Miksi mies ei saisi tapailla muita naisia (ystävinä)?

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 14:50"]

Olisi mielenkiintoista kuulla, että onko joku oikeasti mustasukkainen myös koulukavereille? 

[/quote]

Väitätkö, että tapaaminen jossakin tietyssä ympäristössä, esimerkiksi koulussa, neutraloisi jotenkin ihmiset niin, että romanssin mahdollisuus vähenee huomattavasti vapaa-ajalla kohdattuihin ihmisiin verrattuna?

Koska tilaisuus tekee varkaan. Siksi.

Riippuu tietty tapailun laadusta. Kahvittelu jne, menettelee vielä, mutta että kahdenkeskinen matka? Ei tarvita ruudinkeksijää huomaamaan mikä riski piilee kahden heteroseksuaalin vastakkaisen sukupuolen edustajan kahdenkeskisessä ajassa, varsinkin, kun ajanvietto tapahtuu tuttujen katseilta piilossa.

Harva voinee rehellisesti sanoa ettei olisi koskaan ajatellut seksuaalisesti omaa vastakkaista sukupuolta olevaa ystävää. Nämä ajatukset voivat eskaloitua jos ystävykset viettävät ylenmäärin kahdenkeskistä aikaa piilossa muiden katseilta.

Huvittavaa on, kuinka fakkiutuneessa parisuhteessa ilmenevä välinpitämättömyys toisen puuhia kohtaan verhotaan luottamuksen kaapuun. Täydellinen mustasukkaisuuden puuttuminen on väljähtyneen suhteen merkki.

Sanot että luotat kumppaniisi, mutta tosiasia on, että vaikka kumppanisi panisikin kaveriaan, se asia ei juurikaan liikuttaisi sinua. Elät kuin se mistä et tiedä ei olisi tapahtunutkaan. Etkä jaksa epäillä edes kaikkein ilmeisintä. Koska alitajuisesti ehkä jopa toivot, että väljähtynyt suhteesi kaatuisi siihen että miehesi panee kaveriaan.

Joka tapauksessa, jos aidosti rakastaa kumppaniaan ja  haluaa pitää hänestä kiinni sekä omaa terveen mustasukkaisuuden, ei laita "kettua kanalan vartijaksi" vaikka miten olisi luotettava kettu.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:10"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:32"]

Saa totta kai olla vastakkaista sukupuolta kavereina ja käydä näiden kanssa kahvilla tai kaljalla.

Jos taas miehelle tulee hinkua lähteä yöreissuille/ulkomaanlomille naiskaverinsa kanssa oman vaimonsa/tyttöystävän sijasta, niin luulisi kenellä tahansa hälytyskellot soivan.

[/quote]

Riippuu matkan syystä. Jos matka on esimerkiksi johonkin harrastukseen liittyvä, en näe ongelmaa. Matkan syynä voisi olla myös konsertti, jossa esiintyy puolison suosikkiyhtye, josta myös hänen ystävänsä pitää, mutta josta minä en pidä. Minä pystyisin keksimään paljon täysin viattomia syitä tuollaiselle matkalle, mutta moni muu keksii helpommin niitä "viallisia" syitä.

[/quote]

Kynnyskysymykseksi nousee ainakin näin ensiksi, että pyydetäänkö sinua edes mukaan. Matka voikin olla ihan viaton jos puoliso on ensin pitkään kinunnut sinua lähtemään mukaan ja suostuu lopulta sitten lähteään ilman sinua. Jos taas ei pyydetä, niin outoa.

En sitten tiedä miten muilla menee, mutta meillä ainakin haluamme molemminpuolisesti aina ensisijaisesti yhdessä kokea asioita. Yhdessä matkustella, käydä keikoilla jne.

[/quote]

Entäpä jos kyse on lapsiperheestä? Ei ole aina helppoa järjestää lapsenhoitajaa vaikkapa kolmeksi yöksi. Helpoin järjestely voi hyvinkin olla, että vain toinen lähtee ja toinen jää kotiin lasten kanssa. Tietysti pitää ensin kysyä, sopiiko järjestely puolisolle.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:52"]

Joka tapauksessa, jos aidosti rakastaa kumppaniaan ja  haluaa pitää hänestä kiinni sekä omaa terveen mustasukkaisuuden, ei laita "kettua kanalan vartijaksi" vaikka miten olisi luotettava kettu.

[/quote]Mustasukkaisuus on sairaus, eikä tervettä sairautta ole olemassakaan.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:59"]

Mustasukkaisuus on sairaus, eikä tervettä sairautta ole olemassakaan.

