Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Minua vaivaa hirveästi se, että herään ja olen väsynyt. Tämäkin aamu, heräsin hetki sitten ja väsyttää aivan tolkuttomasti vaikka nukuin lähes 9h. Eipä siinä, en ole suunnitellut mitään, taaskaan, viikonlopuksi, voimat riittää vain olemiseen ja välttämättömiin kotihommiin, ja niihin päiväuniin.

Ja huomenna jo ja taas sunnuntai ja sitten taas uuteen tyoviikkoon, valmiiksi väsyneenä.

Väitän että suurin osa usiessa vaka-yksikössä' työskentelee juuri tuossa kunnossa kun sinä, jaksamisensa rajoilla. Hyviä ihmisä uupumisen rajoilla sinnitellen vielä.

Esimieheltä kaiken lisäksi ei heille tule koskaan (siis ei koskaan ikinä) tsemppiä tai kiitosta omalle henkilökunnalle. Ei, sen sijaan järjestetään kriisikokouksia missä käydään läpi sitä henkilökuntaa syyllistäen( yhdessä ja vielä yksitellen grillaten ihmisraukkoja muka rakentavassa hengessä) asiakkailta tullutta kritiikkiä ja huonoa palautetta.

Esimies ei vahingossakaan koskaan ota minkäänlaista vastuuta työskentelyolosuhteista, vaan rekan alle paiskataan aina näppärästi jokin tietty työntekijä  (ei kuitenkaan omaa lellikki-suosikkia) jonka täytyy parantaa omaa henkilökohtaista "työskentelyasennettaan" työtehtäviinsä.

Ja kokous on päättynyt , työt jatkukoot, tehkää parhaanne, parantakaa työskentelyänne tästä eteenpäin ettei tällaisia valituksia enää tule, ymmärrättekö?

Ei voi olla totta kun suomalaiset eivät perusta perheitä.

Vierailija kirjoitti:

Minua vaivaa hirveästi se, että herään ja olen väsynyt. Tämäkin aamu, heräsin hetki sitten ja väsyttää aivan tolkuttomasti vaikka nukuin lähes 9h. Eipä siinä, en ole suunnitellut mitään, taaskaan, viikonlopuksi, voimat riittää vain olemiseen ja välttämättömiin kotihommiin, ja niihin päiväuniin.

Ja huomenna jo ja taas sunnuntai ja sitten taas uuteen tyoviikkoon, valmiiksi väsyneenä.

Tiedän tunteesi. Elän itse sitä.

Lomaltapaluu töihin oli yhtä helvettiä, kun ovista ja ikkunoista tursuaa jos jonkinmoista uutta ylimääräistä vaadetta; lapsiryhmää pitää osallistuttaa lukuisiin erilaisiin dokumentoitaviin projekteihin ja joka ikinen tekeminen pitää laittaa näkyväksi, raportoida vähintään kolmena kappaleena ja vielä kansioitavakin. Missä välissä päivää? Kasvattajan pitäisi kulkea koko ajan kännykän kanssa raportoimassa, ottamassa todistusaineistoa kuvakulmia miettien. Unohdetaan vapaan leikin tärkeys, koska se pitää nyt naamioida tavoitteelliseksi ja suunnitelmalliseksi opetustapahtumaksi ja dokumentoida. Joka päivä pitäisi pitää ruhmäpalaveri ajatuksella missä ryhmä menee juuri nyt, missä onnistuimme ja mitä voimme tehdä paremmin. Ja tuokin dokumentoida.

Minne unohtui se lapsi, jota varten olemme? Hänen tarpeensa? Vuorovaikutustaidot, läheisyyden ja läsnäolon tarve? Nythän ne nakataan näemmä sivuun dokumentointitarpeen ja näkyvyyden markkinoinnin takia. Työpäivästä tehtiin kerralla kaaosrykelmää, hengästyttävää säntäilyä, missä lapsen kanssa oleminen, hänen näkeminen ja kuuleminen unohtuu. Ja ihmiset ovat heti lomiensa jälkeen jo kireitä, väsyneitä, työhyvinvointi oikein "kukoistaa".

En voi kuin kysyä, että mitä hemmettiä nyt? Uusi viikko on aivan liian lähellä projektiviikkoineen, tästä viikosta en ehdi toipua. Rakastamastani työstä tehdään painajaista.

