Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
naiset: kokemuksia haluttomuudesta selviämisestä
08.12.2014 |
Olen siis mies ja koitan ratkoa parisuhdettani vaivaavaa tilannetta. Lapsi on 7kk ja meiltä on kadonnut seksielämä ja muu läheisyys. Se on minulle äärimmäisen raskasta.
Mieluiten kuulisin kommentteja naisilta, jotka ovat olleet samassa tilanteessa ja kärsineet haluttomuudesta, mutta hellyys ja halu on löytynyt. Stereotypiset provo ja muut kommentit kotitöistä, vieraissa käymisestä jne. voitte säästää johonkin muuhun ketjuun.
Eli tilanne seuraava: Meillä oli suht hyvä seksielämä. Raskauden aikana seksi väheni aika radikaalisti. Ensin paha olo, sitten nainen kärsi oman kehon muutoksista ja koki olevansa ruma (minä koitin parhaani mukaan tehdö selväksi että hön oli ja on ihana). Koko raskauden ajan pidin häntä hyvänä, jalakhierontaa, paijaamista, seksi usein vain hönen tyydytyksestä huolehtimista.
Nyt lapsen syntymän jälkeen on todella hiljaista. Seksiä (yhdyntää) on ollut vissiin 4 krt. Pari kertaa hän on hyväillyt minulle orgasmin (aina minun aloitteestani) minä puolestani hänelle paljon useammin. Kerran pari jotain on tapahtunut hänen aloitteestaan.
Vauva-arki on tietysti raskasta, mutta nykyään yöt menee aika hyvin (jo jonkun aikaa) eikä minun tilanteeni ole mitenkään vähemmän stressinen. Yhteistä aikaa, jolloin läheisyys tulisi kyseeseen on vähän, mutta minua kirvelee kun se käytetään joululahjojen valintaan tai TV:n katsomiseen (ei paljoa ehkö 3 krt vko puoli tuntia).
Kaipaan kovasti kaikkea läheisyyttää, mutta parhaillaan lähes kaikki pussailut (jotka eivät muutu suudelmiksi yrityksistä huolimatta) lähtevät minulta.
Minä koitan purra huultani ja olla nostamatta asiaa jatkuvasti esiin. Kärsin kuitenkin aika paljon ja asia on aivan jatkuvasti mielessäni.
En tiedä mitä tehdä. Välillä tekee mieli "kostaa" ja olla etäinen takaisin, mutta ajatus tuntuu lapselliselta ja epärakentavalta. Kaikki tuntuu loukkaavalta. Kun vaimo kertoo ajatelleensa minua ja katselleensa kuinka komealta näytin tilanteessa X, se vain ärsyttää minua. Silloin tällöin tapahtuvat minilähestymiset useimmiten rakentuvat hänen hyväilyynsä. Minua loukkaa se, että minä olen se joka on ilmaissut läheisyyden puutteen, seksin puutteen ja jatkuvasti torjutuksi tulemisen olevan iso ongelma ja silti hänen ainoa kiinnostus on, että minä pitäisin häntä hyvänä. Koitan rakentavasti ajatella, että hienoa että kiinnostus heräilee, mutta käytännössä minua vaan vituttaa.
Miten saan kumppanin haluamaan minua! Ja haluamaan minun nautintoa, ei vaan omaansa!
Ja muuten vaimoni on todella huomioonottava ja hyvä tyyppi. Ei ollenkaan itsekästä tyyppiä.
En oikeen jaksaisi lukea kommentteja ihmisiltä, jotka eivät ole ikinä tällaista läpikäyneet. Se, että joku joka nai 4 krt vko kertoo minulle että heillä sujuu kivasti ei oikein auta minua ratkaisun löytämisessä. Ja toivon että AV:lle tavanomaiset "käy vieraissa / naisesi käy vieraissa" kommentit jäisivät pienelle huomiolle.
Pidän itsestäni suht hyvää huolta (en tarpeeksi kun aikaa ei ole), autan kotona (ei tässä mitään harrastuksia ole aikoihin ollut, kaikki aika menee kotona ja töissä).
