Äänikirjoja ei lueta, niitä kuunnellaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Et voi lukea ääntä.

Kirjaimet kuitenkin ovat vain äänteiden merkkejä. Ja kun kuulee lauseen puhuttuna, on tietoinen siitä miten se kirjoitetaan, ellei satu olemaan lukutaidoton.

Juu mutta se aktivoi kuitenkin ihan eri osia aivoissa. Se että näkee kirjaimet sivulla ja itse lukee ne ja muodostaa niistä sanoja ja lauseita on aivoille paljon tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu.

Ei minulla mitään äänikirjoja vastaan ole (itse en tosin kuuntele ollenkaan) mutta niiden käyttäminen ei ole lukemista. 

Paljon tehokkaampaa? millä tavalla? Kenelle? Onko tutkittu? Oppimistapoja (ja muistamista) on ainakin tutkittu paljon, ja siinä eräs lopputulema on se, että toiset opii paremmin kuulemalla, toiset itse lukemalla, toiset näkemällä ja toiset itse tekemällä / soveltamalla. Ja tietenkin näistä parhaista oppimistavoista on erilaisia yhdistelmiä eri yksilöillä.

No sille lukijalle/kuulijalle tietenkin. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia. Kuuntelu on passiivisempaa tekemistä kuin lukeminen. Siltikin, vaikka auditiivinen ihminen oppii yleensä paremmin kuuntelemalla kuin lukemalla. Kuuntelemalla ei saa kuitenkaan asioista yhtä syvällisesti kiinni kuin lukemalla. Ihan jo siksi, että lukeminen vaatii keskittymistä eri tasolla. Ei voi häärätä samalla muuta niin kuin kuunnellessa voi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sitten musiikkiakin mieluummin lukea nuoteista kuin kuunnella levyltä?

Sinäpä sen tiivitsitkin: LUKEA nuoteista ja KUUNNELLA levyltä. Siinä on iso ero kumpaa tekee. 

Mikä iso ero siinä on? Toki tiedän, että siinä on monenlaisia eroja, mutta mikä tässä on se pointti sitten.

No se, että lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Ethän sinäkään kohta kuuntele minun kommenttiani, vaan luet sen. Lukiessa ihminen käyttää eri osia aivoistaan kuin kuunnellessa. Onhan niitä varten ihan eri osatkin kehossa. Kuuntelu tehdään korvilla ja lukeminen silmillä. 

Miten on sitten mahdollista, että käytetään täysin eri osia aivoista, kun kyse on kuitenkin samoista sanoista? Joku yhteys lausuttujen ja luettujen sanojen välillä täytyy olla.

Suosittelen menemään takaisin peruskouluun. Siellä opetetaan perusasiat aistien toiminnasta ja niiden eroista. Ei kukaan ole väittänyt, etteikö eri osilla olisi yhteyttä. Mutta ei se tarkoita, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. 

Ei tässä siitä olekaan kyse, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. Kyse on siitä, että samalla sanalla voi olla erilaisia merkityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Et voi lukea ääntä.

Kirjaimet kuitenkin ovat vain äänteiden merkkejä. Ja kun kuulee lauseen puhuttuna, on tietoinen siitä miten se kirjoitetaan, ellei satu olemaan lukutaidoton.

Juu mutta se aktivoi kuitenkin ihan eri osia aivoissa. Se että näkee kirjaimet sivulla ja itse lukee ne ja muodostaa niistä sanoja ja lauseita on aivoille paljon tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu.

Ei minulla mitään äänikirjoja vastaan ole (itse en tosin kuuntele ollenkaan) mutta niiden käyttäminen ei ole lukemista. 

Paljon tehokkaampaa? millä tavalla? Kenelle? Onko tutkittu? Oppimistapoja (ja muistamista) on ainakin tutkittu paljon, ja siinä eräs lopputulema on se, että toiset opii paremmin kuulemalla, toiset itse lukemalla, toiset näkemällä ja toiset itse tekemällä / soveltamalla. Ja tietenkin näistä parhaista oppimistavoista on erilaisia yhdistelmiä eri yksilöillä.