Kun luen näitä juttuja, niin rehellisesti eniten ihmettelen, miksi silti vanhemmat raahaavat pakonomaisesti niitä lapsiaan sinne ei niin laadukkaaseen varhaiskasvatukseen niin paljon kuin suinkin vaan on mahdollista? Pidetään lapsia pitkää päivää hoidossa (kyllä 8h on pitkä päivä myös sille 3-vuotiaalle jota sanotaan isoksi, vaikka se ei sitä ole!!) vaikka itse oltaisiin vauvan kanssa kotona, lomallakin ollaan ihan korkeintaan ne ajat kun päiväkoti on kiinni, aina ei sitäkään. Miksi ei pidetä lapsia lomalla koulujen loma-aikoina, jos on siihen mahdollisuus? Miksi jopa 1-vuotiaat viedään päiväkotiin täydeksi päiväksi, kun uusi vauva syntyy (juuri 1v on käytännössä aivan vauva vielä)? Kokoajan puhutaan siitä, miten huono tilanne niillä lapsilla on siellä päiväkodissa, miten henkilökunta on aivan piipussa, ei saada sijaisia jne, eikä vanhempien toiminnassa muutu mikään? Tätä minun on vaikeinta ymmärtää. Tosi monella olisi mahdollisuus hoitaa enemmän omia lapsiaan. Sanoisin että suurimmalla osalla. Silti he valitsevat laittaa ne pienet lapset sinne epämääräiseen lapsilaumaan lähes heitteille, jossa joka toisella jotain käytöshäiröitä, tuen tarvetta, päivät ovat lähinnä selviytymistä. Läheskään kaikkiin tilanteisiin aikuiset eivät ehdi puuttua, lepohetket saattavat olla kaaottisia, ettei kukaan saa edes levättyä. Miksi ette ota niitä pieniä lapsia lepäämään kotiin vauvan kanssa? Älkääkä vaan sanoko että on lapsen oikeus olla päivästä toiseen tuollaisessa kaaoksessa!!

Vierailija kirjoitti:

Kun luen näitä juttuja, niin rehellisesti eniten ihmettelen, miksi silti vanhemmat raahaavat pakonomaisesti niitä lapsiaan sinne ei niin laadukkaaseen varhaiskasvatukseen niin paljon kuin suinkin vaan on mahdollista? Pidetään lapsia pitkää päivää hoidossa (kyllä 8h on pitkä päivä myös sille 3-vuotiaalle jota sanotaan isoksi, vaikka se ei sitä ole!!) vaikka itse oltaisiin vauvan kanssa kotona, lomallakin ollaan ihan korkeintaan ne ajat kun päiväkoti on kiinni, aina ei sitäkään. Miksi ei pidetä lapsia lomalla koulujen loma-aikoina, jos on siihen mahdollisuus? Miksi jopa 1-vuotiaat viedään päiväkotiin täydeksi päiväksi, kun uusi vauva syntyy (juuri 1v on käytännössä aivan vauva vielä)? Kokoajan puhutaan siitä, miten huono tilanne niillä lapsilla on siellä päiväkodissa, miten henkilökunta on aivan piipussa, ei saada sijaisia jne, eikä vanhempien toiminnassa muutu mikään? Tätä minun on vaikeinta ymmärtää. Tosi monella olisi mahdollisuus hoitaa enemmän omia lapsiaan. Sanoisin että suurimmalla osalla. Silti he valitsevat laittaa ne pienet lapset sinne epämääräiseen lapsilaumaan lähes heitteille, jossa joka toisella jotain käytöshäiröitä, tuen tarvetta, päivät ovat lähinnä selviytymistä. Läheskään kaikkiin tilanteisiin aikuiset eivät ehdi puuttua, lepohetket saattavat olla kaaottisia, ettei kukaan saa edes levättyä. Miksi ette ota niitä pieniä lapsia lepäämään kotiin vauvan kanssa? Älkääkä vaan sanoko että on lapsen oikeus olla päivästä toiseen tuollaisessa kaaoksessa!!

Ei koske sinänsä itseäni, olen vienyt ainoan lapseni päiväkotiin 2,5-vuotiaana ja nyt 3,5-vuotiaana päivät on 6-tuntisia, ja molemmat vanhemmat töissä.

Väittäisin kuitenkin että on aivan häviävän pieni vähemmistö ihmisiä jotka vievät isomman sisaruksen pk:hon vauvan ollessa kotona siis kaikista vakassa olevista lapsista. Vakan kriisi ei kyllä aiheudu näistä ihmisistä.

" Kun luen näitä juttuja, niin rehellisesti eniten ihmettelen, miksi silti vanhemmat raahaavat pakonomaisesti niitä lapsiaan sinne ei niin laadukkaaseen varhaiskasvatukseen niin paljon kuin suinkin vaan on mahdollista? Pidetään lapsia pitkää päivää hoidossa (kyllä 8h on pitkä päivä myös sille 3-vuotiaalle jota sanotaan isoksi, vaikka se ei sitä ole!!) vaikka itse oltaisiin vauvan kanssa kotona, lomallakin ollaan ihan korkeintaan ne ajat kun päiväkoti on kiinni, aina ei sitäkään. Miksi ei pidetä lapsia lomalla koulujen loma-aikoina, jos on siihen mahdollisuus? Miksi jopa 1-vuotiaat viedään päiväkotiin täydeksi päiväksi, kun uusi vauva syntyy (juuri 1v on käytännössä aivan vauva vielä)? Kokoajan puhutaan siitä, miten huono tilanne niillä lapsilla on siellä päiväkodissa, miten henkilökunta on aivan piipussa, ei saada sijaisia jne, eikä vanhempien toiminnassa muutu mikään? Tätä minun on vaikeinta ymmärtää. Tosi monella olisi mahdollisuus hoitaa enemmän omia lapsiaan. Sanoisin että suurimmalla osalla. Silti he valitsevat laittaa ne pienet lapset sinne epämääräiseen lapsilaumaan lähes heitteille, jossa joka toisella jotain käytöshäiröitä, tuen tarvetta, päivät ovat lähinnä selviytymistä. Läheskään kaikkiin tilanteisiin aikuiset eivät ehdi puuttua, lepohetket saattavat olla kaaottisia, ettei kukaan saa edes levättyä. Miksi ette ota niitä pieniä lapsia lepäämään kotiin vauvan kanssa? Älkääkä vaan sanoko että on lapsen oikeus olla päivästä toiseen tuollaisessa kaaoksessa!![/quote]

