Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
naiset: kokemuksia haluttomuudesta selviämisestä
08.12.2014 |
Olen siis mies ja koitan ratkoa parisuhdettani vaivaavaa tilannetta. Lapsi on 7kk ja meiltä on kadonnut seksielämä ja muu läheisyys. Se on minulle äärimmäisen raskasta.
Mieluiten kuulisin kommentteja naisilta, jotka ovat olleet samassa tilanteessa ja kärsineet haluttomuudesta, mutta hellyys ja halu on löytynyt. Stereotypiset provo ja muut kommentit kotitöistä, vieraissa käymisestä jne. voitte säästää johonkin muuhun ketjuun.
Eli tilanne seuraava: Meillä oli suht hyvä seksielämä. Raskauden aikana seksi väheni aika radikaalisti. Ensin paha olo, sitten nainen kärsi oman kehon muutoksista ja koki olevansa ruma (minä koitin parhaani mukaan tehdö selväksi että hön oli ja on ihana). Koko raskauden ajan pidin häntä hyvänä, jalakhierontaa, paijaamista, seksi usein vain hönen tyydytyksestä huolehtimista.
Nyt lapsen syntymän jälkeen on todella hiljaista. Seksiä (yhdyntää) on ollut vissiin 4 krt. Pari kertaa hän on hyväillyt minulle orgasmin (aina minun aloitteestani) minä puolestani hänelle paljon useammin. Kerran pari jotain on tapahtunut hänen aloitteestaan.
Vauva-arki on tietysti raskasta, mutta nykyään yöt menee aika hyvin (jo jonkun aikaa) eikä minun tilanteeni ole mitenkään vähemmän stressinen. Yhteistä aikaa, jolloin läheisyys tulisi kyseeseen on vähän, mutta minua kirvelee kun se käytetään joululahjojen valintaan tai TV:n katsomiseen (ei paljoa ehkö 3 krt vko puoli tuntia).
Kaipaan kovasti kaikkea läheisyyttää, mutta parhaillaan lähes kaikki pussailut (jotka eivät muutu suudelmiksi yrityksistä huolimatta) lähtevät minulta.
Minä koitan purra huultani ja olla nostamatta asiaa jatkuvasti esiin. Kärsin kuitenkin aika paljon ja asia on aivan jatkuvasti mielessäni.
En tiedä mitä tehdä. Välillä tekee mieli "kostaa" ja olla etäinen takaisin, mutta ajatus tuntuu lapselliselta ja epärakentavalta. Kaikki tuntuu loukkaavalta. Kun vaimo kertoo ajatelleensa minua ja katselleensa kuinka komealta näytin tilanteessa X, se vain ärsyttää minua. Silloin tällöin tapahtuvat minilähestymiset useimmiten rakentuvat hänen hyväilyynsä. Minua loukkaa se, että minä olen se joka on ilmaissut läheisyyden puutteen, seksin puutteen ja jatkuvasti torjutuksi tulemisen olevan iso ongelma ja silti hänen ainoa kiinnostus on, että minä pitäisin häntä hyvänä. Koitan rakentavasti ajatella, että hienoa että kiinnostus heräilee, mutta käytännössä minua vaan vituttaa.
Miten saan kumppanin haluamaan minua! Ja haluamaan minun nautintoa, ei vaan omaansa!
Ja muuten vaimoni on todella huomioonottava ja hyvä tyyppi. Ei ollenkaan itsekästä tyyppiä.
En oikeen jaksaisi lukea kommentteja ihmisiltä, jotka eivät ole ikinä tällaista läpikäyneet. Se, että joku joka nai 4 krt vko kertoo minulle että heillä sujuu kivasti ei oikein auta minua ratkaisun löytämisessä. Ja toivon että AV:lle tavanomaiset "käy vieraissa / naisesi käy vieraissa" kommentit jäisivät pienelle huomiolle.
Pidän itsestäni suht hyvää huolta (en tarpeeksi kun aikaa ei ole), autan kotona (ei tässä mitään harrastuksia ole aikoihin ollut, kaikki aika menee kotona ja töissä).
Kaikki rakentavat kommentit, johon ei liity kotityöt otetaan innolla vastaan, koska en tiedä pystynko toista lasta hankkimaan jos pitää olla tyyliin 4v tällaisilla fiiliksillä.