No sille lukijalle/kuulijalle tietenkin. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia. Kuuntelu on passiivisempaa tekemistä kuin lukeminen. Siltikin, vaikka auditiivinen ihminen oppii yleensä paremmin kuuntelemalla kuin lukemalla. Kuuntelemalla ei saa kuitenkaan asioista yhtä syvällisesti kiinni kuin lukemalla. Ihan jo siksi, että lukeminen vaatii keskittymistä eri tasolla. Ei voi häärätä samalla muuta niin kuin kuunnellessa voi. 

Minun kokemukseni mukaan kuunteleminen vaatii enemmän keskittymistä. Lukiessa voi katse harhailla välillä ja sitten palata taas helposti samaan kohtaan, mutta jos kuunnellessa ei keskity koko ajan, niin siinä jää jotain kuulematta ja sitten joutuu kelaamaan, mikä on hankalaa, ja sen vuoksi on vähän pakko kuunnella keskittyneesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Et voi lukea ääntä.

Kirjaimet kuitenkin ovat vain äänteiden merkkejä. Ja kun kuulee lauseen puhuttuna, on tietoinen siitä miten se kirjoitetaan, ellei satu olemaan lukutaidoton.

Juu mutta se aktivoi kuitenkin ihan eri osia aivoissa. Se että näkee kirjaimet sivulla ja itse lukee ne ja muodostaa niistä sanoja ja lauseita on aivoille paljon tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu.

Ei minulla mitään äänikirjoja vastaan ole (itse en tosin kuuntele ollenkaan) mutta niiden käyttäminen ei ole lukemista. 

Paljon tehokkaampaa? millä tavalla? Kenelle? Onko tutkittu? Oppimistapoja (ja muistamista) on ainakin tutkittu paljon, ja siinä eräs lopputulema on se, että toiset opii paremmin kuulemalla, toiset itse lukemalla, toiset näkemällä ja toiset itse tekemällä / soveltamalla. Ja tietenkin näistä parhaista oppimistavoista on erilaisia yhdistelmiä eri yksilöillä.

No sille lukijalle/kuulijalle tietenkin. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia. Kuuntelu on passiivisempaa tekemistä kuin lukeminen. Siltikin, vaikka auditiivinen ihminen oppii yleensä paremmin kuuntelemalla kuin lukemalla. Kuuntelemalla ei saa kuitenkaan asioista yhtä syvällisesti kiinni kuin lukemalla. Ihan jo siksi, että lukeminen vaatii keskittymistä eri tasolla. Ei voi häärätä samalla muuta niin kuin kuunnellessa voi. 

Vedetty mutkat lahjakkaasti suoriksi. Kyllä ajatus harhaili todella lahjakkaasti lukion kuolettavan tylsien pakkokirjojen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sitten musiikkiakin mieluummin lukea nuoteista kuin kuunnella levyltä?

Sinäpä sen tiivitsitkin: LUKEA nuoteista ja KUUNNELLA levyltä. Siinä on iso ero kumpaa tekee. 

Mikä iso ero siinä on? Toki tiedän, että siinä on monenlaisia eroja, mutta mikä tässä on se pointti sitten.

No se, että lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Ethän sinäkään kohta kuuntele minun kommenttiani, vaan luet sen. Lukiessa ihminen käyttää eri osia aivoistaan kuin kuunnellessa. Onhan niitä varten ihan eri osatkin kehossa. Kuuntelu tehdään korvilla ja lukeminen silmillä. 

Miten on sitten mahdollista, että käytetään täysin eri osia aivoista, kun kyse on kuitenkin samoista sanoista? Joku yhteys lausuttujen ja luettujen sanojen välillä täytyy olla.

Suosittelen menemään takaisin peruskouluun. Siellä opetetaan perusasiat aistien toiminnasta ja niiden eroista. Ei kukaan ole väittänyt, etteikö eri osilla olisi yhteyttä. Mutta ei se tarkoita, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. 

Ei tässä siitä olekaan kyse, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. Kyse on siitä, että samalla sanalla voi olla erilaisia merkityksiä.