Kaikki rakentavat kommentit, johon ei liity kotityöt otetaan innolla vastaan, koska en tiedä pystynko toista lasta hankkimaan jos pitää olla tyyliin 4v tällaisilla fiiliksillä.
Kommentit (95)
Luultavasti jo teet näin, mutta haluaisin korostaa sitä 'meidän lapsi, meidän perhe' tunteen vahvistamista. Minua jotenkin loukkasi, kun tuntui ettei mies ollut 'terpeeksi' kiinnostunut vauvasta/ lapsista, vaikka juuri ne olivat olosuhteidenkin pakosta minun elämäni kekiössä. Harmitti kun mies jäi ikäänkuin sinne meidän perheen laitamille, vaikka tietoisesti annoin hänelle tilaisuuksia ja mahdollisuuksia ottaa näkyvämmän roolin, ja olisi minun puolestani saanut luvan ottaa sen ihan ilman minun tietoista järkkäilyäni.
Endorfiinit lähtivät hyrräämään kun näin miehen nauttivan tästä perhehommasta. Muutenkin kaipasin sellaista positiivista ja iloista otetta, ei mitään kireää hermoilua. Kun itse antaa itsestään 24/7 hyvin henkilökohtaisella tasolla, niin minusta se imee mehut kyllä aika totaalisesti ja ihan omaa aikaa, jolloin saa ajatella ihan rauhassa on todellista luksusta. En ole edelleenkään kolmen lapsen jälkeen ihan tottunut tähän ja joskus ärsyttää kun minun mieheni ei oikein tajua kuinka paljon juuri minä olen joutunut henkisellä tasolla antamaan itsestäni tähän perheeseen...
En tiedä saatko tästä jotain, mutta minun haluttomuuteni liittyy jotenkin siihen etten koe saavani sellaista henkistä tukea ja arvostusta kuin ehkä koen antsaitsevani ( je kyllä kannustan ja kehun miestäni erittäin paljon).
No on meillä ollut kyllä aikoja jolloin haluttomuutta on ollut enemmän miehen puolella. Ajallisesti, ehkä molemmilla ollut tällaisia aikoja lähes yhtä paljon. Yhdessä oltu 15 vuotta. Täytyy ehkä vain hyväksyä, että seksi on yksi niistä alueista johon aika ajoin pitää panostaa avoimin mielin, eikä olettaa että se olisi joku itsestäänselvyys. Ota se sellaisena positiivisena haasteena, jossa uudistuminen on sen johdosta mahdollista. Ja se ottaa oman aikansa. Pitkässä suhteessa pitää ajatella pitkällä aikaperspektiivillä ja kestää niitä epämukavia jaksoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyviä kommentteja. Moni asia tavalla tai toisella jo mielessä, mutta näitä on hyvä lukea. Kiitos taas kokemuksienne jakamisesta.
Oli hyvä idea postata tänne eikä seksiosioon :)
Miten olisi, jos jollakin muuten läheisellä hetkellä tai seksin jälkeen hyvin nöyrästi tunnustaisit vaimollesi kaipaavasi useammin häntä, läheisyyttä häneen ihan konkreettisella tasolla, mikä vaikuttaa sinussa sitä sydänten yhteyttä, mitä haluaisit kokea oman vaimosi kanssa. Siis että mies kokee parheiten läheisyyden vaimoonsa useimmiten juuri seksin kautta, ja että vaimokin saa siinä saman läheisyyden kokemuksen. Se läheisyys lujittaa parisuhdetta ja on siten myös parempi ja varmempi pohja yhteisen lapsen kasvulle. Sano, ettet missään tapauksessa halua pakottaa tai velvoittaa vaimoasi seksiin, mutta kaipaat ja haluat ihan valtavasti, ihan toimeentulematomasti häntä, että on tosi vaikeaa pitää näpit erossa ja tunteet kylminä. Kerro, että ymmärrät hänen väsymyksensä ja koetat ola hyvä mes hänelle ja isä lapselle, niinkuin vain osaat ja voit. Kerro, että heidän takiaan teet työsi ja rakennat heille kotia. Pyydä kauniisti ja helläsydämisesti, että voisiko vaimosi miettiä, miten voisi tulla vastaan, ja että enemmän kuin ilolla ottaisit hänet vastaan ja haluat tyydyttää hänen tarpeensa, koska ket, että sinun pitää hoitaa oma velvoitteesi ja vaimon tehtävä on hoitaa sitten omansa. Kerro vaimolle lempeästi, että sinulla on nyt kovasti paineita ja tarpeita, mutta haluat odottaa, kunnes vaimo pystyy tulemaan oma-aloitteisesti aktiivisesti mukaan, niinkuin silloin ennen raskaaksi tuloa. Muistele niitä aikoja ääneen ihaillen, kaivaten.