Kommentit (95)
Näytä vaimollesi vaikka tuo aloituksesi tai kirjoita hänelle kirje. Ehkä vaimo ei kuitenkaan ole täysin ymmärtänyt tunteitasi? Yritä välttää syyllistävää sävyä ja tee selväksi, että olet valmis odottamaan etkä muutenkaan ajattele, että sitä seksiä pitäisi olla hirveän usein vaan kunhan joskus edes olisi.
Voisiko teidän tyypillisen seksin sisältöä vähän muuttaa? Itselleni esim. tulee paljon enemmän etukäteispaineita yhdynnästä kuin esim. siitä, että otan mieheltäni suihin ja sitten hän vaikka tyydyttää minut vibraattorilla. Jos ajattelen, että mies haluaa yhdyntää, niin seksi ei silloin kiinnosta senkään vertaa, kun pitäis olla märkä ja pitäis äkkiä kiihottua esileikeistä ja ehkä saada orgasmikin niistä tai ainakin "viittä vaille" jne. Eri ihmisillä on tietysti eri käsitykset siitä, mikä on "matalimman kynnyksen" seksiä.
Olen kuullut, että jotkut ovat sopineet etukäteen seksinharrastuspäivän tyylin "tämän viikon lauantaina me sitten rakastellaan". Silloin voi tehdä lauantain hommia pois etukäteen tai ainakin jättää lauantaina ne kaikkein rumimmat verkkarit kaappiin ja sen kaikkein epäromanttisimman roskia koskevan riidan aloittamatta :D
Vauva-asiasta minulla ei ole kokemusta, mutta ajattelin, että tästä voi kuitenkin olla jotain apua. Haluttomuus kai on suht samanlaista, johtui se sitten mistä syystä tahansa.
-n30-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 14:29"]
Lapsi on vasta 7kk ja teillä sentään on ollut seksiä.
Minä imetin lasta vuoden ja se lapsen jatkuva iholla oleminen täytti kaikki läheisyyskiintiöt. En myöskään tuntenut itseäni muuta kuin väsyneeksi ja likaiseksi (maitoa ja puklua vaatteilla). Seksi oli vihonviimeinen asia mielessä. Tärkeintä oli nukkuminen, syöminen (imettäminen vie valtavasti energiaa), raitis ilma ja keskusteluseura.
Meille tuli ero muista syistä, mutta jos ei olisi tullut, niin nyt vasta 1,5 vuoden jälkeen kroppani alkaa tuntua taas omalta. Hormonit ovat hiljalleen palautuneet normaalitasolle, vaikka siihenkin tarvitsen lääkehoitoa. Nyt voisin kuvitella, että seksi olisi taas vakituisena osana elämää. Ei yhtään aiemmin.
[/quote]
Eikö sinulla kuitenkin selvästi ole ollut epätyypillinen tilanne, jos olet tarvinnut lääkehoitoakin? Ei normaalisti imettäminen ja vauvan kanssa oleminen vie kaikkia voimia ja kiinnostusta mieheen.
[/quote]
En tiedä. Lapsi oli tosi vaativa ja huono nukkuja, roikkui tissillä käytännössä koko vuoden. Sitten kun imetyksen lopetin muutamassa viikossa, niin heitteleehän siinä varmasti hormonit. Lääkehoito on ihan normaaleja yhdistelmäpillereitä. Valittiin vain sellaiset, mitkä mahdollisesti vakauttaisi hormonitoimintaani.
Sitä paitsi, vaikka olisi ollut poikkeuksellista, niin tuskin ainutlaatuista. Tunnen muitakin, jotka ovat ikäänkuin "heränneet" imetyksen lopettamisen jälkeen. Olo on kuin eri ihmisellä.
Yäk mikä vässykkä ap. Olisit mulle ainakin turn off.. miehen pitää olla mies että nainen syttyy!
Vaikutat ihanalta mieheltä <3 Puhut niin kauniisti puolisostasi.
Alapää pitäisi saada kostumaan, googleta: rasvaa, estrogeenivoidetta tms...? Jos on kuiva, niin ei mua ainakaan huvita.
