Lue keskustelun säännöt.
Tiedätkö vanhempiesi isovanhempien etu- ja sukunimet?
13.10.2021 |
Osaatko sinä sanoa, että minkä nimisiä olivat vanhempiesi isovanhemmat? Minä hieman järkytyksekseni tajusin, että en kerta kaikkiaan tiedä. Omat vanhempani eivät tainneet juuri koskaan puhua mistään isovanhemmista, koska he kuolivat jo joskus vuosisadan puolivälissä. Nyt vanhemmilta on liian myöhäistä edes kysyä asiaa.
Kommentit (58)
Tiedän, ja olen osan tavannutkin. Ja tiedän nimiä myös pidemmälle. Ja tiedän muutakin kuin vain nimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka isovanhemmat olisivat kuolleet aikoja sitten, minusta on jotenkin käsittämätön ajatus, että joku ei tietäisi omien ja vielä vanhempienkin isovanhempien nimiä. Ne voivat tosin olla jotain sinne päin, eli Manta onkin kirkonkirjoissa Matilda ja Heetu on Fredrik.
Tiedän minäkin isäni vanhempien nimet, vaikka isää en ole koskaan tavannut.
Olen tehnyt vanhempieni kanssa ison sukupuun paperille ja siinä on kuusi sukupolvea. Siis tiedän vanhempieni isovanhempien, myös heidän vanhempiensa ja sisarustensa jne nimet, ja olen kuullut paljon esi-isiin ja -äiteihin liittyviä tarinoita ja tapahtumia.
En tietenkään muista kaikkea ulkoa, mutta onneksi ne on kirjoitettu papereihin.
Tiedän vain äitini äidin äidin nimen, se oli Johanna. Mummoni oli avioton lapsi, en ole varma tietääkö edes äitini äitinsä isän nimeä. Tämä häntäheikki oli saattanut piikatytön raskaaksi ja ilmeisesti lähtenyt sitten Amerikkaan. Oli luvannut hakea perheensä myöhemmin luokseen, mutta eipä ollut näkynyt.
Tiedän. Tosin täytyy kyllä myöntää, että yhden etunimeä en tällä hetkellä muista, koska yleensä häneen on keskusteluissa viitattu lempinimellä, ja isoisovanhemmista muutenkin puhutaan niin harvoin.
Isoisovanhemmillani on ihanat nimet, sellaiset vanhat ja klassisen kauniit.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän ja saan selville vähintään 500-600 vuoden päähän jos haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka isovanhemmat olisivat kuolleet aikoja sitten, minusta on jotenkin käsittämätön ajatus, että joku ei tietäisi omien ja vielä vanhempienkin isovanhempien nimiä. Ne voivat tosin olla jotain sinne päin, eli Manta onkin kirkonkirjoissa Matilda ja Heetu on Fredrik.
Tiedän minäkin isäni vanhempien nimet, vaikka isää en ole koskaan tavannut.
Mutta tiedätkö isäsi kaikki isovanhemmat?
Lähes kaikki tietävät isovanhempien nimet niin, että ne tulee kuin tykin suusta, jos joku kysyisi. Isoisovanhemmat onkin jo eri juttu. Useinkaan ei osata ulkomuistista kaikkien heidän nimiään. Siinä on jo neljä isomummoa ja neljä isovaaria niiden omien neljän isovanhemman lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ja saan selville vähintään 500-600 vuoden päähän jos haluan.
Et varmaankaan kaikkia, yksittäisiä sukuhaaroja toki.
Toki tiedän, kun vähän muistelen. Peruspulliaisia on meidän suvussa oltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tiedän vain äidin puolelta ja oikeastaan pelkät nimet ja ammatit (maanviljelijöitä). Äiti puhuu sukuhistoriasta mielellään ja on jonkin verran tehnyt sukututkimustakin. Isän puolelta en tiedä kuin omien isovanhempieni nimet. Kysyin kerran isältä että mitkä olivat hänen isovanhempiensa nimet ja hän ei ollut muistaa niitä itsekään 😳 Ei ollut ikinä tavannut heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ja saan selville vähintään 500-600 vuoden päähän jos haluan.
Et varmaankaan kaikkia, yksittäisiä sukuhaaroja toki.
Ei minulla riitä kiinnostus siihen, mutta saisin tiedot. Luulisi niitä haaroja löytyneen kun niitä on tutkittu lähes 15 vuotta ja viimeiset vuodet ollut myös geenitekniikka apuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiselta puolelta tiedän sukuni nimet 1500-luvulle asti. Toiselta en tiedä edes isäni vanhempien nimiä.