Minulla oli pitkään myös kolmen lapsen jälkeen ymmärtämättömyydestä ja ehkä väsymyksestäkin johtuva ei-tahallinen pihtauskausi, mutta koska minulla on tuollainen kaltaisesi mies, joka ei vieraisiin halunnut päätyä, ja sitten tajusin, että hän kärsii, aloin ... niin, ihan rukoilla, että saisin haluja, kun en halunnut ihanan mieheni kärsivän. Päätin antautua mukaan, vaikka yhtään ei ollut sellainen fiilis. Mies osoitti rakkautensa ja halunsa minuun, niin päätin, että vastaan, vaikka tunteet oli mitä oli (ajatukset keittiötöissä ja vaipanvaihdossa!). Jonkun ajan päästä huomasin tunteiden heräävän ja halujen olevan aitoja, ja se ilahdutti niin, että aloin itse välillä yllättämään miehen. Paras kehu, mitä olen ikinä kuullut, oli, kun mies totesi kerran, että "olisipa kaikilla miehillä samanlainen vaimo", ja tarkoitti ihan seksiä. Emme ole mitään asentoakrobaatteja, vaan se läheisyys, antautuneisuus, keskinäinen kunnioitus, rakkaus, toisen hyväksi toimiminen ja ilo ovat ne, mitkä tuottavat seksissä sen syvimmän tyydytyksen. Puolisoiden suurin tarve on päästä oman puolisonsa lähelle, syvään yhteyteen, ja syvimmin se toteutuu yhdynnässä, joka on parisuhteiden paras "liima".
Siis teillä on 4krt viikossa 30 min aikaa yhdessä O: En ihmettele ollenkaan, jos vaimo haluaa sen ajan maata kainalossa ja katsoa teeveetä, kun harrastaa seksiä. En syyllistä sinua ja ymmärrän täysin. Meillä tilanne oli se, että mies kärsi ensin haluttomuudesta ja minä koin, että olen epähaluttava. Lopetin koko seksin ajattelemisen, aloin istumaan collarit jalassa ilman meikkiä sohvalla ja lopulta seksi ei huvittanut enää yhtään. Ei siinä mitään, mutta tämän jälkeen miestä ärsytti se, etten halua seksiä kuin harvoin ja sekin hänen aloitteestaan ja välillä kieltäydyin. Olen siis nyt itse haluton, mutta uskon halujen joskus palautuvan. Oikeasti ei huvittaisi yhtään. Eilen oli iso riita asiasta. Kerroin miksi ollaan tässä tilanteessa ja lopulta kai mies tajusi, että se pohjimmainen syy oli hänessä. Toisaalta minunkin olisi pitänyt ymmärtää se, että mies oli väsynyt ja vauva heräsi niin usein, että pelkäsi sen heräävän.
