Hävettää, kun kuvittelin yhden miehen olevan kiinnostunut
Mutta olinkin tulkinnut kaiken väärin ja sain nolot pakit, vastaus alkoi vielä yhdellä hirveimmistä tyyleistä: "Ei millään pahalla, mutta...".
Totta kai kyseessä oli työkaveri ja tekis mieli lähinnä irtisanoutua ja jäädä koko loppuelämäksi kotiin.
Miten tästä voi ikinä toipua?
Kommentit (102)
Ai kauheeee miten noloo 🙈🙈
Ja vielä työkaveri. Irtisanoudu suosiolla, koska olet nyt työpaikan vitsi 😂😂😂
Muakin varmasti nolottais sinuna, mut nyt kun ei ole omalla kohdalla niin voin vilpittömästi todeta, että ei tossa ole mitään noloa! Ihastuminen on ihanaa, nyt vaan katse tulevaan ja kohti ihanampia ihmisiä ❤️
Mistä merkeistä kuvittelit hänen olevan kiinnostunut?
Millä tavalla otit asian puheeksi hänen kanssaan?
Ihan turhaan häpeät! Kuvittele tilanne toisin päin - joku työpaikan mies olisi ilmaissut kiinnostuksen, sinä kohteliaasti mutta suoraan torjunut. Itse ainakin olisin iloinen ja imarreltu joka tapauksessa, eikä toisella osapuolella mitään hävettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin tästä opittiin siis ihmiset älkää missään tapauksessa ikinä tehkö aloitteita yhtään missään. Korkeintaan jossain netissä nimettömänä varovasti tunnustellen.
Työpaikka ei ole oikea paikka etsiä treffiseuraa. Se luo kiusallisia tilanteita kaikille.
Juu, siellä töissä voi vaikka oppia tuntemaan ihmisen. Parempi joku feikki/esitys tinderi. Miten muuten toisten rakastuminen työpaikalla voisi kiusata sinua. kateellinen?
Huomaatko ap miten puhut? Ajattelet kaiken miehen näkökulmasta:
”Hävettää kun ajattelin miehen olevan kiinnostunut”. Olitko SINÄ kiinnostunut hänestä?
”Hävettää kun ajattelin olevani haluttava”. Tuo mies ei määritä haluttavuuttasi millään lailla.
Kuulostaa siltä että sinulla on huono itsetunto etkä arvosta itseäsi tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko ap miten puhut? Ajattelet kaiken miehen näkökulmasta:
”Hävettää kun ajattelin miehen olevan kiinnostunut”. Olitko SINÄ kiinnostunut hänestä?
”Hävettää kun ajattelin olevani haluttava”. Tuo mies ei määritä haluttavuuttasi millään lailla.
Kuulostaa siltä että sinulla on huono itsetunto etkä arvosta itseäsi tarpeeksi.
Jos SINÄ olit kiinnostunut kyseisestä miehestä, asian ottaminen esille oli oikea teko. Eikä sitä pidä hävetä. Olit avoin ja rohkea. Mitään ei voi saada jos ei yritä.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kyllä nähdä miehen jolla on varaa kieltäytyä naisesta. Jos ei siis ole varattu ennestään.
Aloituksessa ei mainittu että ap olisi nainen.
Oikeasti toihan olisi todella noloa kun "Ei millään pahalla, mutta en ole kiinnostunut miehistä sillä tavalla".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kyllä nähdä miehen jolla on varaa kieltäytyä naisesta. Jos ei siis ole varattu ennestään.
Aloituksessa ei mainittu että ap olisi nainen.
Oikeasti toihan olisi todella noloa kun "Ei millään pahalla, mutta en ole kiinnostunut miehistä sillä tavalla".
Ei tuollaista tapahdu, koska gaydar toimii niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Mulle kävi vähän samalla tavalla.
Työpaikalla oli mukava viestinnän graafikkonainen, joka oli iloinen ja flirttaili. Juteltiin kahden keskenkin paljon. Lopuksi ilmaisin suullisesti kiinnostukseni, mutta sainkin soiton Hr:stä, varoituksen häirinnästä ja siirron toiseen yksikköön ja huonompiin hommiin.
Tässä tulee esille juuri se mitä töissä ei kannata tehdä, eli toisen ystävällisyyttä, iloisuutta, pientä flirttiä tai läpän heittoa ei koskaan kannata tulkita vakavaksi kiinnostukseksi tai ihastumiseksi. Harvoin se sitä nimittäin on. Sen sijaan usein monikin ihminen, varattu tai sinkku, mielellään töissä on iloinen ja hymyilevä, kohtelias ja sopivan rento koska se luo hyvää ilmapiiriä ja tuo positiivista energiaa, antaa kivan mausteen työpäiviin. Joskus voi olla ilmassa pientä flirttailua mutta kannattaa nauttia siitä sellaisena kuin se on.
Kerran istuin ison työpaikkamme työmaakahvilassa, kun eräs mies meni kysymään erästä viereisessä pöydässä istunutta naista ulos, tai jotenkin että "haluaisitko joskus lähteä kanssani ulos vaikka kahville" ja nainen katsoi miestä ja sanoi "muuten lähtisin,mutta olen varattu". Musta se oli kauniisti sanottu, ei mitään "ei millään pahalla.."-selittelyä. Ja propsit miehelle, että uskalsi noin julkisesti mennä kysymään.
