Kuinka empaattinen todella olet? (englanninkielinen testi)

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:34"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:26"][quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 09:44"]  Empaattinen ihminen ajattelee, että tärkeintä on toisen tunteet ja olotila. [/quote] Pitääkö tämä paikkaansa? Koska minusta omatkaan tunteet eivät ole kovin tärkeitä. Tunteet eivät ylipäätään ole minusta kovin tärkeä asia. Onko järkiperäisyys ristiriidassa empatiakyvyn kanssa? -ap [/quote] On tuossa tapauksessa, jos sinusta ylipäätänsä tunteet eivät ole tärkeitä, vaan haluat aina järkeillä. Käy minusta silloin oikein hyvin järkeen, jos olet saanut alhaiset pisteet, sillä empaattinen ihminen pitää tunteita hyvin tärkeinä. Mutta ei sinun tarvitse olla pahoillasi, vaikka oletkin järki-ihminen. Kunhan yrität parhaasi, ettet järkeilylläsi tahallasi loukkaa, tai mitätöi toisten tunteita :).

[/quote]

Niin, kysymys kuuluikin juuri, että voiko järki-ihminen olla ylipäätään empaattinen. Sinusta ilmeisesti ei voi. Millä perusteella? -ap 
[/quote]

Voi olla. Mutta jos ei juurikaan anna arvoa tunteille, ei silloin voi olla kovin empaattinen. Mutta empaattinen ihminen voi myös järkeillä :). Eli järki ei sulje pois tunteita tai järkeä ei arvoteta automaattisesti tunteiden edelle, silloin voi olla hyvinkin empaattinen, vaikka järkeilisi.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:57"]

Miksi erityisherkkyys tekisi ihmisestä tavallista empaattisemman?

[/quote]

Herkät osaavat asettua toisen asemaan helpommin Tutkittu asia..

Epämiehekkäät 57/80. 41vm

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:49"]En viitsi lukemani perusteella edes tehdä testiä. Olen järki-ihminen ja siitä syystä monesti minya pidetään epäempaattisena, vaikka näin ei ole. Tämä tuottaa paljon ongelmia elämässä. Kun pitää tehdä päätöksiä ja vastapuolella on tunteileva hörhö. Valitettavasti.
[/quote]

Kyllä sinä minustakin kuulostat hieman tylyltä. Jos automaattisesti arvotat itsesi korkeammalle, koska järkeilet ja vastapuoli muka ei. Empaattinen ihminen tajuaa, että tunteilla voi järjellisyyden rajoissa. Ei järki ja tunteet sulje toisiaan pois.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 10:11"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 10:08"]

Your Empathy Quotient score was16 out of a possible 80. Scores of 30 or less indicate a lack of empathy common in people with Autism or Asperger’s Syndrome. Ja ymmärsin kaikki kysymykset. Ei yllättänyt. En juuri osaa tuntea empatiaa. Tiedän kyllä, että "pitäisi", joten toki esitän suruvalittelut yms. mutta ei se tunnu yhtään luontevalta. Mutta en myöskään pidä itseäni yhtään tärkeämpänä kuin muitakaan. Ja mitään henkistä sairautta ei ole (ainakaan diagnosoitu :D). t. 14-v poika

[/quote]

Etuotsalohkosi on vielä alikehittynyt. Empatiakyky on viimeisiä ihmiselle kehittyviä kognitiivisia kykyjä. Voit joutua odottamaan sitä vielä 20-vuotiaaksi asti. Koeta olla aiheuttamatta muille turhaa kärsimystä sillä välillä. ;) -ap

[/quote]Niinpä! Kiitos muistutukseta :D Jotenkin onnistuin unohtamaan tämän kokonaan. Ei tullut aamulla ollenkaan mieleen, että eipä ole aivoni kokonaan kehittyneet.

t. se 14-v poika

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:57"]

Miksi erityisherkkyys tekisi ihmisestä tavallista empaattisemman?

