Isien elämä on paljon mukavampaa ja helpompaa kuin äitien

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 10:09"] Meidän perheessä mies jää kotiin hoitamaan vauvaa ja menen töihin. En tajua perheitä joissa äidit jaksaa inistä isälle mutta eivät ole kuitenkaan valmiita antamaan hoitovastuuta isälle ja menemään itse töihin. Jaskanpauhantaa vedota vauvan ikään tai kiintymykseen. Vauva on molempien kuten perheen hoitamisen vastuu. Talouden hoitaminenkin on osa tuota kuviota. Kotona 3-5 vuotta olevia äitejä en ymmärrä ollenkaan.

Sanokoot muut mitä tahansa ja vinkukoot, odotan jo innolla töihinpaluuta kun tiedän isän hoitavan vauvan ja uhmiksen erinomaisesti :)
[/quote] mikäpä siinä jos mies hoitaa lapset hyvin. Mutta kuvitteleppa tilanne kun sun tullessa töistä 15.30 se 1,5v on vasta syömässä yökkäri päällä lounasta. Mies nokka kiinni koneessa ja kämppä pommin jäljiltä. Tilanne ei muuttut keskustelusta huolimatta jamunki mirs omasta mielestään hoiti lapsen erinomaisesti vaikka päivät olivat tällaisia.

Myös Muukalaislegioonaan pestautuminen, yrityksen perustaminen, keuhkosyöpä, eläinsuojelun kummiksi ryhtyminen ja vankilatuomio ovat sisältöä elämään. Se ei itsessään ole mikään syy valita mitään näistä elämänpoluista.

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 12:51"]

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 20:08"]Meillä tämä on ainakin juuri niin kuin aina oletetaan. Minä äitinä käyn ns. miesten töissä 7-15:30 5 päivää viikossa miehelläni taas on toimistotyön tapainen homma vuorotöinä ja hänellä on vuodessa enemmän vapaapäiviä kuin töitä. Silti minä hoidan aivan kaiken siivouksesta koiran ulkoilutukseen ja lapsemme hoitoon. Mies kehtaa silti aina valittaa kuinka väsynyt on vaikka olisi jo kuudetta päivää vapaalla. Vapainaan ei koskaan käy lapsen kanssa leikkipuistossa eikä edes ulkoiluta koiraa. Tosin tekee hän ruokaa ehkä joka toinen päivä ja valittaa minulle kun en koskaan tee sapuskaa. Myös jos olen sairaana niin silloinkin kaikki hommat ovat täysin mun harteillani. Arvatkaa ottaako pattiin ja kunnolla!! Ja joo keskusteltu on vaikka ja kuinka monesti mutta mitään kehitystä parempaan ei ole tapahtunut tässä 2 vuoden aikana. [/quote] Miksi hankitte lapsia näiden ihmisten kanssa? Eikö tuleva ole ennalta nähtävissä..?

[/quote]

Ojennappa se kristallipallo, niin mielelläni kurkkaisin tulevaan. En minä ainakaan osannut ennustaa millainen isä miehestä tulee. Puheet ja teot voivat olla täysin päinvastaisia, kun se todellinen lapsiperhe-elämä koittaa. Meilläkin mies kuvitteli/haaveili siitä ja tästä. Tällä hetkellä hänellä paras hetki taitaa olla, kun saa oikaista sohvalle viltin alle ja jättää ne lapset noteeraamatta eli minun vastuulleni. Ei katso piirustuksia tai anna vettä tai käy pyyhkimässä pyllyä tai kuuntele uutta laulua. Toki leikkii  ja lukeekin lapsille, mutta vain kun se hänelle sopii ja sohvalla makoilu kyllästyttää. Meillä molemmat käy töissä ja minulla meistä on se työ, jossa on enemmän vastuuta ja työt seuraa kotiinkin, joten miten ihmeessä se mies on muka niin paljon väsyneempi. Silti minä olen se, joka sylittelee, lohduttaa, ihastelee piirustuksia jne. Lapset eivät enää edes yritä mennä isänsä luo asioineen ja isä ei sitä edes huomaa. Toivottuja olivat molemmat lapset, myös mies halusi ja puhui lapsista. Surullista...

En tosiaan osannut ennustaa tätä.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 20:08"]Meillä tämä on ainakin juuri niin kuin aina oletetaan. Minä äitinä käyn ns. miesten töissä 7-15:30 5 päivää viikossa miehelläni taas on toimistotyön tapainen homma vuorotöinä ja hänellä on vuodessa enemmän vapaapäiviä kuin töitä. Silti minä hoidan aivan kaiken siivouksesta koiran ulkoilutukseen ja lapsemme hoitoon.

Mies kehtaa silti aina valittaa kuinka väsynyt on vaikka olisi jo kuudetta päivää vapaalla. Vapainaan ei koskaan käy lapsen kanssa leikkipuistossa eikä edes ulkoiluta koiraa. Tosin tekee hän ruokaa ehkä joka toinen päivä ja valittaa minulle kun en koskaan tee sapuskaa. Myös jos olen sairaana niin silloinkin kaikki hommat ovat täysin mun harteillani. Arvatkaa ottaako pattiin ja kunnolla!! Ja joo keskusteltu on vaikka ja kuinka monesti mutta mitään kehitystä parempaan ei ole tapahtunut tässä 2 vuoden aikana.
[/quote]

Miksi hankitte lapsia näiden ihmisten kanssa? Eikö tuleva ole ennalta nähtävissä..?

Kirjoitin meidän tilanteestamme tähän ketjuun:

http://www.vauva.fi/keskustelu/4352571/ketju/vaadinko_liikaa_miehen_mielesta_olen_kohtuuton

Mielellään saisi kommentoida sinnekin, varsinkin miehen näkökulmaa olisi kiva saada...

totta puhut ap

-( kohta ex-) mieheni ei olut huomannut mitään eroa entiseen, kun tutut kysyivät, milätu tuntuu olla isä- onko univelkaa ms- sitä hänelä e ollut eikä hoitanut lapsia yhtään

- t. vammaisen ja terveen lapsen äiti, lasiplla ikäero 1 v 2 kk