Voi toki, mutta kuunteleminen ei missään yhteydessä tarkoita lukemista. Ne ovat kaksi eri sanaa, joilla on kummallakin oma merkityksensä. Vai sanotko sinä, että kuuntelet täällä muiden kommentteja ja vastaan niihin puhumalla :D

Lukiessa on helpompi pysähtyä tietyn kappaleen kohdalle pohdiskelemaan syvällisiä. Jos on erityisen hieno lause, niin luen sen useaan otteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Et voi lukea ääntä.

Kirjaimet kuitenkin ovat vain äänteiden merkkejä. Ja kun kuulee lauseen puhuttuna, on tietoinen siitä miten se kirjoitetaan, ellei satu olemaan lukutaidoton.

Juu mutta se aktivoi kuitenkin ihan eri osia aivoissa. Se että näkee kirjaimet sivulla ja itse lukee ne ja muodostaa niistä sanoja ja lauseita on aivoille paljon tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu.

Ei minulla mitään äänikirjoja vastaan ole (itse en tosin kuuntele ollenkaan) mutta niiden käyttäminen ei ole lukemista. 

Paljon tehokkaampaa? millä tavalla? Kenelle? Onko tutkittu? Oppimistapoja (ja muistamista) on ainakin tutkittu paljon, ja siinä eräs lopputulema on se, että toiset opii paremmin kuulemalla, toiset itse lukemalla, toiset näkemällä ja toiset itse tekemällä / soveltamalla. Ja tietenkin näistä parhaista oppimistavoista on erilaisia yhdistelmiä eri yksilöillä.

No sille lukijalle/kuulijalle tietenkin. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia. Kuuntelu on passiivisempaa tekemistä kuin lukeminen. Siltikin, vaikka auditiivinen ihminen oppii yleensä paremmin kuuntelemalla kuin lukemalla. Kuuntelemalla ei saa kuitenkaan asioista yhtä syvällisesti kiinni kuin lukemalla. Ihan jo siksi, että lukeminen vaatii keskittymistä eri tasolla. Ei voi häärätä samalla muuta niin kuin kuunnellessa voi. 

Vedetty mutkat lahjakkaasti suoriksi. Kyllä ajatus harhaili todella lahjakkaasti lukion kuolettavan tylsien pakkokirjojen kanssa. 

Ajatusten harhailu ei estä keskittymistä. Mutta yritäpä esim. juosta ja lukea kirjaa samaan aikaan. Saatat huomata, mikä ero on lukemisella ja kuuntelemisella :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Et voi lukea ääntä.

Kirjaimet kuitenkin ovat vain äänteiden merkkejä. Ja kun kuulee lauseen puhuttuna, on tietoinen siitä miten se kirjoitetaan, ellei satu olemaan lukutaidoton.

Juu mutta se aktivoi kuitenkin ihan eri osia aivoissa. Se että näkee kirjaimet sivulla ja itse lukee ne ja muodostaa niistä sanoja ja lauseita on aivoille paljon tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu.

Ei minulla mitään äänikirjoja vastaan ole (itse en tosin kuuntele ollenkaan) mutta niiden käyttäminen ei ole lukemista. 

Paljon tehokkaampaa? millä tavalla? Kenelle? Onko tutkittu? Oppimistapoja (ja muistamista) on ainakin tutkittu paljon, ja siinä eräs lopputulema on se, että toiset opii paremmin kuulemalla, toiset itse lukemalla, toiset näkemällä ja toiset itse tekemällä / soveltamalla. Ja tietenkin näistä parhaista oppimistavoista on erilaisia yhdistelmiä eri yksilöillä.

No sille lukijalle/kuulijalle tietenkin. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia. Kuuntelu on passiivisempaa tekemistä kuin lukeminen. Siltikin, vaikka auditiivinen ihminen oppii yleensä paremmin kuuntelemalla kuin lukemalla. Kuuntelemalla ei saa kuitenkaan asioista yhtä syvällisesti kiinni kuin lukemalla. Ihan jo siksi, että lukeminen vaatii keskittymistä eri tasolla. Ei voi häärätä samalla muuta niin kuin kuunnellessa voi. 