[/quote]

Todennäköisesti ei mitenkään, mutta voisihan sitä ajatella, että tavallista suurempi herkkyys ympäristön ärsykkeille ja niihin reagoiminen voimakkaasti olisi jotenkin yhteydessä myös muiden ihmisten tunteille ja olotiloille. -ap

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:51"][quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 09:43"]

Onko kukaan saanut korkeampia pisteitä kuin ajatteli? Tuntuu, että ihmiset arvioivat empaattisuutensa ennemmin testitulosta suuremmaksi kuin pienemmäksi. -ap

[/quote]

Ja tässäkin saattaa lähtökohtana olla väärä oletus, että erittäin suuri pistemäärä kertoisi normaalista/toivottavasta empaattisuustasosta. Jos ihannepistemäärä onkin ääripäiden puolivälissä eli 40 pisteessä, ja 80 pistettä on normaalia elämää haittaavaan yliherkkyyteen viittaava ääritulos, niin aika monella menee hyvin.

[/quote]

Hyvä pointti. Kuka tosiaan on sanomaan, että mahdollisimman suuri empaattisuus olisi toivottavaa. Minulla on omasta mielestäni keskimääräisesti tai vähän keskimääräistä vähemmän empatiaa, ja se tuntuu ihan hyvältä. En tosiaankaan kadehdi sellaisia kavereitani, joiden elämää suuri empaattisuus rajoittaa. Heidän voi olla mahdotonta tuottaa toisille pettymyksiä, katsoa uutisia tai kuunnella toisen murheita murtumatta itse.

Alhainen pistemäärä oli minulle suuri yllätys, sillä olen todennäköisesti erityisherkkä ihminen. Ilmeisesti nämä kaksi asiaa eivät sitten liity toisiinsa. -ap
[/quote]

Sain tuon 65 pistettä, eikä minun ole vaikea tuottaa muille pettymyksiä. Pyrin vain tekemään sen mahdollisimman ystävällisesti. Kykenen eläytymään toisten tilanteisiin ja tunteisiin, mutta osaan erottaa ne omista tunteistani. Tein esim. lastensuojeluilmoituksen kaltoin kohdellusta lapsesta ja tottakai lapsen tilanne kosketti ja tuntui pahalta, en menettänyt silti yöuniani enkä murehdi, miten asiat menevät. Tein sen minkä pystyin ja nyt keskityn muuhun.

Sinua selkeästi ap harmittaa, kun sait huonommat pisteet, mitä odotit ja nyt yrität kääntää asian niin, että korkeampien pisteiden saajat ovat ylitunteellisia märisijöitä. Ei se nyt ihan niinkään mene. Jotkut varmaankin ovat, mutta ei se ole noin mustavalkoista. Kyllä empaattiset ihmiset kykenevät järkeilyyn ja tunteiden hillintään.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 12:23"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:57"]

Miksi erityisherkkyys tekisi ihmisestä tavallista empaattisemman?

[/quote]

Todennäköisesti ei mitenkään, mutta voisihan sitä ajatella, että tavallista suurempi herkkyys ympäristön ärsykkeille ja niihin reagoiminen voimakkaasti olisi jotenkin yhteydessä myös muiden ihmisten tunteille ja olotiloille. -ap

[/quote]Suurempi herkkyys ei välttämättä tarkoita sitä, että aivot saavat laadullisesti parempaa tietoa kuin muidenkaan aivot. Se voi tarkoittaa myös sitä, että keskittyessään pieniin yksityiskohtiin joku kokonaiskuva, jonka ns. normaalit hahmottavat, jää huomaamatta. 

Musta on kamala harha, että ihmiset pitävät itseään keskivertoa empaattisempina. Se tekee todella sokeaksi omalle käytökselle.

