Hei, työkyvyttömät! Mitä teette arkisin, esimerkiksi tänään?
Nuoret tai vanhemmat työkyvyttömyyseläkeläiset, mitä puuhaatte tänään, maanantaina?
Mitä suunnitelmia teillä on alkaneelle viikolle?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kettuiletko? Suunnitelmia?
Sehän riippuu ihan siitä mikä on vointi. Kai sinä nyt ymmärrät itsekin että sairas ihminen ei voi suunnitella elämäänsä eteenpäin, se on teidän terveiden ETUOIKEUS.
Kai sitä nyt voi suunnitella..? Ja toivoa, että suunnitelmat toteutuvat?
Voin esimerkiksi suunnitella vieväni huomenna parvekekalusteet varastoon. Vien tai olen viemättä, mutta kiva olisi, jos tulisi tehtyä.
Taidat olla kylläkin trolli.
Ap
Itse olet trolli. Vastaapa itse oletko työkyvytön vai töissä nostamassa palkkaa samalla kun kiusaat sairaita?
Itse olen tällä viikolla suunnitellut että harrastan liikuntaa, treenaan instrumenttia ja opiskelen. Lisäksi on painonhallinta etäryhmä(syöpä ja muut sairaudet ja lääkkeet nostaneet painoa). Lisäksi autan iäkkäitä omaisiani, käyn heille kaupassa ja laitan ruoat lautasille jääkaappiin valmiiksi niin että voi vaan lämmittää mikrossa.
Saahan sitä suunnitella mutta eri asia mitä sitten voinnin mukaan saa tehtyä. Tekemistähän olisi vaikka kuinka blogin pidosta lähtien. Osan hommista olen suunnitellut niin että voi tehdä sängystä.
Olen myös suunnitellut ottavani yhteyttä lääkäriin sydänoireiden vuoksi mutta en taida saada aikaiseksi.
Syke nousee ja hiki pintaan jo tästä kun kyljelläni tätä kirjoitan. Jokohan minä tälle aamulle kävin suihkussa, en muista, pitää aina kokeilla pyyhettä onko se kostea. Käyn suihkussa 3 x päivässä hikoilun vuoksi(sytot).
Onhan sinulla vaikka mitä suunnitelmia (paljon enemmän kuin minulla ainakin), miksi väitit muuta?
Olen työkyvytön, työkyvyttömyyseläkkeellä, yhdettätoista vuotta.
Ap
Ajattelin käydä saunassa. Sitten mietin jatkoa.
Nyt on päivä kääntynyt iltaa ja päivän aikaansaannokset ovat takana. Kävin fysioterapiassa. Nukuin neljän tunnin päiväunet ja suunnitelmissa on lähteä nukkumaan parin tunnin sisällä. Kaupassa oli tarkoitus käydä, mutta olin liian väsynyt - ehkä sitten perjantaina uusi yritys.
Kävin ruokakaupassa, tein ruokaa.
Rakennan omakotitaloa. Olen työkyvyttömyys eläkkeellä.
Tuskaillut kipujen kanssa ja miettinyt kuolemaa.
On hyviä ja huonoja päiviä, ja sitten niitä tosi huonoja päiviä. Hyvänä päivänä kipujen ollessa siedettävät ja mielialan parempi, käyn kaupassa tai lyhyellä kävelylenkillä. Huonona päivänä syön masennuslääkkeiden lisäksi kipulääkkeitä ja mietin, mistä löydän voimia jaksaa huomiseen. Arvostakaa terveyttänne, sillä sen kun menettää, menettää kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Käyn kuntosalilla ja uimassa. Nukun pitkään ja pelailen nettipelejä. Saatan pistäytyä viihtellä. Pyöritän ajankuluksi internetissä toimivaa yritystä, ei mitään kovin isoa, liikevaihto vain vajaan satatuhatta.
No aika paska firma on siinä tapauksessa. Ei jatkoon!
Haistelen pieruja peiton alla ja juon kaljaa
Tupakkia polttelen, vähän kaljaa otan. Valitan netissä tukien pienuutta.
Tuskinpa olet oikeasti työkyvytön.
Eilen tein pihatöitä ja lenkkeilin hissukseen 3km. Lihakset ja nivelet särki loppupäivän mutta olin tyytyväinen. Tänään himmailupäivä
Aloitan päiväni jättämällä takaisinsoittopyynnön omalle terveysasemalle.
Kun hoitaja soittaa takaisin, saan aina ajan terveysasemalle koska olen niin sanottu huolenpitopotilas. Hoitajan kanssa iltapäivisin rupatellaan mukavia, joskus siinä käy lääkäri meitä katsomassa.
Terveysasema reissun jälkeen suuntaan seurakunnalle jossa syön päivällisen euron hintaan, keskustelen samalla diakonissan kanssa, välillä voi pappikin tulla jututtamaan.
Iltapuolella suuntaan kotiin ja avaan kotona telkkarin. Valvon klo 1-2 saakka. Herään klo 10 ja soitan terveysasemalle jotta pääsen oman terveydenhoitajan kanssa keskustelemaan.
Viikonloput on pitkiä, kun terveysasema on kiinni.
Mielelläni lähtisin kyllä töihin, mutta kokoaikaiseen raskaaseen tai pakkotahtiseen työhön minusta ei ole, en myöskään sairauksieni takia tiedä pitkälle etukäteen milloin voin työskennellä ja milloin en.
Etsin siis sitä unelmien työpaikkaa, vaikkapa myyntiedustajan, jossa saisin tehdä tulosta työajoista välittämättä. Palkankaan ei tarvitsisi mikään suuren suuri olla, toki ei siitä haittaakaan olisi. Taitaa vaan olla melko epätodennäköinen yhtälö kuusikymppiselle ukolle, joka sairastaa kolmea kroonista sairautta.
Nytkin teen harrastuksenomaisesti pikkuhommia kavereille, en voi ottaa siitä palkkaa, mutta joskus saan kympin tai pari bensarahoja, joskus joku tarjoaa sapuskat. Olen siitäkin kiitollinen, en osaa jäädä sohvalle pieremään.
Pihatöitä, kotitöitä ja omia hommia. Ai niin, enhän voi kun olen työkyvytön.
Miten te jaksatte? Itse olen vasta kuntoutustuella, mutta en silti meinaa jaksaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miten te jaksatte? Itse olen vasta kuntoutustuella, mutta en silti meinaa jaksaa mitään.
Viimeiset 6v olen sinnitellyt (sain tk eläkkeen toukokuussa), en uskalla jäädä lepäämään vaikka olisin kuinka huonossa kunnossa. Pelkään että jos kerran jään sänkyyn en enää nouse siitä
53
Minulla on aika sama tilanne.
Paniikki oireilu ja ahdistus pysyy jotenkuten hallinnassa näin työkyvyttömyys eläkeläisenä, kun itseään ei joudu väsyttämään liikaa tai altistamaan liikaa oireilua aiheuttaville tilanteille/paikoille kuten työpaikalle.
Ennen työkyvyttömyys eläkkeelle päätymistä olin lähes 20-vuotta työelämässä. Jokainen viikko, kuukausi ja vuosi oli jatkuvaa taistelua oireilun hillitsemiseksi, suoranaista helvettiä.
Lopulta nukuin kaikki vapaapäivät, olin niin lopussa ja itsemurhan partaalla.
Viime aikoina olen aloitellut erästä taiteeseen liittyvää projektia ja ehkä saatan vielä palata ns työlliseksi, mikäli saan projektin aikanaan valmiiksi ja teokseni myy kohtalaisesti.