Lue keskustelun säännöt.
Mitä tapahtuu jos mammografiassa havaitaan jotain epäilyttävää?
17.10.2021 |
Soittaako lääkäri heti vai tuleeko tieto kirjeellä?
Kommentit (42)
Ruumisarkku valmiiksi kirjoitti:
Mikäli itsellä epäilys että jotain voisi olla mammografiassa niin miettisin hautaustoimistoon menoa ja valitsisin arkun ja hautapaikan. Kuolema silloin kolkuttaa kulman takana. Valmistelisin itseni viimeiselle matkalle. Ajatus tuo mielen rauhan.
Jos tosiaan noin toimisit, olisit täysi pelkuri! Pitää sen verran uskaltaa että katsoo homman loppuun asti (ja todennäköisesti paranee).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli patti rinnassa. En mennyt lääkäriin, koska näin mitä äidilleni kävi.
Sain patin pois noilla parjatuilla uskomushoidoilla.
Eli ei ollut syöpää. Hyvä tuuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tappaaa itsensä välttääkseen syöpähoidot. Saattaisin itsekin toimia niin.
Rintasyövistä nykyään paranee noin 90-95%, joten elämä kyllä voittaa kun jaksaa hetken (10 kk) taistella.
Myös monissa muissa syövissä voidaan olla ns. remissiossa jopa 20 v.
Eli, ei hoitojen vuoksi täältä kannata lähteä ennenaikojaan.
Paraneminen on mielestäni huono termi, jos kehosta on poistettu jotain merkittävää mitä ei voi palauttaa ennalleen. Toki sairaus on poissa, mutta pysyvän vaurion uhalla.
Lääkäri käytti termiä : olet terve.
Terveenä pysyy parhaiten, jos ei mene lääkäriin.
Minä tunsin itse rinnassa patin. Mammografiassa ei näkynyt, ultrassa ei näkynyt mutta lääkärikin tunsi sen. Ohutneulanäyttettä ei kunnolla saatu otettua, mistä pääteltiin että ei ole syöpää, mutta mielenrauhan vuoksi sain valita, leikataanko patti pois vai ei. Leikattiin. Ei ollut syöpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni tappaaa itsensä välttääkseen syöpähoidot. Saattaisin itsekin toimia niin.
No onpa äärimmäistä. Ei ne hoidot nyt mitään kidutusta sentään ole. Epämiellyttävää on, mutta kyllä ne kestää. Lääkkeitä saa sekä kipuun että pahoinvointiin, eikä se kestä ikuisesti. Syöpä tappaa sen sijaan ilkeällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku on joskus nähnyt syöpähoitoja ja mitä se aiheuttaa, niin pysyy niistä mahdollisimman kaukana.
Mun äidillä oli rintasyöpä. Sai syöpähoitoja, parani ja siitä on nyt kohta 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni tappaaa itsensä välttääkseen syöpähoidot. Saattaisin itsekin toimia niin.
No eipä ne hoidot pakollisia ole. Tosin hyvin moni paranee niiden avulla, joten ei oikein kannata junan alle hypätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tappaaa itsensä välttääkseen syöpähoidot. Saattaisin itsekin toimia niin.
Rintasyövistä nykyään paranee noin 90-95%, joten elämä kyllä voittaa kun jaksaa hetken (10 kk) taistella.
Myös monissa muissa syövissä voidaan olla ns. remissiossa jopa 20 v.
Eli, ei hoitojen vuoksi täältä kannata lähteä ennenaikojaan.
Paraneminen on mielestäni huono termi, jos kehosta on poistettu jotain merkittävää mitä ei voi palauttaa ennalleen. Toki sairaus on poissa, mutta pysyvän vaurion uhalla.
Lääkäri käytti termiä : olet terve.
Osa tapauksista saadaan hoidettua kuntoon ilman pysyvää haittaa, mutta jos itse sairastuisin esim. suolistosyöpään ja minulle tehtäisiin pysyvä avanne, en kokisi olevani terve. Syöpä sairastutti suoliston, eikä sitä saatu parannettua. Se olisi pahimpia asioita, mitä ulkonäölle voisi tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tappaaa itsensä välttääkseen syöpähoidot. Saattaisin itsekin toimia niin.
Rintasyövistä nykyään paranee noin 90-95%, joten elämä kyllä voittaa kun jaksaa hetken (10 kk) taistella.