Mitäs jos nyt keskittyisitte enemmän siihen läheisyyteen ilmanseksiä. Me tehtiin se virhe, että unohdettiin läheisyys ja seksi. Vaikeaa alkaa sen jälkeen hakemaan kun kumpikaan ei ole enää kovin luonnostaan tulevaa. Minä kaipaan syliä, mies seksiä. En pysty harrastamaan seksiä ennen kun läheisyys on taas kunnossa. En kiihotu, jos koen että yhdessäolo on pelkkää seksiä. Teillä on oikeasti tosi vähän aikaa. Se tulee lisääntymään pian, yleensä viimeistään kun lapsi on 1 vuotias. Älä unohda silti kertoa, että vaimosi on seksikäs ja kaunis. Voisitte enemmänkin puhua tuosta niin, että kerrot ymmärtäväsi ja jos keskittyisitte siihen pelkkään lähellä oloon. Vaimo ei välttämättä halua kunnon suutelua, koska pelkää sen tarkoittavan sitä että haluat seksiä.
En tiennyt, mitä haluttomuus on, ennen kun se oikeasti iski. En täysin haluton ole. Saan joskus syviä kiihituksen tunteita kun katson miestäni, mutta niitä tulee harvoin ja jos ei harrasteta seksiä juuri sillon, ei välttämättä haluta 10 min päästä. Seksi ilman haluja on inhottavaa, tunnen olevani hyväksikäytetty ja no...tosi epämiellyttävää. Miehen pornon katselu on myös varmaan yksi suurin syy tähän haluttomuuteen. Jos olisi ollut haluton myös pornolle sillon, olisin ymmärtänyt, mutta sitä katsoi aina kun poistuin kotoa.
Mä selvisin kun vaihdoin miestä, pari vuotta yhteiselämää nyt takana eikä haluttomuudesta tietoakaan. Ilmeisesti parannuin täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kertoa vain omasta puolestani.
Itse en imetysaikana halunnut meistäni juuri ollenkaan, vaikka raskausaikana himot olivat huipussaan.
Jotenkin siinä vauvan kanssa jatkuvasti iholla ollessa ei enää jaksanut antaa itsestään yhtään kenellekään mitään fyysistä. Jos vauva oli samassa huoneessa, seksi tuntui sopimattomalta. Lapsi on äiti-ihmislle prioriteetti numero yksi.
Tosin mieheni ei kauheasti edes yrittänyt, eikä jakanut hellyyttä eikä varsinkaan kauniita sanoja. Niitä kun jaksaa antaa ilman pyrkimystä yhdyntään, niin eiköhän se vielä nappaa.
Seitsemän kuukautta on todellakin lyhyt aika vauvaelämässä. Itse imetin kaksi vuotta, revi siitä.
Kirjoitin mutta kommentti taisi hävitä. Tarkoitus oli sanoa, että jos nainen ei halua seksiä, hän käyttäytyy passiivisesti ja ei tee sellaisia aloitteita, joista mies saisi päähänsä että nainen ehkä haluaa seksiä. Kun nainen kuitenkin tiedostaa, että mies kaipaisi jotain, nainen voi tarjoutua just vaikka hierottavaksi tai voi kehua miestä sellaisella hetkellä, kun seksi on pois laskuista. Ajatellen että sekin on miehelle kiva eikä vaadi niin paljon naiselta.
Joten jos haluat nyt jotain korjausta tehdä, niin minusta sinun kannattaisi suoraan sanoa, että nuo keinot ei tunnu sinusta ainakaan yksinään hyvältä vaan aiheuttaa turhautumista. Ajattele asiaa pragmaattisesti äläkä tunteellisesti, uskon että niin vaimosikin tekee, ja hyvä kompromissi toistaiseksi olisi se että hänen panostuksensa olisi suuntautunut molempien kannalta optimaalisesti eikä vähän sinne päin.
Haluaisit että vaimo tulee joka päivä itse halaamaan ja hetkeksi vaikka kunnolla suutelemaan. Sellaiset huomionosoitukset auttaisi sinua jaksamaan arjessa, sano se. Sano se ja sano myös että et halua seksiä ennen kuin vaimokin haluaa, ja älä yritä viedä niitä tilanteita pidemmälle. Halaaminen on niin helppo juttu että jos sitä ei pysty tekemään tilanteessa jossa ei ole mitään riitaa tms. päällä, niin siitä saa jo vähän aiheuttaakin huonoa omatuntoa, kun yksinkertainen toive on selkeästi esitetty. Kun olet esittänyt toiveen, ota takapakkia eli älä vihaisena pihtaa hellyyttä mutta älä ole se aloitteellisempi.