Minun kokemukseni mukaan kuunteleminen vaatii enemmän keskittymistä. Lukiessa voi katse harhailla välillä ja sitten palata taas helposti samaan kohtaan, mutta jos kuunnellessa ei keskity koko ajan, niin siinä jää jotain kuulematta ja sitten joutuu kelaamaan, mikä on hankalaa, ja sen vuoksi on vähän pakko kuunnella keskittyneesti.

Huomannut saman. Varsinkin jos kuuntelen englanninkielistä äänikirjaa, joudun keskittymään tosi tarkasti, koska muuten en edes ymmärtäisi mitä sanotaan. Englanninkielisen tekstin lukeminen itse ei ole niin vaikeaa, koska sitä pystyy lukemaan niin hitaasti kuin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Et voi lukea ääntä.

Kirjaimet kuitenkin ovat vain äänteiden merkkejä. Ja kun kuulee lauseen puhuttuna, on tietoinen siitä miten se kirjoitetaan, ellei satu olemaan lukutaidoton.

Juu mutta se aktivoi kuitenkin ihan eri osia aivoissa. Se että näkee kirjaimet sivulla ja itse lukee ne ja muodostaa niistä sanoja ja lauseita on aivoille paljon tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu.

Ei minulla mitään äänikirjoja vastaan ole (itse en tosin kuuntele ollenkaan) mutta niiden käyttäminen ei ole lukemista. 

Paljon tehokkaampaa? millä tavalla? Kenelle? Onko tutkittu? Oppimistapoja (ja muistamista) on ainakin tutkittu paljon, ja siinä eräs lopputulema on se, että toiset opii paremmin kuulemalla, toiset itse lukemalla, toiset näkemällä ja toiset itse tekemällä / soveltamalla. Ja tietenkin näistä parhaista oppimistavoista on erilaisia yhdistelmiä eri yksilöillä.

No sille lukijalle/kuulijalle tietenkin. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia. Kuuntelu on passiivisempaa tekemistä kuin lukeminen. Siltikin, vaikka auditiivinen ihminen oppii yleensä paremmin kuuntelemalla kuin lukemalla. Kuuntelemalla ei saa kuitenkaan asioista yhtä syvällisesti kiinni kuin lukemalla. Ihan jo siksi, että lukeminen vaatii keskittymistä eri tasolla. Ei voi häärätä samalla muuta niin kuin kuunnellessa voi. 

Vedetty mutkat lahjakkaasti suoriksi. Kyllä ajatus harhaili todella lahjakkaasti lukion kuolettavan tylsien pakkokirjojen kanssa. 

Ajatusten harhailu ei estä keskittymistä. Mutta yritäpä esim. juosta ja lukea kirjaa samaan aikaan. Saatat huomata, mikä ero on lukemisella ja kuuntelemisella :D

Asia ei ole keskittymisestä kiinni, koska kokeneelle juokseminen ei vaadi sitä, mutta kirjaa ei toki ole fyysisesti mahdollisesti pitää tärisemättä edessä, että lukeminen voisi edes teoriassa onnistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Et voi lukea ääntä.

Kirjaimet kuitenkin ovat vain äänteiden merkkejä. Ja kun kuulee lauseen puhuttuna, on tietoinen siitä miten se kirjoitetaan, ellei satu olemaan lukutaidoton.

Juu mutta se aktivoi kuitenkin ihan eri osia aivoissa. Se että näkee kirjaimet sivulla ja itse lukee ne ja muodostaa niistä sanoja ja lauseita on aivoille paljon tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu.

Ei minulla mitään äänikirjoja vastaan ole (itse en tosin kuuntele ollenkaan) mutta niiden käyttäminen ei ole lukemista. 

Paljon tehokkaampaa? millä tavalla? Kenelle? Onko tutkittu? Oppimistapoja (ja muistamista) on ainakin tutkittu paljon, ja siinä eräs lopputulema on se, että toiset opii paremmin kuulemalla, toiset itse lukemalla, toiset näkemällä ja toiset itse tekemällä / soveltamalla. Ja tietenkin näistä parhaista oppimistavoista on erilaisia yhdistelmiä eri yksilöillä.

