Lto avautuu. Älkää antaako päiväkodin

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:29"][quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:27"]

Mitä jos se kuvan lapsi on pitänyt sinusta ap? No, se ja sama, paska lahja kuten kaikki muutkin lahjat mitä te saatte siellä. Itse olen ratkaissut asian niin, että lapset piirtää korttiin (Tuomarin konkurssialesta ostettiin, hahahah) jotain etäisesti jouluista ja se on siinä. Muuta ei pk:n työntekijät edes ansaitse.

[/quote]

Ootko aatellut että jos jokaisen lapsen vanhempi tekisi saman ja hoitajan pitäisi kuva säilyttää, ei hoitajalta löytyisi muuta seinältään kuin niitä kuvia. 
[/quote]mikä on todennäköisyys siihen? aivan, pieni.

Omituinen lahja. Itse säilyttäisin kuvaa pari viikkoa esillä siellä päiväkodissa, sitten laittaisin kuvan roskiin ja ottaisin kehyksen omaan käyttööni.

Meillä oli lapsi sairaalahoidossa muutaman viikon, ja laitoin sen jälkeen kiitokseksi osastolle suklaarasian ja lapsen valokuvan, jonka takana luki "Kiitos hyvästä hoidosta!". Valokuvankin laitoin vain sen takia, että näin siellä sairaalan kansliassa ison ilmoitustaulun, joka oli täynnä lasten valokuvia. Luulen ja hyväksyn, että lapseni kuva päätyi varmasti aika nopeasti roskiin.

Ois ihana saada potilailta tai omaisista kuvia potilaasta kiitokseksi. Ne laittaisin sitten esille ja voisin muistella, että tämäkin se oli niin virkeä sotaveraani. Tussilla mustaisin silmät, ettei kuvasta voisi tunnistaa ja kenellekään ei viisi kertoa kuvista mitään. Ei yhtään mitään. Vaitiolovelvollisuus. Kuten lto:lla.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:45"]Monelta vanhemmalta unohtuu ettei se lapsi+vanhemmat ole henkilökohtainen ystävyys suhde vaan työ.
Ei kai kukaan vanhempikaan laita työpaikkansa asiakkaiden kuvia kotona seinälle.
[/quote]

Nimenomaan itse laitan "asiakkaiden" eli oppilaiden kuvia, albumiin kylläkin. Olen niiden lasten kanssa tekemisissä monta vuotta, eivätkä sen ikäiset edes tajua pitää sitä asiakassuhteena, joten väkisinkin siinä syntyy läheiset välit. Siksi annan kuvia myös omista lapsistani.

- Ope / vastaaja 56

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:33"][quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:17"]

Onpa aika yksimielisen tyrmäävää sakkia täällä. Miksei päiväkodissa voi olla hoitajien kahvihuoneen tai toimiston seinällä entisten lasten kuvia nimitietoineen ym.? Tai valokuva-albumissa? Luulisi mukava olla muistella vanhojakin hoidokkeja, etenkin niitä pitkäaikaisia.

[/quote]

Kun meillä on vaitiolovelvollisuus. Ei saa olla näkyvillä, siis muiden nähtävillä! Ei lääkärinkään seinälle saa laittaa potilaiden kuvia.
[/quote]
Mun lasten pk:ssa on kaikista ryhmistä 10v varrelta kuvat seinällä. Ei se pk:ssa käynti nyt sentään lääkärin asiakkaana oloon vertaudu.

Joulunajaks toimistoon/kansliaan/taukohuoneeseen ja sit joulun jälkeen silppuriin :))

Miten päiväkotilaiset uskaltavat tehdä retkiä mihinkään tai mennä lähipuistoon leikkimään? Mitä jos joku näkee ne lapset ja tajuaa että hehän ovatkin päivähoidossa juuri siinä tietyssä päiväkodissa ja niiden tiettyjen työntekijöiden ryhmässä, ihan kamalaa! Miten vanhemmat uskaltavt viedä lapsensa hoitoon kun kuka tahansa voi saada selville..

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:51"]

Ois ihana saada potilailta tai omaisista kuvia potilaasta kiitokseksi. Ne laittaisin sitten esille ja voisin muistella, että tämäkin se oli niin virkeä sotaveraani. Tussilla mustaisin silmät, ettei kuvasta voisi tunnistaa ja kenellekään ei viisi kertoa kuvista mitään. Ei yhtään mitään. Vaitiolovelvollisuus. Kuten lto:lla.

