Jennifer Aniston: Lapsettomuus ei tarkoita itsekkyyttä!

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 16:26"]

Voi ei. Velat saivat nyt idolin, oho meinasin kirjoittaa idiootin, jonka taakse kätkeytyä.

Katkeruus paistaa aika kauas tuostakin naisesta. Katsokaa nyt sen kuvaakin, miten ruma.

Tyypillinen vela. Ei saanut Pittiä, nyt vouhkaa tuolla. Heh heh. Ei voi muuta kun nauraa.

[/quote]

ja tämä kirjoitus on täysin itsensä ja maailman kanssa sovinnossa olevan, kaikkea muuta kuin katkeran olion tuottamaa.....

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:54"]

Voihan olla että Jennifer ei edes saa. Ei sen takia pidä lasta hankkia että pitää olla lapsi/lapsia vaan syystä että haluaa todella lapsen. Paljon olisi jäänyt kokematta ja näkemättä ellei olisi lasta. Lapsi antaa elämälle merkityksen. 

[/quote]

Lasten kehitykseen ja oppimiseen, kuten myös sielun maisemaan kun voi perehtyä muutenkin kuin tekemällä OMAN.

Paljon jää myös lapsilleen omistautuneilta kokematta.

Kyllä varmaan jokainen vela tietää että se on ihmeellistä kun se vauva tulee sieltä ulos ja tekee kaikkea jännää, ihan kuten kaikki äiditkin tiedostavat miten vaativaa se arki sen vaativan ihmispolon huolitsijana on, ja miten paljon joutuu joustamaan, ja antamaan omaa itseään pois.

Ei mikään rakkaus ole toista rakkautta hienompaa tai pyyteettömämpää. Toki puolisoa rakastetaan myös seksuaalisella tasolla, mutta noin pääsääntöisesti se puolisoiden rakkaus on ihan samaa rakkautta, jolla lapsiakin rakastetaan.

Eri asia sitten on, jos ihminen itse alkaa pistää rakkauksiaan paremmuusjärjestykseen tai asettaa niille ehtoja.

Lapsettomuus on ympäristöteko joka pienentää hiilijalanjälkeä enemmän kuin mikään muu... Eli vastuullista politiikkaa.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:59"][quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:15"]Itse olen 41-vuotias, eikä ole ikinä käynyt edes mielessä että tekisin lapsen. Ei vain voisi vähempää kiinnostaa. Haluan elää rauhallista ja mukavaa elämää. Illalla vain olen. Luen hyvää kirjaa, katson tv:tä ja olen netissä. En jaksaisi lapsesta huolehtia. Myönnän, olen itsekkäästi itsekäs. [/quote] Minusta lapsettomuus ei ole itsekästä. Lapsettomilta jää kokematta se pyyteetön ehdoton rakkaus. Joo joo, puolisoa voi rakastaa, lemmikkejä voi rakastaa, noita yhtään vähättelemättä, mutta äidinrakkaus on jotain sellaista jota lapseton ihminen ei koskaan tule kokemaan. Ei se muilta pois ole, jokainen tavallaan, minä myös ihmettelen miksi tästä asiasta jaksetaan vouhottaa.

[/quote]

Tämä minua ällöttää kun puhutaan pyyteettömästä rakkaudesta. Voi hyvä luoja kun tajuaisitte että se että rakastatte sitä OMAA lastanne vaikka se olisi millainen mulkku tahansa, ei tarkoita pyyteetöntä rakkautta.

Silloin voidaan puhua jollain tasolla pyyteettömästä rakkaudesta kun se ei kohdistu OMAAN lapseen.

Äidit luulevat olevansa jotain jumalia kun rakastavat omaa perillistään, kun itse ovat hänet luoneet.