[/quote]

Mustasukkaisuus on tunne. Jokin tunne voi esiintyä niin häiritsevässä mittakaavassa (joko liian vähäisessä tai liiallisessa), että se voidaan luokitella sairaudeksi (tai ennemmin jonkin sairauden oireeksi). Kohtuullinen mustasukkaisuus, etenkin jos sitä ei ilmaista minkäänlaisen väkivallan kautta, ei ole sairaus. Jos tunnettaan pystyy tarkastelemaan ja sen syitä analysoimaan, voi päästä paremmin perille itsestään ja omasta parisuhteestaan, joten tunne voi olla jopa hyödyllinen.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:59"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:52"]

Joka tapauksessa, jos aidosti rakastaa kumppaniaan ja  haluaa pitää hänestä kiinni sekä omaa terveen mustasukkaisuuden, ei laita "kettua kanalan vartijaksi" vaikka miten olisi luotettava kettu.

[/quote]Mustasukkaisuus on sairaus, eikä tervettä sairautta ole olemassakaan.

[/quote]

No eikä ole. Mustasukkaisuus on tervettä pieninä määrinä.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:10"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:32"]

Saa totta kai olla vastakkaista sukupuolta kavereina ja käydä näiden kanssa kahvilla tai kaljalla.

Jos taas miehelle tulee hinkua lähteä yöreissuille/ulkomaanlomille naiskaverinsa kanssa oman vaimonsa/tyttöystävän sijasta, niin luulisi kenellä tahansa hälytyskellot soivan.

[/quote]

Riippuu matkan syystä. Jos matka on esimerkiksi johonkin harrastukseen liittyvä, en näe ongelmaa. Matkan syynä voisi olla myös konsertti, jossa esiintyy puolison suosikkiyhtye, josta myös hänen ystävänsä pitää, mutta josta minä en pidä. Minä pystyisin keksimään paljon täysin viattomia syitä tuollaiselle matkalle, mutta moni muu keksii helpommin niitä "viallisia" syitä.

[/quote]

Kynnyskysymykseksi nousee ainakin näin ensiksi, että pyydetäänkö sinua edes mukaan. Matka voikin olla ihan viaton jos puoliso on ensin pitkään kinunnut sinua lähtemään mukaan ja suostuu lopulta sitten lähteään ilman sinua. Jos taas ei pyydetä, niin outoa.

En sitten tiedä miten muilla menee, mutta meillä ainakin haluamme molemminpuolisesti aina ensisijaisesti yhdessä kokea asioita. Yhdessä matkustella, käydä keikoilla jne.

[/quote]

Entäpä jos kyse on lapsiperheestä? Ei ole aina helppoa järjestää lapsenhoitajaa vaikkapa kolmeksi yöksi. Helpoin järjestely voi hyvinkin olla, että vain toinen lähtee ja toinen jää kotiin lasten kanssa. Tietysti pitää ensin kysyä, sopiiko järjestely puolisolle.

[/quote]

"Me päätettiin lähteä Liisan kanssa Amsterdamiin viikonlopuks. Pyydettäis sua mukaan mut lapset... No, tuodaan jotain tuliaisia, moikka!"

Heh. Nää ketjut on aina musta hauskoja.

Mun mies on biseksuaali. Sillä ei varmaan sitten saisi olla kavereita ollenkaan? :)

Musta oli ihan hyvä pointti jollakulla, että kaikille tällaiset viikonloppumatkat ei ole mitään erityisiä. Me ollaan lapsettomia ja matkustetaan paljon. Pitkiä viikonloppuja yhdessä pari kertaa vuodessa jonnekin päin Eurooppaa ja yksi tai kaksi pidempää reissua. Siihen päälle kumpikin käy kerran tai pari vuodessa jonkinlaisessa kaveriporukassa tai kaksin jonkun kaverin kanssa reissussa joko ulkomailla tai vaikka Lapissa.

Ymmärrän kyllä, että joillekin sukupuoli on määrittävä tekijä siinä, onko kaverisuhde hyväksyttävä vai ei, mutta sitä on jo vähän vaikeampi tajuta, että ilman omaa puolisoa tai perhettä ei saisi lähteä minkäänlaiseen reissuun.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:20"]

Onpa ajankohtainen aihe minulle! Olen tässä juuri miettinyt, onko ok, että mieheni käy kahdestaan baarissa uuden naispuolisen työkaverinsa kanssa... Nainen on kuulemma vain ja ainoastaan kaveri ja vieläpä varattu, mutta silti tuntuu vähän oudolta, kun istuvat mieheni kanssa yhdessä tuntikausia baarissa puhumassa syvällisiä. Viimeksi mies tuli kotiin neljältä aamulla. En ole koskaan ajatellut olevani mustasukkaista tyyppiä, mutta tämä nainen on todella nuori (itseäni melkein 10 v nuorempi) ja kuvien perusteella todella kaunis, ja erikoisen kiintyneen oloinen mieheeni, soittelee mm. kun tarvitsee apua tai tukea jossain... Mies ei näe tässä mitään outoa. Suhtautuisin varmasti eri tavalla, jos kyseessä olisi pitkäaikainen lapsuudenystävä, jonka minäkin tunnen, mutta tätä naista en ole koskaan tavannut. Kahdestaan viikonloppulomalle en kyllä miestä päästäisi kummassakaan tapauksessa, pakko myöntää.