[/quote]

Tämä oli varmaan vastaus 63:lle. Kyseisen teho-osaston hoitajat ja lääkärit pelastivat lapseni hengen. Olin ja olen heille hyvin kiitollinen, ja halusin laittaa heille kiitosviestin. Minulle on ihan sama, mitä he tekivät lapseni kuvalle, ja pidän itsestään selvänä, että kuva päätyi roskiin viimeistään siinä vaiheessa, kun viimeinen suklaa otettiin rasiasta. Moni hoitaja tunnistaa helpommin lapsen kuvasta kuin nimestä, potilaathan vaihtuvat tämän tästä. Ihan yhtä hyvin olisin voinut laittaa jonkin Karvis-kortin, mutta halusin laittaa lapsen kuvan. 64 kuulostaa aika ikävältä ja epäempaattiselta ihmiseltä. Toivottavasti et ole oikeasti hoitoalalla.

En minä saa työpaikallani koskaan joululahjoja vain uhkauksia uusista yt:istä.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 19:10"]

En minä saa työpaikallani koskaan joululahjoja vain uhkauksia uusista yt:istä.

[/quote]No kumpi olisi mieluisampi? Kehystetty valokuva vai uhkaus? Jos noin niinkuin valita saisit.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 19:03"][quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:51"]

Ois ihana saada potilailta tai omaisista kuvia potilaasta kiitokseksi. Ne laittaisin sitten esille ja voisin muistella, että tämäkin se oli niin virkeä sotaveraani. Tussilla mustaisin silmät, ettei kuvasta voisi tunnistaa ja kenellekään ei viisi kertoa kuvista mitään. Ei yhtään mitään. Vaitiolovelvollisuus. Kuten lto:lla.

[/quote]

Tämä oli varmaan vastaus 63:lle. Kyseisen teho-osaston hoitajat ja lääkärit pelastivat lapseni hengen. Olin ja olen heille hyvin kiitollinen, ja halusin laittaa heille kiitosviestin. Minulle on ihan sama, mitä he tekivät lapseni kuvalle, ja pidän itsestään selvänä, että kuva päätyi roskiin viimeistään siinä vaiheessa, kun viimeinen suklaa otettiin rasiasta. Moni hoitaja tunnistaa helpommin lapsen kuvasta kuin nimestä, potilaathan vaihtuvat tämän tästä. Ihan yhtä hyvin olisin voinut laittaa jonkin Karvis-kortin, mutta halusin laittaa lapsen kuvan. 64 kuulostaa aika ikävältä ja epäempaattiselta ihmiseltä. Toivottavasti et ole oikeasti hoitoalalla.
[/quote]
Olen. Lääkäri.

Kai teilläkin vaitiolovelvollisuus on vai saatteko kertoa esim. kotona keitä lapsia tarhassa on? Siinäkin mielessä vähän hankalaa.

Juu ei todellakaan kiinnosta ajatella työasioita lotona..joten kamala lahja. Myös kaikki hoitolasten askartelemat on kauheita...

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:22"]

Jännä, jos ei antaja tajua sitä pikkuseikkaa, että hoitajien ja opettajien työssä niitä kersoja tulee ja menee kuin liukuhihnalla, joka vuosi uutta kersaa tulee, kun vanhaa kersaa lappaa ovista ulos jatkosijoituspaikkaan, niin siis tuolta pohjalta varmaanpa se henkilökunta haluaakin niistä kaikista ihmelapsista peräti jotain kehystettyjä kuvia kotiinsa - tai tuskin työpaikalleenkaan. Niitä olisi pian aika paljon, jos tapa yleistyisi. Minäminäminä (+ihmelapseni) -ajatus taustalla antajalla?