Nainen ei koe olevansa nainen. Vaan äiti. Hänen pitäisi mennä töihin, harrastuksiin, pikkujouluihin ja kokea taas naiseutta. Haluttomuus ei johdu sinusta vaan on naisen pään sisällä.
Tää on tosi hieno keskustelu. Kiva, kun on pysynyt asiallisena ja kohteliaana toisia kirjoittajia kohtaan jo kolme sivua. Kiitos aloittajalle ja kaikille keskustelijoille!
Hormoonit naisella ainakin yks iso syy haluttomuuteen, kuten moni onkin jo todennut. Synnytys ja imetys tottakai, mutta myös ehkäisy. Mikä ehkäisy teillä ap on käytössä? Mulla ainakin e- pillerien ehkäisyteho perustui täydelliseen haluttomuuteen. Lisäksi ne aiheuttivat ikäviä sivuoireita, pahimpana siivousneuroosi. Kannattaa ainakin kokeilla jotain hormoonitonta ehkäisyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin imetys vie kaikki halut. Mutta jos tästä on kyse, tilanne on sikäli hyvä, että halut kyllä palaavat aika pian imetyksen loppumisen jälkeen. (Tämän mahdollisuuden takia ei kannata kyllä alkaa vihjailla vaimolle imetyksen lopettamisesta, aikuinen kyllä jaksaa sen muutaman kuukauden vielä odottaa. )
Se voisi olla fiksua sanoa vaimolle, että toivot häneltä enemmän suudelmia ja läheisyyttä, ilman taka-ajatuksia. Se on sellainen asia mitä vaimo hyvin pystyisi tekemään arkielämän ohessa, ei vaadi niin paljon ylimääräistä energiaa ja aikaa kuin seksi, mutta ehkä läheisyyden lisääminen saa aikaa myöten vaimonkin halut lisääntymään.
Kommentti vielä lopetuksen päälle;
Jos ap toista lasta alatte joskus puuhaamaan, niin lue ketju" millä saada mies ymmärtämään että olen ihan loppu. "
Ja lue ainakin kahteen kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pari vastausta
kumilla suojataan (en pidä, mutta mieluummin pidän ulkopuoliset hormoonit poissa lapsen saamasta maidosta).
En mielestäni ole vässykkä. En ole huippu mutta aika hyvä: hitsauksessa, penkkipunnerruksessa, maastomoottoripyörailyssä, moottorirempassa, rakentamisessa, ampumisessa, seuraupseerina, kokouksen, neuvottelijana, puheenjohtajana jne.
Jos se, että kunnioitan vaimoni haluja/haluttomuutta tekee minusta vässykän niin olkoon sitten niin. Vai olikohan se ne kotityöt joihin osallistun, joka tekee nössön? voi taivas... :) No joo ei pitäisi antaa sivujuonteille palstatilaa, kun on ollut muuten niin siistinä pysynyt ketju.
Koitan siis olla kärsivällinen, hoidan omat tarpeeni yksin ja koitan olla muuten hyvä kumppani. Aiempi ketju siitä miten isät kestää puutteen (ihan hyvä ketju muuten) vaan herätti minussa kauhua koska ei tunntu kovin harvinaiselta, että läheisyys ei palaa suhteeseen. Se on ihan kiva jos joku löytää sisältöä elämään työstä ja harrastuksista, mutta minä en halua sellaista elämää, jossa kotoa puuttuu intohimo loppuelämän ajan.
Kiitos kaikille osallistuneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n kannattaa nyt odotella pari vuotta hammasta purren. Kun lapsi syntyy, niin miehen rooli perheessä muuttuu rahasammoksi, vaimon passaajaksi ja yövalvojaksi. Mutta jos joskus kehtaa edes vihjaista jotain lemmiskelyyn viittaavaa, niin saa kuulla syytöksiä siitä millainen pervo oikeasti on.
No itse en ollut kuin kuusi viikkoa lapsen kanssa kotona, joten en asiasta sen enempää tiedä, mutta mielestäni se oli melko leppoisaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 09:23"]
pari vastausta
kumilla suojataan (en pidä, mutta mieluummin pidän ulkopuoliset hormoonit poissa lapsen saamasta maidosta).