Mä olen erityisherkkä ja sain 27 pistettä, mutta se ei yllätä. Suurin osa ihmisistähän on todella erilaisia, kuin minä enkä edes yritä ymmärtää heitä. Omien tuntemusten tutkailu on raskasta, ettei oikein energiaakaan riitä enää toisten ongelmille. Erityisherkän elämä vaatii niin paljon "itsekästä" etukäteissuunnittelua, omalla kohdalla se on vienyt voimat.

Sain 50 pistettä ja olisin luullut saavani enemmän pisteitä, koska en esimerkiksi pysty oikein lukemaan iltasanomiakaan kun järkytyn aina niin paljon onnettomuuksista yms :o

41 ja mielestäni olen empaattinen...

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 12:33"]

Musta on kamala harha, että ihmiset pitävät itseään keskivertoa empaattisempina. Se tekee todella sokeaksi omalle käytökselle.

[/quote]

Minä en ainakaan pidä itseäni keskivertoa empaattisempana, vaikka yllätyinkin vähän tuloksen alhaisuudesta. Toisaalta eihän tuossa testissä ollut mitään kohtaa, mikä kertoisi ihmisten keskimääräisen tuloksen. Voi olla, että se on 40 tai 35 tai 60.

Mä en mitään testejä tarvitse. Riittää, että itse tietää mitä on, eli minun tapauksessa empaattinen!

61/80

Olen myötäeläjä. Yritän olla nyyhkimättä elokuvien tunnepitoisissa kohtauksissa. Kummilasten leikkejä katseltaessa virittäydyn helposti samalle aaltopituudelle ja päädyn usein lopulta tyynysotaan heidän kanssaan. Toisinaan kaivan kovempaa puolta itsestäni esille. Sitä tarvitaan sellaisten kanssa, jotka ovat tottuneet käyttämään hyväkseen toisten kiltteyttä. Iän myötä siinä on oppinut paremmaksi.

M32

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 19:36"]

Tehtiin töissä, 8 hlöä tänään tämä testi. Mä tein eilen ja sain 68, mun hyvä ystävä sai saman. Työpaikalla miehet sai keskimäärin 42-48. Ylipäätään kyynisen oloiset ihmiset saivat matalammat tulokset. Tavallaan testi avasi uutta näkökulmaa työkavereihin.

[/quote]

Millä alalla töissä? Mielenkiinnosta kysyn. Opettajia?

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 15:57"]

Menkääpä oikeasti sen anopin kenkiin. Minä en ainakaan haluaisi että kukaan viettää minun kanssani aikaansa, vain ettei tuottaisi minulle pettymystä. En todellakaan haluaisi että kukaan uhrautuu, koska ei uskalla suututtaa minua. Olen kiitollinen aina, kun minulle ollaan rehellisiä.

Tuollainen on alentavaa, kun pidetään toisia ihan heikkoina ja kyvyttöminä käsittelemään mitään pettymyksiä.

[/quote]

Minä luulisin, että hyvin empaattisella ihmisellä empaattinen tuntemus siitä, että anoppi saa toteutettua itselleen jotakin hyvin tärkeää, tuottaa sen verran suuren hyvän mielen kokemuksen , että se sivuuttaa mitkään uhriutumisen tunteet.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 19:52"]

Kaiken kaikkiaan minulla on suomalaisista semmoinen käsitys, että kaikki täällä elävät lähinnä omaa ja oman perheensä elämää välittämättä suuremmin muista. Me rakastamme järjestystä ja rauhaa ja siksi meillä on yhteiskuntarauha. En ole ajatellut, että se johtuisi mitenkään siitä, että olemme niin empaattisia ja ajattelemme toistemme hyvää.

Ehkä olen väärässä, koska testiin on näköjään vastannut niin paljon empaattisia ihmisiä. Missä te muuten piileskelette, tosielämässä? 

[/quote]

Koen, että empatiakyky on osaltaan vaikuttamassa esimerkiksi siihen, että olen motivoitunut maksamaan huomattavasti enemmän veroja kuin mitä itse henkilökohtaisesti saan niille suoranaista vastinetta. Sitoutumishalukkuus tällaiseen järjestelmään toki osaltaan edistää yhteiskuntarauhaa, kun totaalinen kurjuus koskettaa vertailukohtiin nähden kovin harvoja.