Myös monissa muissa syövissä voidaan olla ns. remissiossa jopa 20 v.
Eli, ei hoitojen vuoksi täältä kannata lähteä ennenaikojaan.
Paraneminen on mielestäni huono termi, jos kehosta on poistettu jotain merkittävää mitä ei voi palauttaa ennalleen. Toki sairaus on poissa, mutta pysyvän vaurion uhalla.
Lääkäri käytti termiä : olet terve.
Osa tapauksista saadaan hoidettua kuntoon ilman pysyvää haittaa, mutta jos itse sairastuisin esim. suolistosyöpään ja minulle tehtäisiin pysyvä avanne, en kokisi olevani terve. Syöpä sairastutti suoliston, eikä sitä saatu parannettua. Se olisi pahimpia asioita, mitä ulkonäölle voisi tapahtua.
Nännittäkin jo elää:). Ja vientiäkin olis...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin 5 vuotta sitten joukkoseulonnan maamografiassa. Hoitaja soitti ja pyysi lisätutkimuksiin. Otettiin uudet kuvat ja ultraäänitutkimus. Lääkäri sanoi heti, että syövältä näyttää, ja teki lähetteen keskussairaalaan. Ihmettelin, koska mitään kyhmyä en tuntenut. Lääkäri kokeili myös etsiä, mutta totesi ettei hänkään tunne.
Syöpä se kuitenkin oli, yli 4 cm kasvain. Tuli leikkaus, sytostaatit ja sädehoito. Eihän se mukavaa ollut, mutta ihan siedettävää kuitenkin. Lääkkeet estivät pahoinvoinnin. Hiukset lähtivät. Kasvoivat sitten sytojen loputtua takaisin entiselleen.
kerran vuodessa on kontrollikäynti. Elämä jatkuu entiseen malliin. Paitsi toinen rinta puuttuu. Senkin olisi saanut rakennettua jostain lihaksesta, mutten halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku on joskus nähnyt syöpähoitoja ja mitä se aiheuttaa, niin pysyy niistä mahdollisimman kaukana.
Miksi puhut kakkaa?
Sairastin rintasyövän 12 v sitten ja hoitona oli leikkaus (nukutettuna) ka 5 v antiestrogeenihoito.
Sivuvaikutuksia tietty oli, mutta elossakin on mukava olla.
Ap:lleasia riippuu ehkä siitä, tehdäänkö mammo yksityisellä vai kunnallisella.
Itse kävin yksityisellä ja kuva katsottiin samalla ja sitten tehtiin ultra ja otettiin paksuneulanäyte,,joka kuulema antaa varmemman vastauksen .
Muistaakseni reilun viikon päästä sain tuloksen ja parin päivän päästä sairaalassa leikkaussuunitelmaa tekemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tappaaa itsensä välttääkseen syöpähoidot. Saattaisin itsekin toimia niin.
Rintasyövistä nykyään paranee noin 90-95%, joten elämä kyllä voittaa kun jaksaa hetken (10 kk) taistella.
Myös monissa muissa syövissä voidaan olla ns. remissiossa jopa 20 v.
Eli, ei hoitojen vuoksi täältä kannata lähteä ennenaikojaan.
Paraneminen on mielestäni huono termi, jos kehosta on poistettu jotain merkittävää mitä ei voi palauttaa ennalleen. Toki sairaus on poissa, mutta pysyvän vaurion uhalla.
Aika pienet vauriot jäi. Uusi rinta maharasvasta, nännikin siihen tehtiin ja siihen tatuoitiin oikea väri.
Arvet tosi pienet.
Ulkopuolinen ei edes huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä tunsin itse rinnassa patin. Mammografiassa ei näkynyt, ultrassa ei näkynyt mutta lääkärikin tunsi sen. Ohutneulanäyttettä ei kunnolla saatu otettua, mistä pääteltiin että ei ole syöpää, mutta mielenrauhan vuoksi sain valita, leikataanko patti pois vai ei. Leikattiin. Ei ollut syöpää.