En mielestäni ole vässykkä. En ole huippu mutta aika hyvä: hitsauksessa, penkkipunnerruksessa, maastomoottoripyörailyssä, moottorirempassa, rakentamisessa, ampumisessa, seuraupseerina, kokouksen, neuvottelijana, puheenjohtajana jne.
Jos se, että kunnioitan vaimoni haluja/haluttomuutta tekee minusta vässykän niin olkoon sitten niin. Vai olikohan se ne kotityöt joihin osallistun, joka tekee nössön? voi taivas... :) No joo ei pitäisi antaa sivujuonteille palstatilaa, kun on ollut muuten niin siistinä pysynyt ketju.
Koitan siis olla kärsivällinen, hoidan omat tarpeeni yksin ja koitan olla muuten hyvä kumppani. Aiempi ketju siitä miten isät kestää puutteen (ihan hyvä ketju muuten) vaan herätti minussa kauhua koska ei tunntu kovin harvinaiselta, että läheisyys ei palaa suhteeseen. Se on ihan kiva jos joku löytää sisältöä elämään työstä ja harrastuksista, mutta minä en halua sellaista elämää, jossa kotoa puuttuu intohimo loppuelämän ajan.
Kiitos kaikille osallistuneille.
[/quote]
Aiotko nyt vaan siis odotella? Vai mitä aiot tehdä?
1. Koitan luottaa siihen että kun teen töitä perusasioiden eteen vaimon itsevarmuus nousee ja toivottavasti halut sen mukana. Vaimo on jo nyt päässyt noin lähes kerran viikossa käymään päiväreissuilla omissa menoissa niin että minä olen hoitanut kodin päätä. Koitan kuitenkin järkätä enemmän mahiksia käydä kaupungilla yms. ilman lasta.
2. Koitan muistuttaa itselleni, että kyse ei ole siitä että suhteemme on lopullisella väistämättömällä tiellä erkanemiseen vaan, että kyse on tilapäisestä tilanteesta. Tiedän että hän rakastaa minua.
3. Koitan pitää pään viileänä ja olla truhautumatta epätasapainosta läheisyyden ja aloitteiden suhteen, jotta...
4. ...voin silloin tällöin ottaa asian mahdollisimman rakentavasti esiin ja ilmaista omat truhautumiseni mahdollisimman selkeästi ja mahdollisimman vähän syyllistävästi. Esim. uskon että hänen pitäisi antaa tilanteille paremmin mahdollisuus, koska hän tuntuu satunnaisista leikeistämme nauttivan kuitenkin kovasti. Täydellistä tilannetta on turha odottaa.
5. Alan runkata enemmän. Porno pysyköön poissa, mutta uskon olevani levollisempi jos hoitelen itseani enemmän. (tämä ehkä hiukan turhan graafista tähän keskusteluun, mutta hitto koitan olla rehellinen).
6. tällä mennään (eli siis lasketuilla odotuksilla) siihen saakka, että vaimo on ollut jonkun aikaa töissä. Pelkään, että hän sitten vaan stressaa niitä asioita, mutta vaihtelevampi arki voi auttaa pääpuolella. Pelko on tietysti se, että hän on kotona vähemmän ja aina aivan kuitti ja se vähä aika menee sitten vauvan kanssa laatuaikaa vietellen. (niitä yhteisiä valveillaolotunteja kun meillä ei hirmusti tule olemaan).
7. Jos pidemmällä keväällä sama meno jatkuu otan asian vakavammin esiin ja jos ei siitä etene alan puhua parisuhdeterapiasta ja/tai lääkärin tarkastuksista
otin nämä itselleni talteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OIs mielenkiintoista tietää että asuuko tasapainoisimmat naiset pikkukylillä kauempana kaupunkien vilskeistä. JOtenkin tuntus että mahd. luonnonmukaisella terveella ravinnolla eläminen, ei mikrossa lämmittämistä, juorulehtien lukemista osi paras el ikaikki muu mikä vähänkään muuttaaa hormoneita ja käytöstä luontoihmisestä toiseen suuntaan on haitaksi mielen ja halujen muuttumiselle. onhan näitä tutkittukin. lapin villi kolttanainen on monen unelma.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:47"]
1. Koitan luottaa siihen että kun teen töitä perusasioiden eteen vaimon itsevarmuus nousee ja toivottavasti halut sen mukana. Vaimo on jo nyt päässyt noin lähes kerran viikossa käymään päiväreissuilla omissa menoissa niin että minä olen hoitanut kodin päätä. Koitan kuitenkin järkätä enemmän mahiksia käydä kaupungilla yms. ilman lasta.