[/quote]

Olen nainen joka päästäisi miehensä naispuolisen kaverin kanssa baariin. Ja on mies käynytkin. Mutta tässä sinun ja miehesi tapauksessa ei ole kyse kaveruudesta. Selkeää ihastusta. Ole varuillasi.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:18"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:13"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:56"][quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:31"] Nuorempana ympärilläni pörräsi miespuolisia "ystäviä". Kun sitten neljä vuotta sitten löysin vakituisen poikaystävän, aika moni näistä mies"ystävistä" lopetti yhteydenpidon. Taisi sittenkin olla taka-ajatuksena joku muu kuin ystävyys. N29 [/quote] Kertoo vain siitä, että sinä et ole ystäväainesta vaan kelpaat paremmin pantavaksi ja käytettäväksi. [/quote] Mitä helvettiä? Miten niin en ole ystäväainesta? En todellakaan ole sellainen, joka hinkkaisi itseään tanssilattialla kaverimiestä vasten tai muutenkaan "antaisi ymmärtää". Olen empaattinen, hyvä kuuntelija ja hauskaa seuraa. Miten kehittäisin itseäni olemaan parempaa ystäväainesta? Olisiko antaa vinkkejä?

[/quote]

Veikkaan olevan vähän kateutta tihkuva viesti. Jos ei ole koskaan ollut ihastuksen kohteena, niin ei varmastikaan ymmärrä että monesti ennemmin siihen ihastuksen kohteeksi "joutuu" se empaattinen ja hauskaa seuraa oleva nätti tyttö/nainen, kuin se itseään tanssilattialla miehiin hinkkaava tyrkky.

[/quote]

Outo logiikka. Jos nainen on fiksu ja hauska ihminen niin aivan hyvin parisuhteessa oleva mies voi haluta olla tällaisen ystävä. Jos naisella ei ole yhtään miespuolista ystävää, on hän enemmänkin hyvä pano kuin hieno ihminen.

[/quote]

Voi ystäväiseni... Jos nainen on hauskaa seuraa, spontaani, iloinen ja kaikenhuipuksi vielä nätti, niin kyllä siinä ensisijaisesti kyllä mies näkee potentiaalisen kumppaniehdokaan kuin ystävän.

Ja voihan tällä naisella ollakin monta miespuolista ystävää, mutta se ei poista sitä etteivätkö nämä miehet olisi ainakin jossain vaiheessa olleet naiseen ihastuneita. Ne kaikkein yritteliäimmät vaan katoavat kuin pieru saharaan, kun nainen aloittaa parisuhteen.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 23:46"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:37"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:10"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:32"]

Saa totta kai olla vastakkaista sukupuolta kavereina ja käydä näiden kanssa kahvilla tai kaljalla.

Jos taas miehelle tulee hinkua lähteä yöreissuille/ulkomaanlomille naiskaverinsa kanssa oman vaimonsa/tyttöystävän sijasta, niin luulisi kenellä tahansa hälytyskellot soivan.

[/quote]

Riippuu matkan syystä. Jos matka on esimerkiksi johonkin harrastukseen liittyvä, en näe ongelmaa. Matkan syynä voisi olla myös konsertti, jossa esiintyy puolison suosikkiyhtye, josta myös hänen ystävänsä pitää, mutta josta minä en pidä. Minä pystyisin keksimään paljon täysin viattomia syitä tuollaiselle matkalle, mutta moni muu keksii helpommin niitä "viallisia" syitä.

[/quote]

Kynnyskysymykseksi nousee ainakin näin ensiksi, että pyydetäänkö sinua edes mukaan. Matka voikin olla ihan viaton jos puoliso on ensin pitkään kinunnut sinua lähtemään mukaan ja suostuu lopulta sitten lähteään ilman sinua. Jos taas ei pyydetä, niin outoa.

En sitten tiedä miten muilla menee, mutta meillä ainakin haluamme molemminpuolisesti aina ensisijaisesti yhdessä kokea asioita. Yhdessä matkustella, käydä keikoilla jne.

[/quote]

Entäpä jos kyse on lapsiperheestä? Ei ole aina helppoa järjestää lapsenhoitajaa vaikkapa kolmeksi yöksi. Helpoin järjestely voi hyvinkin olla, että vain toinen lähtee ja toinen jää kotiin lasten kanssa. Tietysti pitää ensin kysyä, sopiiko järjestely puolisolle.

[/quote]

"Me päätettiin lähteä Liisan kanssa Amsterdamiin viikonlopuks. Pyydettäis sua mukaan mut lapset... No, tuodaan jotain tuliaisia, moikka!"