Mulla lähes sama juttu. Rinnassa tuntuu patti, lääkärikin sen tuntee. Mammografiassa ei näkynyt mutta ultrassa näkyi saman puolen kainalossa patti. Ohut- ja paksuneulanäytettä yritettiin. Ei onnistunut, joten totesivat ettei se varmaan mitään ole. Ei jatkotoimenpiteitä. No, patti tuntuu edelleen. Ja aina vaan enemmän, ei edelleenkään tarvitse tutkia tms. Loppu siis erilainen. En saanut mielenrauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku on joskus nähnyt syöpähoitoja ja mitä se aiheuttaa, niin pysyy niistä mahdollisimman kaukana.
Miksi puhut kakkaa?
Sairastin rintasyövän 12 v sitten ja hoitona oli leikkaus (nukutettuna) ka 5 v antiestrogeenihoito.
Sivuvaikutuksia tietty oli, mutta elossakin on mukava olla.
Ap:lleasia riippuu ehkä siitä, tehdäänkö mammo yksityisellä vai kunnallisella.
Itse kävin yksityisellä ja kuva katsottiin samalla ja sitten tehtiin ultra ja otettiin paksuneulanäyte,,joka kuulema antaa varmemman vastauksen .
Muistaakseni reilun viikon päästä sain tuloksen ja parin päivän päästä sairaalassa leikkaussuunitelmaa tekemässä.
Kyllä julkisellakin otetaan samalla käynnillä kuvat, uä ja mahdolliset näytteet. Ainostaan rintasyöpäseulonnoissa käydään ensin vain kuvissa ja myöhemmin kutsutaan lisätutkimuksiin jos on tarvetta. Sekä julkisella että yksityisen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunsin itse rinnassa patin. Mammografiassa ei näkynyt, ultrassa ei näkynyt mutta lääkärikin tunsi sen. Ohutneulanäyttettä ei kunnolla saatu otettua, mistä pääteltiin että ei ole syöpää, mutta mielenrauhan vuoksi sain valita, leikataanko patti pois vai ei. Leikattiin. Ei ollut syöpää.
Mulla lähes sama juttu. Rinnassa tuntuu patti, lääkärikin sen tuntee. Mammografiassa ei näkynyt mutta ultrassa näkyi saman puolen kainalossa patti. Ohut- ja paksuneulanäytettä yritettiin. Ei onnistunut, joten totesivat ettei se varmaan mitään ole. Ei jatkotoimenpiteitä. No, patti tuntuu edelleen. Ja aina vaan enemmän, ei edelleenkään tarvitse tutkia tms. Loppu siis erilainen. En saanut mielenrauhaa.
Olisi kyllä pitänyt sopia seurantakäynti esim. puolen vuoden päähän. Jos ei kerta saatu selville mikä patti siellä on.
Ei kannata antaa puristaa rintoja niin pahasti että rintarauhaset rikkoutuu .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunsin itse rinnassa patin. Mammografiassa ei näkynyt, ultrassa ei näkynyt mutta lääkärikin tunsi sen. Ohutneulanäyttettä ei kunnolla saatu otettua, mistä pääteltiin että ei ole syöpää, mutta mielenrauhan vuoksi sain valita, leikataanko patti pois vai ei. Leikattiin. Ei ollut syöpää.
Mulla lähes sama juttu. Rinnassa tuntuu patti, lääkärikin sen tuntee. Mammografiassa ei näkynyt mutta ultrassa näkyi saman puolen kainalossa patti. Ohut- ja paksuneulanäytettä yritettiin. Ei onnistunut, joten totesivat ettei se varmaan mitään ole. Ei jatkotoimenpiteitä. No, patti tuntuu edelleen. Ja aina vaan enemmän, ei edelleenkään tarvitse tutkia tms. Loppu siis erilainen. En saanut mielenrauhaa.
Olisi kyllä pitänyt sopia seurantakäynti esim. puolen vuoden päähän. Jos ei kerta saatu selville mikä patti siellä on.
Ohutneulanäyte otettiin eka käynnillä. Sitten seurantaköynnillä paksuneulanäyte, kun oli niin huolestuttava. Kumpikaan näyte ei onnistunut ja se näytteenottaja sen myönsi. Huolestuttavan näköinen suurentunut imusolmuke. Enää ei seurata, kun on näytteet "otettu"
Paraneminen on mielestäni huono termi, jos kehosta on poistettu jotain merkittävää mitä ei voi palauttaa ennalleen. Toki sairaus on poissa, mutta pysyvän vaurion uhalla.