OMAA AIKAA JOO ja SIITÄ OSA LIIKUNTAA
2. Koitan muistuttaa itselleni, että kyse ei ole siitä että suhteemme on lopullisella väistämättömällä tiellä erkanemiseen vaan, että kyse on tilapäisestä tilanteesta. Tiedän että hän rakastaa minua.
TILAPÄISYYDEN KESTO ON HYV SELVITTÄÄ; MILLOIN SE MAHD: LOPPUU
3. Koitan pitää pään viileänä ja olla truhautumatta epätasapainosta läheisyyden ja aloitteiden suhteen, jotta...
NÄIN MINÄKIN YRITÄN MUTTA AJATUS KAVERUUDESTA (SEKSIÄ/ TOISEN ALOITTEITA LIIAN HARVOIN) KYLLÄ SYÖ PAHASTI
4. ...voin silloin tällöin ottaa asian mahdollisimman rakentavasti esiin ja ilmaista omat truhautumiseni mahdollisimman selkeästi ja mahdollisimman vähän syyllistävästi. Esim. uskon että hänen pitäisi antaa tilanteille paremmin mahdollisuus, koska hän tuntuu satunnaisista leikeistämme nauttivan kuitenkin kovasti. Täydellistä tilannetta on turha odottaa.
NÄIN ITSEKIN AJATELLUT
5. Alan runkata enemmän. Porno pysyköön poissa, mutta uskon olevani levollisempi jos hoitelen itseani enemmän. (tämä ehkä hiukan turhan graafista tähän keskusteluun, mutta hitto koitan olla rehellinen).
EN NÄE KUMMASSAKAAN MITÄÄN HYVÄÄ; TURHAUTTAVAA, JOPA SYYLLISYYDEN TUNTO KUN KUITENKIN VASTAKKAINEN SUKUPUOLI ON OLEMASSA
6. tällä mennään (eli siis lasketuilla odotuksilla) siihen saakka, että vaimo on ollut jonkun aikaa töissä. Pelkään, että hän sitten vaan stressaa niitä asioita, mutta vaihtelevampi arki voi auttaa pääpuolella. Pelko on tietysti se, että hän on kotona vähemmän ja aina aivan kuitti ja se vähä aika menee sitten vauvan kanssa laatuaikaa vietellen. (niitä yhteisiä valveillaolotunteja kun meillä ei hirmusti tule olemaan).
MEILLÄ ON AIKAAKIN MUTTA KUN NE HALUT LÄHES PUUTTUU. VAIMO ON KYLLÄSTYNYT MUHUN KIEROSTI SANOTTUNA SIKSIHÄN EI AINA HALUTA
7. Jos pidemmällä keväällä sama meno jatkuu otan asian vakavammin esiin ja jos ei siitä etene alan puhua parisuhdeterapiasta ja/tai lääkärin tarkastuksista
otin nämä itselleni talteen
EN TIEDÄ ONKO TUO MAHIS MEILLÄKIN AINOA ELLEI TOINEN TULE "NORMAALIKSI ENTISEKSI"
[/quote]
Meillä oli hyvin samankaltainen tilanne kuin teillä lapsen syntymän jälkeen. Periaatteessa minun teki mieli seksiä mutta käytännössä ei. Syyksi paljastui myöhemmin hormonit, jotka synnytyksen jälkeen eivät palautuneet normaaleiksi. Jos nainen imettää, se myös vaikuttaa hormoneihin -> ei tee mieli seksiä. Minulla auttoi siis se, kun hormonitoiminta saatiin lääkityksellä paranemaan ja yritin ihan tosissani harrastaa seksiä välillä pelkästään vain miehen mieliksi. Ajattelin, että täytyy "uhrautua" koska tiedän seksin olevan tärkeää miehille. Vähitellen omatkin halut herilivät ja välillä oikein kunnolla tekee nykyään miestä mieli ;) Sanoisin, että aika parantaa tilannetta, mutta vaimon on oikeasti haluttava tehdä tilanteelle jotain. Itsestään ne seksi halut eivät välttämättä palaa. Minulla auttoi myös pornon katselu tunnelmaan pääsemisessä ja seksikkäät asut, joita ostin sekä mieheni, että itseni iloksi. :)
Minullakin imetys vähensi haluja ja alapääni oli tosi kuiva vaikka kiihotuinkin. Vähän sama kuin vastaaja 2. Eli teki mieli teoriassa muttei käytännössä.