[/quote]

Ei noin. Oletetaan, että Pekka ja ja ystävänsä Liisa harrastavat puutarhanhoitoa. Matti (Liisan mies) ja Pekan vaimo eivät ole erityisen innostununeita puutarha-asioista ja kasveista, vaikka puutarhoista pitävätkin. Jospa vaikka näin:

Pekka: "Liisa kertoi, että on Amsterdamissa on tulppaanifestivaali maaliskuussa. Mattia (Liisan mies) ei jaksa lähteä, kun töissä on kiireinen jakso, mutta sanoi, että se ei estä Liisaa lähtemästä. Hän voi kyllä katsoa lapsia matkan ajan. Liisa on siis menossa, mutta kysyi, haluaisinko lähteä mukaan jonain viikonloppuna. Tarkoitus olisi lähteä perjantaina aamupäiväkoneella ja palata sunnuntaina illalla. Minä lupasin kysyä, käykö."

Vaimo: "Minä viikonloppuna?"

P: "Täytyy katsoa hintoja ensin, mutta varmaan toinen viikonloppu sopisi parhaiten. Ainakaan kalenterissa ei ole silloin muita menoja."

V: "Mene vain. Voisin minäkin kierrellä katsomassa puutarhoja, mutta minä tiedän kyllä, millaista se olisi teidän kanssanne. Te ryntäilette paikasta toiseen katsomassa ties mitä erikoisuuksia. Ehditkö viedä lapset hoitoon perjantaiaamuna?"

P: "Joo. Ajateltiin, että jos ollaan perillä puolen päivän jälkeen, päästään viemään laukut suoraan hotelliin. Silloin kentällä ei tarvitse olla ennen yhdeksää."

V: "Ottakaa sitten yhteinen huone, tulee halvemmaksi."

P: "Hyvä idea. Kai siinä muutaman kympin säästää."

Ei minusta mitenkään mahdoton skenaario. Mutta tietysti te palstan puolisonepäilijät pitäisitte sekä vaimoa että Mattia sinisilmäisinä tomppeleina, vaikka kyse olisi täysin viattomasta kahden puutarhanhoitoa harrastavan ystävyksen harrastusmatkasta.

[/quote]

Tulppaanifestarit Amsterdamissa. Right.

Jos oli nyt oikeasta elämästä irroitettu esimerkki, niin...

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 09:38"]

Mieheni ei todellakaan päästäis mua,ja eipä olis tarvetta lähteäkään muiden miesten kanssa reissulle. Ystäviä saa kyllä olla,mutta en ymmärrä mikä tarve päästä yhteisille reissuille. Itsellänikin on hyviä miesystäviä,joiden kansaa olen ystävystynyt jo lapsuudessa. Siltikään ei olisi tarvetta lähteä ilman miestäni heidän kanssaa reissulle. Ja tuskin heidän omat naisystävänsäkkään päästäis,mutta yäysin ymmärrettävää. Kuulostaa kyllä enemmänkin oudolta tuollainen,ja jotenkin en usko että se olisi sina niin viatonta ystävyyttä...

[/quote]

Vai ei päästäisi. Vetäiskö nokkaan vai laittaisko sut kahleisiin? Oletko lutkahtava kun miehesi ei sua päästäisi?

[/quote]

En ole se jolle vastasit, mutta vastaan silti.

Ei ole ketän varmasti laittamassa kahleisiin tai lyömässä, mutta ihmisellä on vapaus valita seuransa. Jos ei halua, että parisuhteessa puoliso matkustelee kavereidensa kanssa vaimon/miehen jäädessä lehdelle soittelemaan, niin sellaisella suhteessahan ei ole pakko pysyä. Voi lähteä etsimään kumppania, jota kiinnostaa enemmän puolionsa kanssa matkustelu, ja toinenkin osapuoli voi jatkossa vapaasti viilettää missä haluaa.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:37"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:10"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:32"]

Saa totta kai olla vastakkaista sukupuolta kavereina ja käydä näiden kanssa kahvilla tai kaljalla.

Jos taas miehelle tulee hinkua lähteä yöreissuille/ulkomaanlomille naiskaverinsa kanssa oman vaimonsa/tyttöystävän sijasta, niin luulisi kenellä tahansa hälytyskellot soivan.

[/quote]

Riippuu matkan syystä. Jos matka on esimerkiksi johonkin harrastukseen liittyvä, en näe ongelmaa. Matkan syynä voisi olla myös konsertti, jossa esiintyy puolison suosikkiyhtye, josta myös hänen ystävänsä pitää, mutta josta minä en pidä. Minä pystyisin keksimään paljon täysin viattomia syitä tuollaiselle matkalle, mutta moni muu keksii helpommin niitä "viallisia" syitä.