Ei vittu!!!
[/quote]

Tyypillistä lapsettoman ihmisen tekstiä. Hyväksy se että et tiedä mitä äidinrakkaus on. Ilmeisesti et ole sitä myöskään omalta äidiltäsi saanut. Rakkaus omaan lapseen on jotain sellaista, mitä ei voi ymmärtää ennen kuin sen kokee. Älä siis vähättele/mitätöi muiden ihmisten tunteita.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:15"]Itse olen 41-vuotias, eikä ole ikinä käynyt edes mielessä että tekisin lapsen. Ei vain voisi vähempää kiinnostaa. Haluan elää rauhallista ja mukavaa elämää. Illalla vain olen. Luen hyvää kirjaa, katson tv:tä ja olen netissä. En jaksaisi lapsesta huolehtia. Myönnän, olen itsekkäästi itsekäs. [/quote] Minusta lapsettomuus ei ole itsekästä. Lapsettomilta jää kokematta se pyyteetön ehdoton rakkaus. Joo joo, puolisoa voi rakastaa, lemmikkejä voi rakastaa, noita yhtään vähättelemättä, mutta äidinrakkaus on jotain sellaista jota lapseton ihminen ei koskaan tule kokemaan. Ei se muilta pois ole, jokainen tavallaan, minä myös ihmettelen miksi tästä asiasta jaksetaan vouhottaa.

[/quote]

Kaikki äidit ei tunne sitä pyyteetöntä ja ehdotonta rakkautta, vaikka tekisivät 17 lasta. Mun mielestä olis aika jo lopettaa toi äitiyden glorifiointi. On ihmisiä ketkä ei halua lapsia, eivätkä saa/saisi yhtään mitään siitä että tekee lapsen rakastamaan itseään pyytettömästi. Jokainen tavallaan, toisille äitiys sopii, toisille ei. Kumpikaan ei menetä ratkaisussaan mitään, kunhan tekee sen itseään kuunnellen.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:10"]

Ei mikään rakkaus ole toista rakkautta hienompaa tai pyyteettömämpää. Toki puolisoa rakastetaan myös seksuaalisella tasolla, mutta noin pääsääntöisesti se puolisoiden rakkaus on ihan samaa rakkautta, jolla lapsiakin rakastetaan.

Eri asia sitten on, jos ihminen itse alkaa pistää rakkauksiaan paremmuusjärjestykseen tai asettaa niille ehtoja.

[/quote]

Minusta rakkaus puolisoon on erilaista kuin lapsiin. Tai rakkaus ylipäätään lapsia kohtaan on erilaista. Se on kai se leijonaemofiilis, joka kohdistuu omaan lapseen. Eli kyllä, veloilta jää kokematta jotakin. Lapset myös kasvattaa (ainakin fiksuja ihmisiä) ja opettaa jotain olennaista elämästä. Mutta siis samalla tavalla jää lapsellisiltakin jotakin tekemättä ja kokematta ja oppimatta mitä taas velat kokevat. 

Minusta on tärkeää kuunnella itseään ja tehdä niitä valintoja, joita itse haluaa. Lapset eivät takaa onnea, mutta sitä ei takaa myöskään lasten tekemättä jättäminen. Kaikki elämä on hyvää, ja itse ainakin toivoisin, että arvostaisimme toisten tekemiä valintoja.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:13"]

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:59"][quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:34"] [quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:15"]Itse olen 41-vuotias, eikä ole ikinä käynyt edes mielessä että tekisin lapsen. Ei vain voisi vähempää kiinnostaa. Haluan elää rauhallista ja mukavaa elämää. Illalla vain olen. Luen hyvää kirjaa, katson tv:tä ja olen netissä. En jaksaisi lapsesta huolehtia. Myönnän, olen itsekkäästi itsekäs. [/quote] Minusta lapsettomuus ei ole itsekästä. Lapsettomilta jää kokematta se pyyteetön ehdoton rakkaus. Joo joo, puolisoa voi rakastaa, lemmikkejä voi rakastaa, noita yhtään vähättelemättä, mutta äidinrakkaus on jotain sellaista jota lapseton ihminen ei koskaan tule kokemaan. Ei se muilta pois ole, jokainen tavallaan, minä myös ihmettelen miksi tästä asiasta jaksetaan vouhottaa. [/quote] Tämä minua ällöttää kun puhutaan pyyteettömästä rakkaudesta. Voi hyvä luoja kun tajuaisitte että se että rakastatte sitä OMAA lastanne vaikka se olisi millainen mulkku tahansa, ei tarkoita pyyteetöntä rakkautta. Silloin voidaan puhua jollain tasolla pyyteettömästä rakkaudesta kun se ei kohdistu OMAAN lapseen. Äidit luulevat olevansa jotain jumalia kun rakastavat omaa perillistään, kun itse ovat hänet luoneet. Ei vittu!!! [/quote] Tyypillistä lapsettoman ihmisen tekstiä. Hyväksy se että et tiedä mitä äidinrakkaus on. Ilmeisesti et ole sitä myöskään omalta äidiltäsi saanut. Rakkaus omaan lapseen on jotain sellaista, mitä ei voi ymmärtää ennen kuin sen kokee. Älä siis vähättele/mitätöi muiden ihmisten tunteita.