Repesin synnytyksessä aika pahasti ja tikit kiristivät emättimen suuaukon niin että aluksi yhdyntä ihan tosissaan sattui vaikka liukkaria lotrattiin. Sattuuko vaimoasi yhdyntä?
Meillä kesti kauan (mieheni on ihana ja malttoi rauhassa. Siis vaikka häntä halutti niin tulla rauhassa sisään ja lisätä liukkaria ja taas koittaa uudelleen) ennenkuin alapääni oli taas "kuksimis kunnossa" ja seksi onnistui ilman nyhräämistä.
Mutta joo, kyllä se on itse se halu vaimoltasi löydyttävä. Minua (ja miestäni) turhautti hirveästi aluksi kun ei onnistunut heti samalla tavoin kuin ennen.
Olet ehkä hieman tossunalla, jos vaimo ei anna kun haluat. Itse annan aina, mutta ehkä minä olen tossunalla meillä. .. n34
Vauvanne on aika pieni. Luulen että vauva "imee" kaiken irti vaimosi jaksamisesta. Tuntuu silloin että mies on vain yksi vaatija lisää. Mulla ei ole mitään valmista ratkaisua mutta voin ehdotella mitä mulle tulee mieleen. Me emme nimittäin kovin hyvin noista vaiheista selvinneet. Mies kuitenkin halusi monta lasta, oli reissuhommissa ja minä näännyin kotona. Lopulta mies löysi toisen naisen ja ilmoitti lähtevänsä.
Mietin että jos vaan pystyt osallistumaan vauvan hoitamiseen niin yritä "vieroittaa"vaimoasi vähän vauvasta. Kannusta palaamaan harrastustensa pariin tai aloittamaan uusi harrastus. Auta vaimoasi löytää nainen itsestänsä. Ei ole helppoa olla äiti JA nainen. Järjestä teille myös kahdenkeskistä aikaa niin että teette aikuisten juttuja kuten aikana ennen vauvaa. Seksiinkin osaa heittäytyä eri tavalla kun on pukeutunut esim ravintolailtaa varten, meikannut yms eikä tarvitse jännittää että vauva alkaa itkeä kesken kaiken. En tarkoita että näillä käytäisiin jotain vaihtokauppaa että"nyt seksiä kun vein sut syömään". Tarkoitan vaan että löytyisi se nainen sieltä äidin takaa ja olisi hyvä fiilis omasta naiseudesta vaikka onkin myös äiti.
Rehellisesti ajattelen että vauvanne on tosi pieni vielä. Mitään isoja irtiottoja on vaikea tehdä ehkä koska onhan luonnollista että vauva on nyt tärkein ja sinä, aikuinen mies voit pärjätä vähemmällä hetken.MUTTA ennen kun alat miettiä pettämistä, jättämistä yms niin olisi sitten viisainta nostaa kissa pöydälle. Puhua avoimesti syyllistämättä omista tunteista ja ettei näin voi jatkua. Menette pariterapiaan ja saatte vähitellen asianne kuntoon. Koska kun nainen ymmärtää miten tärkeä asia on sinulle ja että sinun pahoinvointisi vaarantaa avioliittonne ja sitä kautta myös vauvanne hyvinvoinnin. Sitä kautta äitikin pystyy ehkä näkemään että asia ei ole sinulle pieni ja ymmärtää että vaikka vauva tuntuu nyt mailman tärkeimmältä ja sinun vaatimuksesi kohtuuttomilta niin loppupelissä sinunkin hyvinvointisi on tärkeää parisuhteelle ja sitä kautta vauvalle. Vanhempien parisuhde on lapsen koti tai jotain.
Alue: Aihe vapaa
4 kertaa 7 kk aikana on ainakin meillä täysin tavallinen rytmi. Lapset on nyt 14 ja 12, joten ei pitäisi enää synnytyksestä tämän johtua...