[/quote]

Kynnyskysymykseksi nousee ainakin näin ensiksi, että pyydetäänkö sinua edes mukaan. Matka voikin olla ihan viaton jos puoliso on ensin pitkään kinunnut sinua lähtemään mukaan ja suostuu lopulta sitten lähteään ilman sinua. Jos taas ei pyydetä, niin outoa.

En sitten tiedä miten muilla menee, mutta meillä ainakin haluamme molemminpuolisesti aina ensisijaisesti yhdessä kokea asioita. Yhdessä matkustella, käydä keikoilla jne.

[/quote]

Entäpä jos kyse on lapsiperheestä? Ei ole aina helppoa järjestää lapsenhoitajaa vaikkapa kolmeksi yöksi. Helpoin järjestely voi hyvinkin olla, että vain toinen lähtee ja toinen jää kotiin lasten kanssa. Tietysti pitää ensin kysyä, sopiiko järjestely puolisolle.

[/quote]

"Me päätettiin lähteä Liisan kanssa Amsterdamiin viikonlopuks. Pyydettäis sua mukaan mut lapset... No, tuodaan jotain tuliaisia, moikka!"

[/quote]

Ei noin. Oletetaan, että Pekka ja ja ystävänsä Liisa harrastavat puutarhanhoitoa. Matti (Liisan mies) ja Pekan vaimo eivät ole erityisen innostununeita puutarha-asioista ja kasveista, vaikka puutarhoista pitävätkin. Jospa vaikka näin:

Pekka: "Liisa kertoi, että on Amsterdamissa on tulppaanifestivaali maaliskuussa. Mattia (Liisan mies) ei jaksa lähteä, kun töissä on kiireinen jakso, mutta sanoi, että se ei estä Liisaa lähtemästä. Hän voi kyllä katsoa lapsia matkan ajan. Liisa on siis menossa, mutta kysyi, haluaisinko lähteä mukaan jonain viikonloppuna. Tarkoitus olisi lähteä perjantaina aamupäiväkoneella ja palata sunnuntaina illalla. Minä lupasin kysyä, käykö."

Vaimo: "Minä viikonloppuna?"

P: "Täytyy katsoa hintoja ensin, mutta varmaan toinen viikonloppu sopisi parhaiten. Ainakaan kalenterissa ei ole silloin muita menoja."

V: "Mene vain. Voisin minäkin kierrellä katsomassa puutarhoja, mutta minä tiedän kyllä, millaista se olisi teidän kanssanne. Te ryntäilette paikasta toiseen katsomassa ties mitä erikoisuuksia. Ehditkö viedä lapset hoitoon perjantaiaamuna?"

P: "Joo. Ajateltiin, että jos ollaan perillä puolen päivän jälkeen, päästään viemään laukut suoraan hotelliin. Silloin kentällä ei tarvitse olla ennen yhdeksää."

V: "Ottakaa sitten yhteinen huone, tulee halvemmaksi."

P: "Hyvä idea. Kai siinä muutaman kympin säästää."

Ei minusta mitenkään mahdoton skenaario. Mutta tietysti te palstan puolisonepäilijät pitäisitte sekä vaimoa että Mattia sinisilmäisinä tomppeleina, vaikka kyse olisi täysin viattomasta kahden puutarhanhoitoa harrastavan ystävyksen harrastusmatkasta.

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 15:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 23:46"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:37"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 15:10"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 14:32"]

Saa totta kai olla vastakkaista sukupuolta kavereina ja käydä näiden kanssa kahvilla tai kaljalla.

Jos taas miehelle tulee hinkua lähteä yöreissuille/ulkomaanlomille naiskaverinsa kanssa oman vaimonsa/tyttöystävän sijasta, niin luulisi kenellä tahansa hälytyskellot soivan.

[/quote]

Riippuu matkan syystä. Jos matka on esimerkiksi johonkin harrastukseen liittyvä, en näe ongelmaa. Matkan syynä voisi olla myös konsertti, jossa esiintyy puolison suosikkiyhtye, josta myös hänen ystävänsä pitää, mutta josta minä en pidä. Minä pystyisin keksimään paljon täysin viattomia syitä tuollaiselle matkalle, mutta moni muu keksii helpommin niitä "viallisia" syitä.

[/quote]

Kynnyskysymykseksi nousee ainakin näin ensiksi, että pyydetäänkö sinua edes mukaan. Matka voikin olla ihan viaton jos puoliso on ensin pitkään kinunnut sinua lähtemään mukaan ja suostuu lopulta sitten lähteään ilman sinua. Jos taas ei pyydetä, niin outoa.

En sitten tiedä miten muilla menee, mutta meillä ainakin haluamme molemminpuolisesti aina ensisijaisesti yhdessä kokea asioita. Yhdessä matkustella, käydä keikoilla jne.