Hyvässä tapauksessa käy niin, että kun teillä vaimon aloitteesta säännöllistä kosketusta on, etkä torpedoi hänen halujen kehittymistä olemalla itse aina se aloitteen tekijä ja antamalla ymmärtää että seksiä pitäisi saada, niin vaimonkin halut siitä herää. Jos mitään kosketusta ei ole, on epätodennäköistä että halujakaan alkaa tulla. Hormonijuttu sekin.
t. 37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 14:57"]
Voin kertoa vain omasta puolestani.
Itse en imetysaikana halunnut meistäni juuri ollenkaan, vaikka raskausaikana himot olivat huipussaan.
Jotenkin siinä vauvan kanssa jatkuvasti iholla ollessa ei enää jaksanut antaa itsestään yhtään kenellekään mitään fyysistä. Jos vauva oli samassa huoneessa, seksi tuntui sopimattomalta. Lapsi on äiti-ihmislle prioriteetti numero yksi.
Tosin mieheni ei kauheasti edes yrittänyt, eikä jakanut hellyyttä eikä varsinkaan kauniita sanoja. Niitä kun jaksaa antaa ilman pyrkimystä yhdyntään, niin eiköhän se vielä nappaa.
Seitsemän kuukautta on todellakin lyhyt aika vauvaelämässä. Itse imetin kaksi vuotta, revi siitä.
[/quote]
Oliko sinusta hyvä idea imettää kaksi vuotta, jos rakkauselämä samalla kuihtui? Sehän on yleensä ihan oma valinta, paitsi ehkä jos lapsi sairas tms. Jos mies olisi ollut ymmärtäväisempi ja rakastavampi, olisitko harkinnut imetyksen vähentämistä aikaisemmin?
on meillä sentään enemmän aikaa. Yhdessä syödään ja kokkaillaan ja tehdään muuta. ruutua töllätään vain satunnaisesti, mikä on minusta hyvä koska a) se on ajan hukkaa b) olen yhden pitkän suhteen kokenut rapistuvan DVD maratoneihin kaiken muun kanssakäymisen kuihtuessa.
50, kyllä me onneksi pystymme aika hyvin keskustelemaan. Tunteet tahtoo nousta pintaan, mutta ihan ok. En etsi syyllistä - sinun kommenttisi siitä että mies tajusi olevansa syypää särähti. Ei minusta kukaan ole syyllinen tunteisiinsa tai fiiliksiinsä. En minäkään vaimoani syytä.
Noh joskus koen että hänelläkin olisi paremmat mahikset löytää nautintoa elämästä jos hiukan alkuun panostaisi ja uskaltaisi heittäytyä vaikka olisikin joku syy miksi just nyt on huono (koska niitä syitä on AINA).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 14:32"]
Mistä selvisi, että tarvitset lääkehoitoa hormonien palautumiseen?
[/quote]
Imetyksen lopetuksen jälkeen kuukautiset jatkuivat 23 putkeen. Sen jälkeen ne tulivat noin viikon-kahden välein ja tätä jatkui neljä kuukautta.
53, luin kyllä kommenttisi, näkyi se ainakin hetken. Ihan hyvää asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 15:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 14:57"]
Voin kertoa vain omasta puolestani.
Itse en imetysaikana halunnut meistäni juuri ollenkaan, vaikka raskausaikana himot olivat huipussaan.
Jotenkin siinä vauvan kanssa jatkuvasti iholla ollessa ei enää jaksanut antaa itsestään yhtään kenellekään mitään fyysistä. Jos vauva oli samassa huoneessa, seksi tuntui sopimattomalta. Lapsi on äiti-ihmislle prioriteetti numero yksi.