[/quote]

Onpa sinulla kylmä ajattelu. Itse olen alkuopetuksessa opettajana ja jokainen lapsi on minulle tärkeä. Ja en todellakaan nimitä kersoiksi vaan kaikkiin olen vuorostani rakastunut/kiintyntynyt. Tottakai lapsiryhmät vaihtuu, aikaa menee ja unohtuu, mutta opetushetkellä olen tunnetasollakin kiinni juuri siinä porukassa. Jos saisin kuvan, pitäisin sitä outona, koska säilytän kaikki luokkakuvat ja kirjaan niiden alle aina oppilaiden nimet. Ne jää muistoksi. Mutta kyllä sinne valokuvalaatikkoon yksittäisen lapsen omakin kuva mahtuu. Kehyksissä tuntuisi pitää oudolta ja olisi jotenkin epäeettistäkin, kun ei yhtä voi nostaa muiden yli. Kehyksillä toki olisi käyttöä.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:33"]

Siis tietenkin voit vaihtaa kehykseen jonkin kivan kuvan, eihän ne vanhemmat sun kotona käy. Lahjan saaja päättää, mitä lahjalla tekee. Itse kyllä säästäisin kuvan albumiin. Olen kai vähän outo, kun minulle (opettajalle) entisiä oppilaita on vieläkin mukava muistella, ja säästän kaikki kuvat, joita heiltä saan. Samasta syystä olen antanutkin lasten kuvan (kortissa toki), että jos hoitaja sattuisi olemaan yhtä kiintynyt lapsiin kuin minä oppilaisiini, niin olisi sitten hyvä kuva jonka voi säästää. En loukkaannu, jos kuva päätyy roskiin.

[/quote]

Oisko tässä mukana se, että opettajat ovat jotenkin fiksumpia kuin päiväkodin katkerat tädit...? Oikeasti en ole kuullut yhdenkään opettajan puhuvan niin rumasti lapsista kuin kuulee lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:15"]

henkilökunnalle joululahjaksi valokuvaa lapsistanne! Toivon todella, ettei tämä ole yleistä. Sain siis eräältä perheeltä valokuvan heidän kahdesta lapsesta laitettuna kauniisen kehykseen kera hyvän joulun toivotuksen. Nyt en tiedä mitä sillä teen. En halua/pysty heittämään kuvaa roskiin saatikka vaihtamaan kehykseen toista kuvaa. En kuitenkaan voi sitä hyllyynkään laittaa, miksi laittaisin? Hyllyssäni on omien muksujen kuvat. Harmittaa, kun kyllähän noi kuvat maksavat ja nyt se menee ihan hukkaan. Mitä ajattelette lahjasta? Onko täällä joku vanhempi joka on antanut lapsensa valokuvan hoitajalle? miten perustelet sen?

Ja vielä lisään loppuun, etten odota mitään lahjoja enkä halua tätäkään väheksyä. t. lto/Helsinki

[/quote]

Surulliselta kuulostaa tämä Sinun pohdinta. Kertoo mielestäni juuri siitä asianolosta joka päiväkotihoidossa eniten huolestuttaa. Merkitsevä suhde lapsen ja hoitajan välilillä on siis vanhempien toiveajattelua ei todellisuutta. Jos läheinen suhde lapseen ja tämän vanhempiin todella olemassa ymmärtäisit hyvin vanhemmpien toiminnan. Totta on tietenkin ettei empaattinen läheinen hoitajakaan pysty hyllyllään kaikkien " omien" (jos siis omahoitaja) lasten kuvia säilyttämään, mutta jos näiden lasten kanssa pitkään tehnyt työtä, yrittänyt lhduttaa ja auttaa kasvamaan, sijoittanut omaa itseään prosessiin, silloin nämä lapset ja yhteistyö vanhempien kanssa on ollut hänelle tärkeä ja merkitsevä, silloin hän pystyy kiitollisena ottamaan vastaan vanhempien ( ja lapsen ) osoituksen siitä miten tärkeä heidä elämässään olet. Ilman merkitseviä suhteita ei työllä päiväkodissa ole paljoakaan positiivista merkitystä. 

Olenkohan ainoita harvoja, joka pitäisi tuollaista lahjaa oikeastaan enemmänkin arvossaan? Musta lasten kuvan antaminen kertoo sen, että olen huomioitu. laittaisin kehyksen töissäni pöydälleni tai hyllyn reunalle ja myöhemmin kotiin. En vain osaa olla niin kylmä, ja kuitenkin olen lasten kanssa valtavan osan ajasta. Mun mielipide.

Minä olen säästänyt hoitolapsilta saamani kuvansa samaan kansioon ryhmäkuviemme kanssa. Mukavia muistoja.