[/quote]

Entäpä jos kyse on lapsiperheestä? Ei ole aina helppoa järjestää lapsenhoitajaa vaikkapa kolmeksi yöksi. Helpoin järjestely voi hyvinkin olla, että vain toinen lähtee ja toinen jää kotiin lasten kanssa. Tietysti pitää ensin kysyä, sopiiko järjestely puolisolle.

[/quote]

"Me päätettiin lähteä Liisan kanssa Amsterdamiin viikonlopuks. Pyydettäis sua mukaan mut lapset... No, tuodaan jotain tuliaisia, moikka!"

[/quote]

Ei noin. Oletetaan, että Pekka ja ja ystävänsä Liisa harrastavat puutarhanhoitoa. Matti (Liisan mies) ja Pekan vaimo eivät ole erityisen innostununeita puutarha-asioista ja kasveista, vaikka puutarhoista pitävätkin. Jospa vaikka näin:

Pekka: "Liisa kertoi, että on Amsterdamissa on tulppaanifestivaali maaliskuussa. Mattia (Liisan mies) ei jaksa lähteä, kun töissä on kiireinen jakso, mutta sanoi, että se ei estä Liisaa lähtemästä. Hän voi kyllä katsoa lapsia matkan ajan. Liisa on siis menossa, mutta kysyi, haluaisinko lähteä mukaan jonain viikonloppuna. Tarkoitus olisi lähteä perjantaina aamupäiväkoneella ja palata sunnuntaina illalla. Minä lupasin kysyä, käykö."

Vaimo: "Minä viikonloppuna?"

P: "Täytyy katsoa hintoja ensin, mutta varmaan toinen viikonloppu sopisi parhaiten. Ainakaan kalenterissa ei ole silloin muita menoja."

V: "Mene vain. Voisin minäkin kierrellä katsomassa puutarhoja, mutta minä tiedän kyllä, millaista se olisi teidän kanssanne. Te ryntäilette paikasta toiseen katsomassa ties mitä erikoisuuksia. Ehditkö viedä lapset hoitoon perjantaiaamuna?"

P: "Joo. Ajateltiin, että jos ollaan perillä puolen päivän jälkeen, päästään viemään laukut suoraan hotelliin. Silloin kentällä ei tarvitse olla ennen yhdeksää."

V: "Ottakaa sitten yhteinen huone, tulee halvemmaksi."

P: "Hyvä idea. Kai siinä muutaman kympin säästää."

Ei minusta mitenkään mahdoton skenaario. Mutta tietysti te palstan puolisonepäilijät pitäisitte sekä vaimoa että Mattia sinisilmäisinä tomppeleina, vaikka kyse olisi täysin viattomasta kahden puutarhanhoitoa harrastavan ystävyksen harrastusmatkasta.

[/quote]

Tulppaanifestarit Amsterdamissa. Right.

Jos oli nyt oikeasta elämästä irroitettu esimerkki, niin...

[/quote]

Keksitty esimerkki, mutta minusta lähempänä todellisuutta kuin siinä kommentoidussa viestissä ollut, jossa tylysti kerrotaan puolisolle, että lähdetään tästä matkalle ilman mitään ennakkoilmoitusta.

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 13:13"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:41"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:05"][quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 09:38"] Mieheni ei todellakaan päästäis mua,ja eipä olis tarvetta lähteäkään muiden miesten kanssa reissulle. Ystäviä saa kyllä olla,mutta en ymmärrä mikä tarve päästä yhteisille reissuille. Itsellänikin on hyviä miesystäviä,joiden kansaa olen ystävystynyt jo lapsuudessa. Siltikään ei olisi tarvetta lähteä ilman miestäni heidän kanssaa reissulle. Ja tuskin heidän omat naisystävänsäkkään päästäis,mutta yäysin ymmärrettävää. Kuulostaa kyllä enemmänkin oudolta tuollainen,ja jotenkin en usko että se olisi sina niin viatonta ystävyyttä... [/quote] Vai ei päästäisi. Vetäiskö nokkaan vai laittaisko sut kahleisiin? Oletko lutkahtava kun miehesi ei sua päästäisi? [/quote] Normaali ihminen varmasti ymmärsi mitä tarkoitin tuolla "ei päästäis". Ei tarvi nyrkkiä tai kahleita!

[/quote]

Mitä sinä sillä sitten tarkoitat? Sitäkö. että jos kysyt puolisoltasi, voitko lähteä matkalle ja puoliso sanoo, että et mene ja jätät siksi matkan tekemättä? Vai sitä, että et edes kysy puolisoltasi, koska tiedät, että hän kieltää matkasi?

Minusta normaalia olisi se, että puolisolta kysytään, sopiiko, että lähden matkalle (jos itse haluat lähteä) ja puolisosi sanoo, että mene vain, jos haluat, vaikka hän ei ajatuksesta ilahtuisi. Kai teidän puolisonne osaavat keksiä itselleen tekemistä silloin, kun ette ole paikalla?