Tosin mieheni ei kauheasti edes yrittänyt, eikä jakanut hellyyttä eikä varsinkaan kauniita sanoja. Niitä kun jaksaa antaa ilman pyrkimystä yhdyntään, niin eiköhän se vielä nappaa.
Seitsemän kuukautta on todellakin lyhyt aika vauvaelämässä. Itse imetin kaksi vuotta, revi siitä.
[/quote]
Oliko sinusta hyvä idea imettää kaksi vuotta, jos rakkauselämä samalla kuihtui? Sehän on yleensä ihan oma valinta, paitsi ehkä jos lapsi sairas tms. Jos mies olisi ollut ymmärtäväisempi ja rakastavampi, olisitko harkinnut imetyksen vähentämistä aikaisemmin?
[/quote]
Olisinko lopettanut imetyksen aikaisemmin jos mies olisi osoittanut rakkautta? Kyllä. Tunteemme eivät kohdanneet ylipäänsä, koin olevani rakkauden kerjäläinen. Erohan siitä sitte tuli, surkea seksielämä oli sen kurjuuden symboli.
En voi kyllin korostaa rakkauden tunteen tarpelllisuutta seksin haluamiseen, varsinkin herkässä synnyttäneessä tilassa olevalla naisella. Se ei ole suoraviivaista toimintaa silloin.
Nykyään rakastan panemista, eri miehen kanssa tosin. Lapset ovat jo kouluikäisiä.
Minä kärsin lasten syntymän jälkeen monta vuotta haluttomuudesta. Halusin kyllä haluta mutta eihän sitä pystynyt pakottamaan.
Meillä oli velvollisuusseksiä, sillä ymmärsin asian miehelle tärkeäksi ja halusin että edes hän nauttisi, edes joskus. Tämä kuitenkin pahensi haluttomuuttani.
Ongelma korjaantui vasta kun elämä helpottuu ja minulla riitti energiaa myös kodin ja työn ulkopuolelle. Ehkä minun piti vain löytää itseni uudestaan naisena ja saada kokea edelleen olevani naisellinen, kaunis ja haluttava. Sitä tunnetta ei paljon päässyt kokemaan pikkulapsiajan ja työn väsyttämänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 14:59"]
Tarkoitus oli sanoa, että jos nainen ei halua seksiä, hän käyttäytyy passiivisesti ja ei tee sellaisia aloitteita, joista mies saisi päähänsä että nainen ehkä haluaa seksiä. Kun nainen kuitenkin tiedostaa, että mies kaipaisi jotain, nainen voi tarjoutua just vaikka hierottavaksi
[/quote]
"Tarjoutuu hierottavaksi..." noh, kai sitä voi noinkin hieroa suolaa haavoihin. Jos nainen tiedostaa, että mies kaipaisi jotain, voi hän tarjoutua hieromaan. Perkele. Vauvataloudesta löytynee vauvaöljyä jonka kanssa voi oikein hyvin hoitaa sen hieronnan.
"
En tiennyt, mitä haluttomuus on, ennen kun se oikeasti iski. En täysin haluton ole. Saan joskus syviä kiihituksen tunteita kun katson miestäni, mutta niitä tulee harvoin ja jos ei harrasteta seksiä juuri sillon, ei välttämättä haluta 10 min päästä. Seksi ilman haluja on inhottavaa, tunnen olevani hyväksikäytetty ja no...tosi epämiellyttävää. Miehen pornon katselu on myös varmaan yksi suurin syy tähän haluttomuuteen. Jos olisi ollut haluton myös pornolle sillon, olisin ymmärtänyt, mutta sitä katsoi aina kun poistuin kotoa.