Tämä tarkoittaisi, että tietäisit tuhansia nimiä tai ehkä kymmeniä tuhansia. Et ehkä osaa nimetä kaikkia.
Täällä on pyöritty niin pienissä ympyröissä, että samat nimet pyörivät useaan otteeseen sukujen sukupuissa.
Itse tiedän 6/8 ja loput voin tarkistaa heti tarvittaessa. Tavallisia maalaisia, mutta sukututkimuksessa on onnekkaista syistä päästy taaksepäin aina 1500- luvulle saakka. Isäni isoisä teki kahdessa avioliitossa 11 lasta, joista vain 3 eli täysi-ikäisiksi, tämä siis 1887-1902.
Tiedän etunimet, mutta siihen se sitten jääkin. Äidin puolen suku on venäläistä ja sieltä en osaisi lähteä edes kaivamaan mitään muita tietoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiselta puolelta tiedän sukuni nimet 1500-luvulle asti. Toiselta en tiedä edes isäni vanhempien nimiä.
Et muuten varmana tiedä kaikkia etunimiä 1500-luvulle asti. Sukunimet ehkä.
Todennäköisemmin tietää etunimet kuin sukunimet. Suomessa ei joka paikassa ole ollut sukunimiä käytössä vielä ihan vähän aikaa sitten (eli 1700/1800-luvulla).
Olemme puhuneet asiasta, mutta en niitä ulkoa muistaisi. Olen kuitenkin tehnyt sukupuutani innokkaasti, joten sieltä voisin ne tarkistaa.
Molemmat vanhempani ovat jo vuosia harrastaneet sukututkimusta ja vieneet todella paljon tietoja Geniin, joka on tällainen kansainvälinen sukututkimussivusto. Siellä on ihan valtavasti tietoa, varmaan miljoonien ihmisten tiedot (elävien ja kuolleiden). Myös minun sukuani siis molemmilta puolilta ihan lukemattomia sukupolvia. Ei toki kaikkia sukuhaaroja löydy sieltä, mutta tuonne 1300-1400-luvulle menee osa.
Arvaa mitä, ap,
Tottakai tiedän isovanhempieni molemmat nimet, samoin kuin heidän syntymä-ja kuolinaikansa.
Käyn heidän haudalla kesäisin, Pyhäinpäivänä, isänpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona,
äitienpäivänä sekä juhannusaattona.
Pimeän aikaan sytytän kynttilän haudalle, keväälä ja kesällä vien pienen kimpuna kukkia.
Käyn heidä haudallaan aina samalla kertaa, kun perheeni kanssa käyn tervehimissä tai kyläilemässä omien vanhempieni luona, kotiseudullani.
Haudassa on myös tilaa myös omille vanhemmilleni, joten hauta ei jää koskaan jää unholaan.
Puolisoni iso vanhemmat on haudattu aivan eri seudulle, toiselle puolen Suomea, silläkin haudalla käymme aina kun paikkakunnalla vierailemme.
Tiedän kaikkien nimen, lisäksi mummoni kasvatti-isän. 5/9 (kasvatti-isä mukaan laskettuna) olivat elossa, kun synnyin ja kaikista heistä on ehtinyt tulla joku muistikuva. Pappani vanhemmat kuolivat ennen syntymääni, vaarini isä kuoli sodassa, eikä vaarikaan ole koskaan isäänsä tavannut.
Äidin äidin, isän molempien isovanhempien suvut tiedossa 1600-luvun alkuun asti.
Sen sijaan isän äidin isän suvun tiedot loppuu n 1860. Olisi luultavasti selvitettävänä, oli ihan suomalainen suku. Äidin isän suku tiedossa osittain 1700-luvulle, osittain vain 1800-luvun alkuun. Saksasta pari muuttanutta, jonka vanhemmat ei täällä tiedossa.
Kovasti oon pohjanmaalaine, kyllä sillo tiedetään mist tullaan!
En, mutta meinasin kyllä pistää jonnekin ylös ennen kuin molemmat vanhemmat unohtavat... jollain sukulaisella on ilmeisesti joku sukututkimuslista jossain pyydettävissä toiselta puolelta. Yhden isovanhempani kumpaakaan vanhempaa ei voi kuin arvuutella, lapsi annettu sukulaisille kasvatettavaksi eikä kukaan paljastanut ketkä olivat vanhempia. Toki adoptiolapsi itse sen tiesi, muttei hänkään kertonut.