[/quote]

Miksi edes kysytään sitten että sopiiko jos siihen ei saa vastata että ei?

[/quote]

Kysytään siksi, että puolisolla voi olla tiedossa jokin perusteltu este, jota en itse tiedä. Kenties samaan aikaan hänellä on jokin meno? Ehkä tiedossa on jokin meno, jonka tarkka aika ei ole vielä selvillä ja se ei siksi ole vielä kalenterissa (sukulaisen 50-v. juhlat, häät, konfirmaatio, työmatka, koulun vanhempainilta). Vähintäänkin on asiallista kysyä, eikä lähteä kysymättä.

Puoliso voi pyytää olemaan menemättä, jos rahat ovat vähissä tai puoliso on väsynyt jonkin kiireisen projektin takia, mutta nämä ja muut vastaavat pitäisi osata ja ymmärtää ottaa huomioon jo siinä omassa päätöksessä.

Mutta jos mitään asiallista perustetta kieltää tapaaminen tai matka ei ole, minusta olisi aika outoa kieltää matkustamasta tai tapaamasta ystäviä. Sama pätee tietysti toisinpäin: jos vaimoni haluaa lähteä matkalle tai tavata kavereitaan, mikä oikeus minulla on se kieltää, jos ei ole mitään hyvää syytä.

[/quote]

Mikä sitten on hyväksyttty, perusteltu syy sanoa ei? 

Onko puolison mielipaha asian vuoksi tarpeeksi iso asia? Jos ei vaan oikeasti osaa suhtautua miehen ja naisen väliseen ystävyyteen näin rennosti niin miksi se ei ole ns. oikea syy? Muuten voi nähdä mutta eiköhän viikonloppureissut samassa hotellihuoneessa ole vähän liioiteltua. 

Mun ex harrasti tanssimista ystävänsä kanssa, siis nykyisen aviomiehensä kanssa.

Miehillä on vain seksi mielessä ja muna saattaa luiskahtaa vahingossa kaverin toosaan...

No ei vaan, mustasukkaisuuttahan tuo on ja pelkoa. Mun miehellä on naispuolisia kavereita ja saisi matkustaa niiden kanssa vaikka maailman ympäri.

Mahtaa biseksuaaleilla olla vaikeaa.

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 16:07"]

Mikä sitten on hyväksyttty, perusteltu syy sanoa ei? 

Onko puolison mielipaha asian vuoksi tarpeeksi iso asia? Jos ei vaan oikeasti osaa suhtautua miehen ja naisen väliseen ystävyyteen näin rennosti niin miksi se ei ole ns. oikea syy? Muuten voi nähdä mutta eiköhän viikonloppureissut samassa hotellihuoneessa ole vähän liioiteltua. 

[/quote]

Jos nyt oletetaan selvyyden vuoksi, että perheen talous kestää tuollaisen viikonloppumatkan, eikä ole mitään päällekkäisiä menoja, jotka olisivat este ennen jatkopohdintoja. Oletetaan vielä sekin, että puolison ja perheen kanssa on vietetty aikaa, eikä puolisolla ole siksi syytä tuntea itseään laiminlyödyksi. Jos tuosta kaikesta huolimatta matka on puolison mielestä ongelma tai jotenkin väärin, vaihtoehtoja on monta, mutta päävaihtoehdot lienevät:  1) puoliso ei kykene luottamaan toiseen tai 2) hänellä on tarve kontrolloida toisen elämää.

Minusta hyvässä parisuhteessa pitää luottaa puolisoonsa, kunnes luottamus osoittautuu perättömäksi. Hölmö ei pidä olla eli tuntemattomasta matkakumppanista voi kysellä lisätietoja ja vaikka pyytää kutsumaan hänet kylään, mutta kyllä kai normaalin ihmiset pitää kyetä luottamaan siihen ihmiseen, jonka kanssa on päättänyt elämänsä jakaa?

Jos vaimoni haluaisi lähteä matkalle jonkin miespuolisen tutun kanssa, saattaisin vähän ihmetellä ja kysellä lisätietoja, kun vaimoni ei ole ollut ahkera tapaamaan muitakaan ystäviään, mutta millä oikeudella minä voisin sanella hänelle ehtoja?

Jos minä ihan oikeasti haluaisin lähteä johonkin parhaan ystäväni kanssa (joka on siis nainen), voisin olla melko pettynyt vaimooni, jos hän alkaisi estellä matkaa ilman oikeaa syytä, koska tietäisin, että minulla ei ole matkan suhteen mitään taka-ajatuksia. Kiellollaanhan vaimoni olisi selvästi osoittanut epäilevänsä minua (aiheettomasti) ja se taas kertoo epäluottamuksesta.