"
Höm, en koe missään määrin olevani haluton, mutta mulle ei ikinä tule syviä kiihotuksen tunteita mieheni katsomisesta. Niitä tunteita tulee vain kun ollaan sängyssä miehen kädet iholla ja oma käsi miehen jalkovälissä ja kielet kurkussa. Jos odottelisin sitä kiihotuksen tunnetta ennen kuin alan harrastaa seksiä, niin ei meillä olisi mitään kosketusta ikinä.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 14:59"]
Tarkoitus oli sanoa, että jos nainen ei halua seksiä, hän käyttäytyy passiivisesti ja ei tee sellaisia aloitteita, joista mies saisi päähänsä että nainen ehkä haluaa seksiä. Kun nainen kuitenkin tiedostaa, että mies kaipaisi jotain, nainen voi tarjoutua just vaikka hierottavaksi
[/quote]
"Tarjoutuu hierottavaksi..." noh, kai sitä voi noinkin hieroa suolaa haavoihin. Jos nainen tiedostaa, että mies kaipaisi jotain, voi hän tarjoutua hieromaan. Perkele. Vauvataloudesta löytynee vauvaöljyä jonka kanssa voi oikein hyvin hoitaa sen hieronnan.
[/quote]
Tässä on kaksi ihan päinvastaista käsitystä, on kai se halukkaalle miehelle raakaa kuulla tuollainen totuus, mutta naiset yleensä ymmärtää tasan mitä se tarkoittaa. Totta kai nainen voisi tarjoutua hieromaan, mutta usein seksuaalisuudesta puhutaan juuri niin, että mies himoitsee naista ja nainen voi olla passiivinen. Siihen on helppo tuudittautua jos ei itseä huvita. Harmi vaan että yleensä se ei pitkän päälle toimi, koska oikeasti mieskin haluaa olla haluttu ja halun kohde ja nähdä että nainen haluaa häntä ja haluaa tehdä hänelle hyvää oloa. Ja onhan hieronta joskus vähän työlästä sekä hierottavana oleminen ihanaa.
t. 37
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 15:24"]
"
En tiennyt, mitä haluttomuus on, ennen kun se oikeasti iski. En täysin haluton ole. Saan joskus syviä kiihituksen tunteita kun katson miestäni, mutta niitä tulee harvoin ja jos ei harrasteta seksiä juuri sillon, ei välttämättä haluta 10 min päästä. Seksi ilman haluja on inhottavaa, tunnen olevani hyväksikäytetty ja no...tosi epämiellyttävää. Miehen pornon katselu on myös varmaan yksi
suurin syy tähän haluttomuuteen. Jos olisi ollut haluton myös pornolle sillon, olisin ymmärtänyt, mutta sitä katsoi aina kun poistuin kotoa."
Höm, en koe missään määrin olevani haluton, mutta mulle ei ikinä tule syviä kiihotuksen tunteita mieheni katsomisesta. Niitä tunteita tulee vain kun ollaan sängyssä miehen kädet iholla ja oma käsi miehen jalkovälissä ja kielet kurkussa. Jos odottelisin
sitä kiihotuksen tunnetta ennen kuin alan harrastaa seksiä, niin ei meillä olisi mitään kosketusta ikinä.
[/quote]
Mulla oli ennen aika kovat halut. Päivittäin olisin halunnut miestäni,jolle siis olisi riittänyt enintään kerran viikkon jos sitäkään. Tällöin ajattelin seksiä monesti päivässä ja oli luonnollista laittaa ködet miehen alakertaan tai nautin siitä että mies koskee. Nyt ajatus ällöttää ja vaan jos tulee noita "hetkiä", pystyn seksiin. Ehkö meillä on tosin vielä se ongelma, ettei mies tajua (mijoonasti olen sanonut), että varsinkin nyt tarvitse kainalossa olemista ja ensin vaikka reiden hyväilyä ennenkun koskee alakertaan. Lähinnä suututtaa kun mies koskee suoraan alas eikä todellakaan huvita sillon. Aloitetta en siis tee jollen ole kiihottunut. Minut voi toki yrittää kiihottaa, mutta mieheni on siinä vähän surkea.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 15:24"]
"
En tiennyt, mitä haluttomuus on, ennen kun se oikeasti iski. En täysin haluton ole. Saan joskus syviä kiihituksen tunteita kun katson miestäni, mutta niitä tulee harvoin ja jos ei harrasteta seksiä juuri sillon, ei välttämättä haluta 10 min päästä. Seksi ilman haluja on inhottavaa, tunnen olevani hyväksikäytetty ja no...tosi epämiellyttävää. Miehen pornon katselu on myös varmaan yksi
suurin syy tähän haluttomuuteen. Jos olisi ollut haluton myös pornolle sillon, olisin ymmärtänyt, mutta sitä katsoi aina kun poistuin kotoa."
