Se meinaan on jokseenkin sama kuin myöntäisi olleensa hukassa, luuserista seuraava. Erityisesti Saksassa ja UK:ssa.
Onneksi tästä tavasta ollaan täälläkin pääsemässä eroon. Enpä muista oikeastaan yhtään paperia viimeisen parin vuoden ajalta, missä olisi mitään sotasankaruuksia mainittu.
Minun alalla se on taas hyvin yleistä. Tosin en ole koskaan työskennellyt sen paremmin Saksassa kuin UK:ssakaan. Jos hakeutuisin Suomeen töihin, niin ilman muuta laittaisin maininnan RUK:sta jos sellainen olisi käytynä. Mutta miksi siitä pitäisi päästä eroon? Kuten tuolla mainittiin RUK on hyvä johtamiskoulutus. Ymmärrän kyllä sen, että sivareille asia saattaa vaikea ja antaa etumatkaa työpaikkoja haettaessa.
Ei se reserviupseeristatus oikeasti ole kuin plussaa muuallakaan. Joku rannalle jäänyt nyt ruikuttaa.
Itselläni on kokemusta vain USA:sta ja arabimaista, mutta siellä ”Ai sä oot reservin kapteeni! Ja Simo Häyhän maasta.” On kova juttu.
USA:ssa armeijassa olleita oikeasti arvostetaan, vaikka toki vaihtelua saattaa olla mielipiteissä nykyisin. Support our troops ja thank you for your service on yleisiä termejä.
Käytännössä kaikkialla muualla sotilasura on se vihoviimeinen vaihtoehto, eikä hirveästi tuo pointseja siviilielämässä. Erityisesti Saksa on tässä suhteessa täysin toivoton.
Suomen armeijan reservin upseerin arvo ei ole sama asia kuin sotilasura. Mutta saahan sitä tuotakin mieltä olla.
Saksassa on aika vapaasti saanut valita siviilipalveluksen ysärin alusta asti siihen asti kun luopuivat pakollisesta palveluksesta. Vähänkin ns parempiin hommiin tähdänneen kannatti valita työuraa tukeva siviilipalvelus, joten jo ysärillä varusmiespalveluksen valinneita pidettiin/pidetään ei-nyt-ihan-täysjärkisinä.
Se on sinun käsityksesi se.
...ihan saksalaisten kollegoiden itse kertomaa. Kun asuu maassa pari vuotta ja reissaa sinne säännöllisesti, oppii kummasti vähän kaikkea.
Ja sehän sitten kertoo koko maan mielipiteen jos pari ihmistä on jotain mieltä 😁
Kyllä se on ihan yleistä tietoa, että sotilasuraa pidetään useimmissa maissa huonona asiana. En ymmärrä motiiviasi jankata tätä tosiasiaa vastaan.
Yritä nyt ymmärtää, että joka ikisessä maassa on ihmisiä, jotka pitää sitä ja tätä huonona asiana ja sitten löytyy niitä, jotka pitävät sitä hyvänä asiana. Sun yleinen tieto on värittynyttä eikä edusta koko maata.
Nykyajan jonneilla ja pissiksillä on IT-alalta ainoastaan tinderin swaippaus ja instaan selfien lataamis -osaamista .
No sittenhän Bundeswehrillä ei pitäisi olla rekryongelmia, eikä edes vapaaehtoisella siviilipalveluksella jos palvelus olisi arvostettu? Ysärillä pakolla varusmiespalveluksensa suorastaan pakottaisivat jälkikasvuaan BW:629n palvelukseen - eiku...
Sanotaaaän nyt näin, että jos perinteikkään saksalaisen sähköalan firman HR-fyyheri (2000-luvun alussa) sanoo "täällä Saksassa ei ole tapana kirjoitella sotajuttuja hakupapereihin", niin uskon "hieman" enemmän häntä kuin jotain varusmiespalvelukseen fiksoitunutta jeppeä. Kuten joku tuosss ylhäällä sanoi, asiasta leuhottaminen alkaa lähennellä sosiaalista/ammatillista itsemurhaa.