Aikuisen ihmisen pitää kyetä sietämään epämukavuutta. Ei toisen elämää sovi rajoittaa vain siksi, että tulee paha mieli siitä, että puoliso tekee jotain yksin tai jonkun muun kanssa. Se on sitten eri asia, jos luottaminen osoittautuu virheeksi, mutta minusta on parempi luottaa puolisoonsa ja tulla petetyksi kuin olla epäluuloinen ja pilata sekä oma että puolison elämä turhaan.

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 16:07"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 13:13"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:41"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 10:05"][quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 09:38"] Mieheni ei todellakaan päästäis mua,ja eipä olis tarvetta lähteäkään muiden miesten kanssa reissulle. Ystäviä saa kyllä olla,mutta en ymmärrä mikä tarve päästä yhteisille reissuille. Itsellänikin on hyviä miesystäviä,joiden kansaa olen ystävystynyt jo lapsuudessa. Siltikään ei olisi tarvetta lähteä ilman miestäni heidän kanssaa reissulle. Ja tuskin heidän omat naisystävänsäkkään päästäis,mutta yäysin ymmärrettävää. Kuulostaa kyllä enemmänkin oudolta tuollainen,ja jotenkin en usko että se olisi sina niin viatonta ystävyyttä... [/quote] Vai ei päästäisi. Vetäiskö nokkaan vai laittaisko sut kahleisiin? Oletko lutkahtava kun miehesi ei sua päästäisi? [/quote] Normaali ihminen varmasti ymmärsi mitä tarkoitin tuolla "ei päästäis". Ei tarvi nyrkkiä tai kahleita!

[/quote]

Mitä sinä sillä sitten tarkoitat? Sitäkö. että jos kysyt puolisoltasi, voitko lähteä matkalle ja puoliso sanoo, että et mene ja jätät siksi matkan tekemättä? Vai sitä, että et edes kysy puolisoltasi, koska tiedät, että hän kieltää matkasi?

Minusta normaalia olisi se, että puolisolta kysytään, sopiiko, että lähden matkalle (jos itse haluat lähteä) ja puolisosi sanoo, että mene vain, jos haluat, vaikka hän ei ajatuksesta ilahtuisi. Kai teidän puolisonne osaavat keksiä itselleen tekemistä silloin, kun ette ole paikalla?

[/quote]

Miksi edes kysytään sitten että sopiiko jos siihen ei saa vastata että ei?

[/quote]

Kysytään siksi, että puolisolla voi olla tiedossa jokin perusteltu este, jota en itse tiedä. Kenties samaan aikaan hänellä on jokin meno? Ehkä tiedossa on jokin meno, jonka tarkka aika ei ole vielä selvillä ja se ei siksi ole vielä kalenterissa (sukulaisen 50-v. juhlat, häät, konfirmaatio, työmatka, koulun vanhempainilta). Vähintäänkin on asiallista kysyä, eikä lähteä kysymättä.

Puoliso voi pyytää olemaan menemättä, jos rahat ovat vähissä tai puoliso on väsynyt jonkin kiireisen projektin takia, mutta nämä ja muut vastaavat pitäisi osata ja ymmärtää ottaa huomioon jo siinä omassa päätöksessä.

Mutta jos mitään asiallista perustetta kieltää tapaaminen tai matka ei ole, minusta olisi aika outoa kieltää matkustamasta tai tapaamasta ystäviä. Sama pätee tietysti toisinpäin: jos vaimoni haluaa lähteä matkalle tai tavata kavereitaan, mikä oikeus minulla on se kieltää, jos ei ole mitään hyvää syytä.

[/quote]

Mikä sitten on hyväksyttty, perusteltu syy sanoa ei? 

Onko puolison mielipaha asian vuoksi tarpeeksi iso asia? Jos ei vaan oikeasti osaa suhtautua miehen ja naisen väliseen ystävyyteen näin rennosti niin miksi se ei ole ns. oikea syy? Muuten voi nähdä mutta eiköhän viikonloppureissut samassa hotellihuoneessa ole vähän liioiteltua. 

[/quote]

Viikonloppureissu samassa hotellihuoneessa voi olla liioittelua, mutta silti minä en ymmärrä, miksi mies ja nainen eivät voisi olla todella hyviä ystäviä ilman mitään taka-ajatuksia. Ei varmaankaan kannata testata ystävyyden luonnetta hotelliyöpymisellä samassa huoneessa, mutta ei kannata mennä toiseenkaan äärilaitaan ja kieltäytyä olemasta ystävä toista sukupuolta olevan kanssa. Puolison elämän rajoittaminen ja säätely ei varmasti paranna suhdetta, eikä myöskään vähennä pettämisriskiä, koska tilaisuuksia varmasti tulee jokaiselle. Ehkä puolison mustasukkaisuus ja epäluuloisuus jopa lisää pettämisriskiä.