Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Riideltiin poikaystävän kanssa :(

Vierailija
08.12.2014 |

Meille syntyy vauva maaliskuussa ja poikaystävä haluaisi että muutetaan yhteen. Minä taas haluaisin asua minun äidin kanssa sen aikaa että totun vauvan hoitoon ja siellä saan myös enemmän nukkua kun äiti voisi katsoa vauvaa yöllä jne. Poikaystävä tekee usein yötöitä joten hänestä ei oo kaveriksi valvomaan öitä. Miten ihmeessä saan poikaystävän ymmärtämään että mää en osaa VIELÄ hoitaa vauvaa ja tarvin omaa äitiä avuksi? Kyllähän poikaystävän on helppo sanoa että me pärjätään kun hänellä on jo kaksi lasta ja osaa hoitaa vauvoja paremmin kuin mää...

Kommentit (105)

Vierailija
101/105 |
08.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 01:57"][quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 01:53"][quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 01:39"]Nyt on tullu harvinaisen selväksi se että olen epäkypsä penikka joka ei tuu selviämään tulevaisuudessa. Mutta kiva että jotku kommentoi oikeasti niin että siitä oli mulle apua! :) -alottaja
[/quote]

Eli minä minä minä.. on vaan sun mieleen? Voi lapsi rakas, kun sillä ei pitkälle pötki.

Vaikea sanoa mitä sun pitäis tehdä, mutta pahasti tulet loukkaamaan miestä, jos hylkäät hänet, kun teidän pitäisi olla onnellista perhettä, opetella yhdessä. Tukeutua toisiinne ja lapseenne.

Toisaalta sitten onko sekään oikein muuttaa miehen luo jota ei edes oikeasti tunne. Väitän ettei kukaan voi tuntea toista ihmistä täysin koskaan. Saati sitten vajaassa vuodessa. Onko oikea muuttaa hhreen ihmisen kanssa jota ei edes kunnolla tunne.

Mutta ymmärtän myös miestä. Hän on juuri tulemassa isäksi. Hän on epäonnistunut parisuhteessa ainakin kerran. Hän tuntee varmasti hylätyksi tulemista ja tuntuu että taas tämä toistuu. Heikompi ihminen luovuttaa ja lähtee suhteesta. Vahvempi yrittää ja toivoo, että joskus saa takaisin sitä menettämäänsä alkuhuumaa (kyllä, miehelläkin tulee semmoinen-ainakin minun miehellä tuli).

Saisittekohan yhteistä perhehuonetta sairaalalla edes siksi aikaa (estääkö työt)?
[/quote]

No ei alottajalla kyllä kovin minäminäminä asenne ole? Muutenhan olisi jo päättänyt että asuu äitinsä luona. Ja hän on miehen vuoksi valmis muuttamaan täysin oudolle paikkakunnalle? Ei se ole kovin itsekästä käytöstä...
[/quote]

Mutta kun hän ei ollut valmis muuttamaan. Jokainen viesti jossa voitattiin siihen oli turha. Ja kirjoitan siis näistä ensimmäisistä, tärkeistä, oleellisista viikoista.

Ja kuten kirjoitin tilanne on vaikea, jossa on monta puolta.

On totta, että ensimmäiset kuukaudet on sitä onnen ja rakkauden aikaa. Kaikki sujuu, kun tanssi. Kunnes arki ja rankkuus tulee siinä 1kk jälkeen esille.

Vierailija
102/105 |
08.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos et itse osaa lasta hoitaa sinä et ole valmis äidiksi. Miehesi on jo kaksi hoitanut joten anna lapsi sille ja jää sinä kasvamaan äitisi helmoihin!!!!!!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/105 |
08.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ääliö, äidiksi ja isäksi kaevetaan, ei synnytä.

Vierailija
104/105 |
08.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 02:01"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 01:57"]Tässä tapauksessa vahinko on jo tapahtunut, mutta pakko ihmetellä että miten kukaan voi pitää hyvänä ajatuksena pitää lapsi kun toisen osapuolen kanssa tunnettu näin vähän aikaa. Se toinenhan on ihan tuntematon ihminen vielä.. Menee vuosia ennen kuin kumppaninsa tuntee oikeasti. Eipä taas ole lapsen etu ja paras mut siitähän nämä ihmiset ei piittaa yhtään. No toivon kuitenkin lapsenne takia että saisitte tavalla tai toisella tilanteen järjestymään. [/quote] Nyt vähän kiehahti! Minä pidin yhden yön jutusta syntyneen lapseni. Miehen kanssa raskauden aikana tutustuimme ja muutimme yhteen. Nyt meillä on lapset 16, 14 ja 11 ja ollaan yhäkin hyvin onnellisesti yhdessä. Se, että on tuntenut toisen vain vähän aikaa ennen raskautta, ei tosiaankaan ole aina syy abortille.

[/quote]

Teillä kävi hyvin, mutta kai itse ymmärrät että aikamoista rulettia on tehdä tuollainen päätös. Monella se puoliso paljastuu ihan toisenlaiseksi ihmiseksi ja sitten erotaan. Ja joo voihan noin käydä vuosienkin suhteen jälkeen mutta todennäköisyydet tippuu aika paljon. Maltti on valttia.

Vierailija
105/105 |
08.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä luulen, että perimmäinen syy on se, ettei ap halua ollenkaan muuttaa miehen luokse. näin mä olen rivien välistä lukenut. ap on nyt hirveän eksyksissä itsensä kanssa, liian paljon liian pian. ap ei ole varma tunteistaan miestä kohtaan.
mutta ap, ei sun velvollisuudentunnosta vauvan vuoksi tarvitse muuttaa, ja jatkaa suhdetta miehen kanssa. selvitä rauhassa ja rehellisesti tunteesi mieheen ja ajatuksesi, mitä sinä elämältä haluat? tee vasta sitten ratkaisusi. Kerro epävarmuutesi myöskin miehelle ja ole hänelle rehellinen.