Vierailija kirjoitti:
Muakin varmasti nolottais sinuna, mut nyt kun ei ole omalla kohdalla niin voin vilpittömästi todeta, että ei tossa ole mitään noloa! Ihastuminen on ihanaa, nyt vaan katse tulevaan ja kohti ihanampia ihmisiä ❤️
On siinä noloa jos kummatkin eivät ole varmasti sinkkuja ja vapaita ihmisiä. Sitten voi ihastua ihan yksipuolisestikkin niin ettei sillä kohteella ole mitään kiinnostusta ja olen sellaistakin kokenut. En ymmärtänyt mikä ihme vetovoima vaan tuli jotain kohtaan vaikken olisi halunnut ja tiesin että se oli yksipuolista. Halusin vain eroon koko tyypistä ettei se vaikuta onnelliseen parisuhteeseeni joka on loppuelämäksi solmittu.
Oli rakkaus meillä mutta alkuhuuma ja hekuma oli jo ohitse mennyttä aikaa vuosikymmenien aikana ja tullut seesteinen aika suhteeseemme niin kuin tulee kaikilla pitkässä parisuhteessa. Oli vain syvä kiintymys ja rakkaus niin että en olisi koskaan eronnut ja jättänyt puolisoani minkään hekuman takia eikä moraalini kestänyt mitään pettämistäkään. Minulle tuli joku keski-iän kriisi ja olin altis ihastumiselle. Miehellänikin on ollut keski-iän kriisiä ja katsellut muita naisia mutta siihen katselemiseen se onkin jäänyt.
Suurin osa varmaankin eroaa jonkun hetken huuman takia keski-iän kriisissä ja katuu sitten myöhemmin. Loppujen lopuksi se hetken huuma ei kestä kuin hyvin harvoilla ja kaikki jäävät yksineläjiksi loppu iäkseen.
Vierailija kirjoitti:
No niin tästä opittiin siis ihmiset älkää missään tapauksessa ikinä tehkö aloitteita yhtään missään. Korkeintaan jossain netissä nimettömänä varovasti tunnustellen.
Niinkö opittiin? Vai opittiinko, että työpaikalla se ei ole hyvä idea.
Senkus teet aloitteita ravintoloissa, kahviloissa, baareissa, teatterissa, puistossa, museossa, kirjastossa, kaupassa...
Jos miespuolinen työkaveri olisi kuvitellut omiaan ja saanut kuulla naispuoliselta työkaveriltaan, että juu ei kiitos jätätkö rauhaan, niin kehuttaisiinko häntä kilvan reippaaksi ja fiksuksi ja usutettaisiin lähentelemään vaan jatkossakin niitä naisia siellä työpaikalla...
Vierailija kirjoitti:
Jos miespuolinen työkaveri olisi kuvitellut omiaan ja saanut kuulla naispuoliselta työkaveriltaan, että juu ei kiitos jätätkö rauhaan, niin kehuttaisiinko häntä kilvan reippaaksi ja fiksuksi ja usutettaisiin lähentelemään vaan jatkossakin niitä naisia siellä työpaikalla...
Kahdet standardit, nääs.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että en mahdollisena inhottavana esimiehenäsi joutunut keskustelemaan asiasta kanssanne.
Työpaikan orastavat ja pidemmällekin kehittyneet suhteet esimies ehkä joutuu käymään läpi koska ne voivat työpaikasta riippuen vaikuttaa työpaikan dynamiikkaan häiritsevästi.Mutta onnea seuraavalla kerralla!
Sinunkin kannattaisi hahmottaa, että vaikka sinä kadehdit narsistina muiden hyviä ihmissuhteita niin ne eivät sinulle kuulu.
Kaikki nyt eivät vaan halua kaikkia. Turha tuota on häpeillä, leuka rintoihin ja kohti uusia pettymyksiä!
Vierailija kirjoitti:
Jos miespuolinen työkaveri olisi kuvitellut omiaan ja saanut kuulla naispuoliselta työkaveriltaan, että juu ei kiitos jätätkö rauhaan, niin kehuttaisiinko häntä kilvan reippaaksi ja fiksuksi ja usutettaisiin lähentelemään vaan jatkossakin niitä naisia siellä työpaikalla...
Tietenkin kehuttaisiin. Miten eri sukupuoli muka muuttaa asetelmaa?
Minä sain tietää että työkaveri, jonka luulin olleen minusta kiinnostunut, onkin alkanut seurustella..
Jotenkin hävettää ja tietenkin olen pettynyt, vaikken ole mitään aloitetta sentään tehnyt. Ehkä luonut liian pitkiä katseita joskus.
No, opin etten ikinä enää erehdy moisia luulemaan - ainakaan työpaikalla.
Ennen vanhaan iloisella 80 luvulla flirttailtiin ja ehdoteltiin oikein urakalla, yleensä jossain firman bileissä kylläkin, seuraavana päivänä tai seuraavalla viikolla jatkettiin pokkana töitä kuin mitään ei olis tapahtunut, ei siis kannata tehdä suurta numeroa, kaikki pääsee pienestä väärinymmärryksestä yli.