[/quote]

Rakkaus omaan lapseen on itsekästä biologiaa, hormonien tuottamaa harhakuvaa. Kaikki äidit eivät rakasta lapsiaan ja tämä äitimyytti olisikin hyvä purkaa eikä inttää sitä vastaan. Tällöin myös väsyneet äidit, joita se äidinrakkaus ei jaksa arjessa auttaa, uskaltaisivat hakea ajoissa apua.

Mikä on vela?

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:18"]

Mikä on vela?

[/quote]

vela = vapaaehtoisesti lapseton.  Tässä ketjussa Äiti =  Ääliö  itserakas typerää inttämistä

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:21"]

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:18"]

Mikä on vela?

[/quote]

Kiitos. No sitten me varmaan olemme veloja miehen kanssa :)

vela = vapaaehtoisesti lapseton.  Tässä ketjussa Äiti =  Ääliö  itserakas typerää inttämistä

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:03"][quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:43"]

Minulla on yksi vela kaveri. Aina kun puhun omista lapsistani, hän alkaa oikein korostetusti puhumaan kissastaan, tekee ikäänkuin selväksi että kissa on hänelle yhtä tärkeä kuin lapset minulle ja että kissa olisi täysin rinnastettavissa lapsiin. Vaan kun ei ole!

[/quote]

Onpas. Samalla tavalla elävä olento on, joka tuntee kipua ja muitakin tuntemuksia.

Ihminen ei ole arvokkaampi edes simpukkaa.

Ystäväsi kissarakkaus on paljon pyyteettömämpää kuin omasi. Se yltää yli lajirajojen. Sinun oman geeniperimäsi jatkeeseesi kohdistunut itserakkaus, kun tiedostat oman rajallisuutesi, ei ole mitään jumalaisen erityistä.
[/quote]

Se, että hoitaa ja rakastaa kissaa, on kulttuurisidonnaista. Se, että rakastaa OMAA lastaan, on dna:ssa, biologian ohjaamaa.

Äidinrakkaudelle pitäisi olla ihan oma sanana. Sitä ei pitäisi rinnastaa rakkauteen puolisoa/eläimiä yms kohtaan. Ja lapsettomat ihmiset eivät voi tätä asiaa mitenkään ymmärtää. Ei lapsikaan voi tietää/ymmärtää miltä aikuisuus tuntuu ennenkuin itse vanhenee. Vähän saman tapainen asia.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 16:20"]

http://m.iltasanomat.fi/viihde/art-1418629673463.html Kumpi nyt sitten on itsekkämpää: hankkia lapsia vai olla hankkimatta? Puhuuko Jennifer asiaa?

[/quote]

MIKSI hänen pitää ylipäätään selitellä asiaa?

Äidit rakastavat itseään siinä lapsessa. Voin kuvitella sitä tunnetta että on tavallaan luonut tämän olennon, joka on myös fyysisesti osa äitiä geenien kautta. Lapsi on erillinen ihminen, mutta äiti tavallaan myös "omistaa" tämän symbolisesti. Voisi olla kärkästä sanoa näin, mutta sanonpa kuitenkin että ehkä jotkut ihmiset eivät opi epäitsekkäiksi ennen kuin joutuvat konkreettisesti vastaamaan heikomman tarpeisiin. Se siinä kokemuksessa nimeomaan on kasvattavaa että joutuu miettimään omaa itseään ja käytöstään kun ei ole aikaisemmin tarvinnut. Aikuisten kanssa voi vain päättää olla olematta sellaisten ihmisten kanssa joista ei pidä. Lasten kanssa se ei onnistu.