Höm, en koe missään määrin olevani haluton, mutta mulle ei ikinä tule syviä kiihotuksen tunteita mieheni katsomisesta. Niitä tunteita tulee vain kun ollaan sängyssä miehen kädet iholla ja oma käsi miehen jalkovälissä ja kielet kurkussa. Jos odottelisin
sitä kiihotuksen tunnetta ennen kuin alan harrastaa seksiä, niin ei meillä olisi mitään kosketusta ikinä.
[/quote]
Mulla oli ennen aika kovat halut. Päivittäin olisin halunnut miestäni,jolle siis olisi riittänyt enintään kerran viikkon jos sitäkään. Tällöin ajattelin seksiä monesti päivässä ja oli luonnollista laittaa ködet miehen alakertaan tai nautin siitä että mies koskee. Nyt ajatus ällöttää ja vaan jos tulee noita "hetkiä", pystyn seksiin. Ehkö meillä on tosin vielä se ongelma, ettei mies tajua (mijoonasti olen sanonut), että varsinkin nyt tarvitse kainalossa olemista ja ensin vaikka reiden hyväilyä ennenkun koskee alakertaan. Lähinnä suututtaa kun mies koskee suoraan alas eikä todellakaan huvita sillon. Aloitetta en siis tee jollen ole kiihottunut. Minut voi toki yrittää kiihottaa, mutta mieheni on siinä vähän surkea.
[/quote]
Okei, no sama tilanne sitten, en minäkään kiihotu siitä jos mies koskee suoraan alakertaan. Mutta omani ymmärtää puhetta ja on tekemättä suoria aloitteita vaan antaa minun johtaa, jotta kiihotun, jotta se kosketus alas tuntuisi hyvältä. Minä kuitenkin pystyn tekemään sen aloitteen vaikka ei vielä tekisi itsellä mieli. Ehkä siksi oma mies pystyy olemaan hipelöimättä, kun teen itse aloitteita niin paljon? Ja yritän aina reagoida voimakkaasti siihen, kun mies koskee jotenkin mikä minusta tuntuu hyvältä. Jos vie käden liian aikaisin alas, vedän sen pois. Saatan lyödäkin, jos ei usko. Tai sitoa kiinni.
Sori ap tuo OT yllä. Jatkakaa toki ketjun aiheesta...
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 14:29"]
Lapsi on vasta 7kk ja teillä sentään on ollut seksiä.
Minä imetin lasta vuoden ja se lapsen jatkuva iholla oleminen täytti kaikki läheisyyskiintiöt. En myöskään tuntenut itseäni muuta kuin väsyneeksi ja likaiseksi (maitoa ja puklua vaatteilla). Seksi oli vihonviimeinen asia mielessä. Tärkeintä oli nukkuminen, syöminen (imettäminen vie valtavasti energiaa), raitis ilma ja keskusteluseura.
Meille tuli ero muista syistä, mutta jos ei olisi tullut, niin nyt vasta 1,5 vuoden jälkeen kroppani alkaa tuntua taas omalta. Hormonit ovat hiljalleen palautuneet normaalitasolle, vaikka siihenkin tarvitsen lääkehoitoa. Nyt voisin kuvitella, että seksi olisi taas vakituisena osana elämää. Ei yhtään aiemmin.
[/quote]
Eikö sinulla kuitenkin selvästi ole ollut epätyypillinen tilanne, jos olet tarvinnut lääkehoitoakin? Ei normaalisti imettäminen ja vauvan kanssa oleminen vie kaikkia voimia ja kiinnostusta mieheen.