No sille lukijalle/kuulijalle tietenkin. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia. Kuuntelu on passiivisempaa tekemistä kuin lukeminen. Siltikin, vaikka auditiivinen ihminen oppii yleensä paremmin kuuntelemalla kuin lukemalla. Kuuntelemalla ei saa kuitenkaan asioista yhtä syvällisesti kiinni kuin lukemalla. Ihan jo siksi, että lukeminen vaatii keskittymistä eri tasolla. Ei voi häärätä samalla muuta niin kuin kuunnellessa voi. 

Vedetty mutkat lahjakkaasti suoriksi. Kyllä ajatus harhaili todella lahjakkaasti lukion kuolettavan tylsien pakkokirjojen kanssa. 

Ajatusten harhailu ei estä keskittymistä. Mutta yritäpä esim. juosta ja lukea kirjaa samaan aikaan. Saatat huomata, mikä ero on lukemisella ja kuuntelemisella :D

Minä luen usein kirjaa samalla kun puhun puhelimessa. Se sujuu hyvin. Joskus olen kyllä huomannut jatkavani puhumista vielä, kun puhelu on jo loppunut. :D

Minä olen lukenut kirjoja aktiivisesti koko ikäni. Kuuntelen myös äänikirjoja. Ap, mitä sillä on sinulle merkitystä, jos joku kuuntelee tarinoita ja kutsuu sitä lukemiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sitten musiikkiakin mieluummin lukea nuoteista kuin kuunnella levyltä?

Sinäpä sen tiivitsitkin: LUKEA nuoteista ja KUUNNELLA levyltä. Siinä on iso ero kumpaa tekee. 

Mikä iso ero siinä on? Toki tiedän, että siinä on monenlaisia eroja, mutta mikä tässä on se pointti sitten.

No se, että lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Ethän sinäkään kohta kuuntele minun kommenttiani, vaan luet sen. Lukiessa ihminen käyttää eri osia aivoistaan kuin kuunnellessa. Onhan niitä varten ihan eri osatkin kehossa. Kuuntelu tehdään korvilla ja lukeminen silmillä. 

Miten on sitten mahdollista, että käytetään täysin eri osia aivoista, kun kyse on kuitenkin samoista sanoista? Joku yhteys lausuttujen ja luettujen sanojen välillä täytyy olla.

Suosittelen menemään takaisin peruskouluun. Siellä opetetaan perusasiat aistien toiminnasta ja niiden eroista. Ei kukaan ole väittänyt, etteikö eri osilla olisi yhteyttä. Mutta ei se tarkoita, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. 

Ei tässä siitä olekaan kyse, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. Kyse on siitä, että samalla sanalla voi olla erilaisia merkityksiä.

Voi toki, mutta kuunteleminen ei missään yhteydessä tarkoita lukemista. Ne ovat kaksi eri sanaa, joilla on kummallakin oma merkityksensä. Vai sanotko sinä, että kuuntelet täällä muiden kommentteja ja vastaan niihin puhumalla :D

Mitä sanaa sitten käyttäisit siitä, että joku lukee tai kuuntelee kirjaa? Mielestäni on käytännöllistä käyttää samaa sanaa molemmista, silloin kun ei ole tarpeellista tietää kummasta on puhe.

Minä kuuntelen äänikirjoja, koska silmät ei kestä lukemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sitten musiikkiakin mieluummin lukea nuoteista kuin kuunnella levyltä?

Sinäpä sen tiivitsitkin: LUKEA nuoteista ja KUUNNELLA levyltä. Siinä on iso ero kumpaa tekee. 

Mikä iso ero siinä on? Toki tiedän, että siinä on monenlaisia eroja, mutta mikä tässä on se pointti sitten.

No se, että lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Ethän sinäkään kohta kuuntele minun kommenttiani, vaan luet sen. Lukiessa ihminen käyttää eri osia aivoistaan kuin kuunnellessa. Onhan niitä varten ihan eri osatkin kehossa. Kuuntelu tehdään korvilla ja lukeminen silmillä. 

Miten on sitten mahdollista, että käytetään täysin eri osia aivoista, kun kyse on kuitenkin samoista sanoista? Joku yhteys lausuttujen ja luettujen sanojen välillä täytyy olla.