.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:15"][quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:15"]Itse olen 41-vuotias, eikä ole ikinä käynyt edes mielessä että tekisin lapsen. Ei vain voisi vähempää kiinnostaa. Haluan elää rauhallista ja mukavaa elämää. Illalla vain olen. Luen hyvää kirjaa, katson tv:tä ja olen netissä. En jaksaisi lapsesta huolehtia. Myönnän, olen itsekkäästi itsekäs. [/quote] Minusta lapsettomuus ei ole itsekästä. Lapsettomilta jää kokematta se pyyteetön ehdoton rakkaus. Joo joo, puolisoa voi rakastaa, lemmikkejä voi rakastaa, noita yhtään vähättelemättä, mutta äidinrakkaus on jotain sellaista jota lapseton ihminen ei koskaan tule kokemaan. Ei se muilta pois ole, jokainen tavallaan, minä myös ihmettelen miksi tästä asiasta jaksetaan vouhottaa.

[/quote]

Kaikki äidit ei tunne sitä pyyteetöntä ja ehdotonta rakkautta, vaikka tekisivät 17 lasta. Mun mielestä olis aika jo lopettaa toi äitiyden glorifiointi. On ihmisiä ketkä ei halua lapsia, eivätkä saa/saisi yhtään mitään siitä että tekee lapsen rakastamaan itseään pyytettömästi. Jokainen tavallaan, toisille äitiys sopii, toisille ei. Kumpikaan ei menetä ratkaisussaan mitään, kunhan tekee sen itseään kuunnellen.
[/quote]

29 puki sanoiksi hienosti sen mitä yritän viestiä.

Mä haluaisin lapsia, mutta en aio tehdä niitä, koska en halua lapsiani tälle maapallolle kärsimään koko ajan pahenevista ympäristöongelmista ja polittiisista kriiseistä. Kai mäkin olen joidenkin mielestä sitten vaan itsekäs.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 17:15"]

Itse olen 41-vuotias, eikä ole ikinä käynyt edes mielessä että tekisin lapsen. Ei vain voisi vähempää kiinnostaa. Haluan elää rauhallista ja mukavaa elämää. Illalla vain olen. Luen hyvää kirjaa, katson tv:tä ja olen netissä. En jaksaisi lapsesta huolehtia. Myönnän, olen itsekkäästi itsekäs.

[/quote]

Periaatteessa sä et ole itsekäs, koska tiedät, että et antaisi lapselle niin paljon aikaa ja huomiota kuin pitäisi.

Ja muutenkin, miten on epäitsekästä tehdä lapsi?

2

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:17"]

[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:10"]

Ei mikään rakkaus ole toista rakkautta hienompaa tai pyyteettömämpää. Toki puolisoa rakastetaan myös seksuaalisella tasolla, mutta noin pääsääntöisesti se puolisoiden rakkaus on ihan samaa rakkautta, jolla lapsiakin rakastetaan.

Eri asia sitten on, jos ihminen itse alkaa pistää rakkauksiaan paremmuusjärjestykseen tai asettaa niille ehtoja.

[/quote]

Minusta rakkaus puolisoon on erilaista kuin lapsiin. Tai rakkaus ylipäätään lapsia kohtaan on erilaista. Se on kai se leijonaemofiilis, joka kohdistuu omaan lapseen. Eli kyllä, veloilta jää kokematta jotakin. Lapset myös kasvattaa (ainakin fiksuja ihmisiä) ja opettaa jotain olennaista elämästä. Mutta siis samalla tavalla jää lapsellisiltakin jotakin tekemättä ja kokematta ja oppimatta mitä taas velat kokevat. 

Minusta on tärkeää kuunnella itseään ja tehdä niitä valintoja, joita itse haluaa. Lapset eivät takaa onnea, mutta sitä ei takaa myöskään lasten tekemättä jättäminen. Kaikki elämä on hyvää, ja itse ainakin toivoisin, että arvostaisimme toisten tekemiä valintoja.

[/quote]

Niin, onhan rakkaus eri puolisoihinkin erilaista. Toisen kanssa rakastaa epätoivoisesti, toisen kanssa on tasaisen hyvä olla.

Minusta se lapsiin kohdistuva vimmainen suojeluntarve on enemmän biologiaa kuin rakkautta. Verrattavissa esimerkiksi korventavaan intohimoon. Minulle rakkaus on sellainen tyyni lämmin tunne.