Tosielämässä en halua tehdä numeroa tästä edes puhumalla poliittisista näkemyksistäni.

Mä sain 56. En ole ihan varma mitä siitä ajatella. Kykenen kyllä arvioimaan, miten ihmiset kokevat eri tilanteet ja miltä heistä tuntuu, mutta harvemmin liikutun mistään. Eli en mene tilanteisiin voimakkaasti tunteella mukaan, mutta tiedän miten niihin kuuluu reagoida ja teenkin niin, jotten vaikuttaisi friikiltä. Onko se sitten aitoa empaattisuutta?

Okei, eläimiin kohdistuva julmuus on ainoa mikä oikeasti koskettaa. Ja koskettaakin lujaa.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 19:45"]

70/80 jotain tuollaista osasin odottaa. "Luen" ihmisiä tosi hyvin ja välillä kärsinkin siitä että hoksaan asioita jo ennemmin kuin ihminen itse. Toisaalta suojelen myös itseäni, en koskaan ryhtyisi parisuhteeseen kenenkään kanssa, koska en halua tulla loukatuksi. N35

[/quote]

Mutta jos olet empaattinen, etkö silloin ymmärrä myös loukkaamisen syitä - useimmitenhan sellainen kai on oma loukkaantuneisuus, eikä tarkoitus ole pelkästään valtataistelu tai vielä ikävämmin pyrkimys painaa toista alas nostaakseen omia asemia suhteessa siinä toivossa, ettei toinen uskalla koskaan lähteä?

Eli pitääkö täällä ihmiset empatiana sitä, että ymmärretään myönteisiä tunteita, mutta kielteisiä ei edes yritetä ymmärtää? 

Oma mies teki testin äsken, sai 64. Minä luin kysymykset ja kirjasin vastaukset, ja huomasin mielestäni sukupuolieron vastauksissa. Itse sain 39, ja vaikka joissain asioissa olen häntä kovempi, toisissa taas pidän häntä tyypillisenä miehenä, joka näkee asiat omalta kannaltaan ja pitää sitä saavutettuna etuna. Mutta siis ennen kaikkea, hän vastaa kysymyksiin miehisen reteästi, kun minä taas arvioin jatkuvasti asioita jotenkin varovaisemmin, ja olin haluton valitsemaan ääripäitä, koska vaikka periaatteessa olisin hyvinkin samaa mieltä, en silti pidä itseäni äärimmäisenä - samassa kysymyksessä mies ehkä jopa vertaa itseään muihin miehiin, ja on mielestään hyvinkin herkkä aistimaan toisten mielialoja tms. Jos olisin itse vastannut hänen skaalansa mukaan ja hän minun, olisimme olleet ehkä suhteellisen tasoissa.

Ja kun nyt tuossa on huokailtu, miten ihanaa olisi tavata korkeat pisteet saava mies - no, ehkä tämä nykyisin olisikin jo kohtuullinen mies, mutta minä olen hänelle opettanut kädestä pitäen, miten lohdutetaan, milloin lohdutetaan, miksi jossain tilanteessa tarvitaan erilaista lohdutusta kuin toisessa ja jossain vieläpä pientä potkua persuksiin - hän ei piittaa toisista tarpeeksi miettiäkseen heidän etuaan enemmän kuin omaa sosiaalista mukavuuttaan. Olen huolellisesti selittäen opettanut sen, miksi on vähemmän ärsyttävää herättää vaimo kertomalla kellonaika ja antamalla muki kouraan kuin maanittelemalla epätoivo äänessään toista heräämään, ja miksi ei ole järkevää sivuuttaa olahkohautuksella, jos toisella on joku tunnereaktio, jonka oikeutuksesta on itse eri mieltä.