Suosittelen menemään takaisin peruskouluun. Siellä opetetaan perusasiat aistien toiminnasta ja niiden eroista. Ei kukaan ole väittänyt, etteikö eri osilla olisi yhteyttä. Mutta ei se tarkoita, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. 

Ei tässä siitä olekaan kyse, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. Kyse on siitä, että samalla sanalla voi olla erilaisia merkityksiä.

Voi toki, mutta kuunteleminen ei missään yhteydessä tarkoita lukemista. Ne ovat kaksi eri sanaa, joilla on kummallakin oma merkityksensä. Vai sanotko sinä, että kuuntelet täällä muiden kommentteja ja vastaan niihin puhumalla :D

Ei puhuminenkaan aina tarkoita vain suullista puhumista. Voi joku täälläkin sanoa vaikka "Totta puhuen..." tai "Olipa ikävä kuulla että..."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sitten musiikkiakin mieluummin lukea nuoteista kuin kuunnella levyltä?

Sinäpä sen tiivitsitkin: LUKEA nuoteista ja KUUNNELLA levyltä. Siinä on iso ero kumpaa tekee. 

Mikä iso ero siinä on? Toki tiedän, että siinä on monenlaisia eroja, mutta mikä tässä on se pointti sitten.

No se, että lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Ethän sinäkään kohta kuuntele minun kommenttiani, vaan luet sen. Lukiessa ihminen käyttää eri osia aivoistaan kuin kuunnellessa. Onhan niitä varten ihan eri osatkin kehossa. Kuuntelu tehdään korvilla ja lukeminen silmillä. 

Miten on sitten mahdollista, että käytetään täysin eri osia aivoista, kun kyse on kuitenkin samoista sanoista? Joku yhteys lausuttujen ja luettujen sanojen välillä täytyy olla.

Suosittelen menemään takaisin peruskouluun. Siellä opetetaan perusasiat aistien toiminnasta ja niiden eroista. Ei kukaan ole väittänyt, etteikö eri osilla olisi yhteyttä. Mutta ei se tarkoita, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. 

Ei tässä siitä olekaan kyse, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. Kyse on siitä, että samalla sanalla voi olla erilaisia merkityksiä.

Voi toki, mutta kuunteleminen ei missään yhteydessä tarkoita lukemista. Ne ovat kaksi eri sanaa, joilla on kummallakin oma merkityksensä. Vai sanotko sinä, että kuuntelet täällä muiden kommentteja ja vastaan niihin puhumalla :D

Mitä sanaa sitten käyttäisit siitä, että joku lukee tai kuuntelee kirjaa? Mielestäni on käytännöllistä käyttää samaa sanaa molemmista, silloin kun ei ole tarpeellista tietää kummasta on puhe.

Riippuu siitä, kumpaa hän tekee. Toki voi käyttää yleisluontoista ilmaisua "kuluttaa kirjallisuutta". Se kattaa sekä lukemisen että kuuntelun. 

Kun kirjoitin chattiin kommentteja, sanon puhuvani jonkun kanssa, vaikka oikeasti tietysti näpyttelen vain näppäimistöä sormillani enkä edes avaa suuta.

Kun kuuntelen äänikirjoja, puhun lukemisesta, vaikka oikeasti vain kuuntelen.

Tämä toimii minulle eikä ole koskaan ollut mikään ongelma muille kuin ap:lle.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei kiinnosta käydä keskustelua kirjasta jonka minä olen lukenut ja joku toinen vain kuunnellut. Kuuntelija ei saa samanlaista kosketusta ja syvyyttä kirjan aiheeseen, eihän häntä edes kiinnostanut tarpeeksi koska vain vaivautui kuuntelemaan sen kotitöiden tai lenkin tolskeessa.

Ei anna kovin fiksua vaikutelmaa. Vain laiskan.

Sellainen ihminenhän on ahkera, joka ei vain lue kirjaa vaan kutoo villapaidan samalla kun kuuntelee kirjan äänikirjana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sitten musiikkiakin mieluummin lukea nuoteista kuin kuunnella levyltä?

Sinäpä sen tiivitsitkin: LUKEA nuoteista ja KUUNNELLA levyltä. Siinä on iso ero kumpaa tekee. 

Mikä iso ero siinä on? Toki tiedän, että siinä on monenlaisia eroja, mutta mikä tässä on se pointti sitten.

No se, että lukeminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Ethän sinäkään kohta kuuntele minun kommenttiani, vaan luet sen. Lukiessa ihminen käyttää eri osia aivoistaan kuin kuunnellessa. Onhan niitä varten ihan eri osatkin kehossa. Kuuntelu tehdään korvilla ja lukeminen silmillä. 

Miten on sitten mahdollista, että käytetään täysin eri osia aivoista, kun kyse on kuitenkin samoista sanoista? Joku yhteys lausuttujen ja luettujen sanojen välillä täytyy olla.

Suosittelen menemään takaisin peruskouluun. Siellä opetetaan perusasiat aistien toiminnasta ja niiden eroista. Ei kukaan ole väittänyt, etteikö eri osilla olisi yhteyttä. Mutta ei se tarkoita, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. 

Ei tässä siitä olekaan kyse, että näkeminen ja kuuleminen olisivat sama asia. Kyse on siitä, että samalla sanalla voi olla erilaisia merkityksiä.

Voi toki, mutta kuunteleminen ei missään yhteydessä tarkoita lukemista. Ne ovat kaksi eri sanaa, joilla on kummallakin oma merkityksensä. Vai sanotko sinä, että kuuntelet täällä muiden kommentteja ja vastaan niihin puhumalla :D

Ei puhuminenkaan aina tarkoita vain suullista puhumista. Voi joku täälläkin sanoa vaikka "Totta puhuen..." tai "Olipa ikävä kuulla että..."

Kuvainnollinen kieli on toki asia erikseen. Mutta minusta on valehtelua, jos sanoo lukeneensa 100 kirjaa vuodessa, vaikka oikeasti on kuunnellut ne. Kuuntelemalla kun homma hoituu huomattavasti helpommin kuin lukemalla. Ihan jo siksi, että lukemista ei voikäytännön syistä tehdä kuin paikallaan ollen, mutta kuuntelua voi. Jos siis olisi lukukilpailu, pitäisi ilman muuta huomioida se, onko kirja luettu vai kuunneltu. 

Ei minulla ole aikaa lukea niin paljon kuin haluaisin. Siksi kuuntelen äänikirjoja samalla, kun siivoan/käyn kaupassa/käyn lenkillä/teen ruokaa. Ja kyllä, puhun lukemisesta. Entäs sitten? :P

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi nykyään jotkut moittivat äänikirjoja. Itse kuuntelin niitä joskus 90-luvulla ja 2000-luvun alussa, ja silloin sitä pidettiin oikein hyvänä asiana. Lehdissäkin oli juttuja siitä, miten kivoja äänikirjat ovat, ja että niitä kannattaa kuunnella. Nyt sitten, kun niiden käyttö on yleistynyt, niin niitä ei yhtäkkiä saisikaan kuunnella.

Totta kai niitä saa kuunnella, onko joku sanonut että ei saisi? Kuunteleminen ei ole lukemista, siitä aloituskin oli. Et ole lukenut kyseistä kirjaa, olet kuunnellut sen tarinan.

Mutta jos olen kuunnellut kirjan ja joku kysyy olenko lukenut sen, ja vastaan että en ole, niin se antaa aivan väärän käsityksen. Koska kysyjä ei oikeastaan halua tietää, mitä kautta kirjan sisältämät sanat ovat tietoisuuteeni tulleet, vaan hän haluaa tietää, olenko ylipäätään vastaanottanut ne.

Etkä mitenkään osaa muodostaa lausetta: "En ole lukenut, mutta kuuntelin sen äänikirjana"??

Kyllä, mutta kukaan ei halua kuulla sellaista näsäviisastelua, koska sellainen ärsyttää ihmisiä.

Ei se ole näsäviisastelua, että kertoo asiat niin kuin ne ovat. Onhan se ihan eri juttu lukea kirja kuin vaikka siivoilun lomassa vähän puolella korvalla kuunnella se. 

Ei se ole eri asia, jos lukee vähän toisella silmällä siivoilun lomassa.