Ei koske sinänsä itseäni, olen vienyt ainoan lapseni päiväkotiin 2,5-vuotiaana ja nyt 3,5-vuotiaana päivät on 6-tuntisia, ja molemmat vanhemmat töissä.

Väittäisin kuitenkin että on aivan häviävän pieni vähemmistö ihmisiä jotka vievät isomman sisaruksen pk:hon vauvan ollessa kotona siis kaikista vakassa olevista lapsista. Vakan kriisi ei kyllä aiheudu näistä ihmisistä."

No ei se tilannetta ainakaan helpota että roudataan oma muksu keskelle kriisiä kasan päälle. Vaikka nähdään kaaos omin silmin, ihan järkky lapsilauma muutaman aikuisen vastuulla,  niin eiku sinne vaan vietä hauska päivä mä meen vauvan kaa kotio.

Ei koske sinänsä itseäni, olen vienyt ainoan lapseni päiväkotiin 2,5-vuotiaana ja nyt 3,5-vuotiaana päivät on 6-tuntisia, ja molemmat vanhemmat töissä.

Väittäisin kuitenkin että on aivan häviävän pieni vähemmistö ihmisiä jotka vievät isomman sisaruksen pk:hon vauvan ollessa kotona siis kaikista vakassa olevista lapsista. Vakan kriisi ei kyllä aiheudu näistä ihmisistä.[/quote]

Ei tietenkään vakan kriisi johdu näistä ihmisistä, jotka tuovat pienen lapsensa pitkiksi päiviksi päiväkotiin, kun itse ovat vauvan kanssa kotona.

Jostain syystä on annettu ymmärtää, että lapsen paras olisi olla siellä päiväkodissa, koska siellä oppii niin paljon erilaisia asioita.

Väitän kyllä että kotonakin oppii paljon, on rauha kasvaa, tutustua pikkusisarukseen yms.

Voi mennä vaikka kerhoon tai olla osapäiväisesti päiväkodissa.

Toki on olemassa tilanteita, joissa lapsen paras on olla päivähoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei koske sinänsä itseäni, olen vienyt ainoan lapseni päiväkotiin 2,5-vuotiaana ja nyt 3,5-vuotiaana päivät on 6-tuntisia, ja molemmat vanhemmat töissä.

Väittäisin kuitenkin että on aivan häviävän pieni vähemmistö ihmisiä jotka vievät isomman sisaruksen pk:hon vauvan ollessa kotona siis kaikista vakassa olevista lapsista. Vakan kriisi ei kyllä aiheudu näistä ihmisistä.

Ei tietenkään vakan kriisi johdu näistä ihmisistä, jotka tuovat pienen lapsensa pitkiksi päiviksi päiväkotiin, kun itse ovat vauvan kanssa kotona.

Jostain syystä on annettu ymmärtää, että lapsen paras olisi olla siellä päiväkodissa, koska siellä oppii niin paljon erilaisia asioita.

Väitän kyllä että kotonakin oppii paljon, on rauha kasvaa, tutustua pikkusisarukseen yms.

Voi mennä vaikka kerhoon tai olla osapäiväisesti päiväkodissa.

Toki on olemassa tilanteita, joissa lapsen paras on olla päivähoidossa.

Olen tästä aivan samaa mieltä. On ollut poliittinen tahtotila "tilata" tutkimuksia, jotka kannustavat äidit pian töihin lapsen saamisen jälkeen ja on tehty paljon näitä tutkimuksia ja myöhemmin lehtiartikkeleita siitä kuinka varhaiskasvatuksen piirissä olevat ovat monin tavoin kehittyneempiä kuin kotihoidossa olevat. Jopa neuvolassa painostetaan yhden vuoden paikkeilla päivähoitoon. En siis ihmettele, mikäli joillain vanhemmilla on sellainen käsitys, että vaka kehittäisi lasta enemmän kuin kotiolot.

-lainaamasi

"Tottahan se on, että liian monta asiakasta per työntekijä. Ihmiset ovat liukuhihnatavaraa. Kornia puhua kasvatuksesta... vaikka toki voi olla lapsia, joille sekin parempaa kuin kotiolot. Vähemmistö ehkä. Vauvoille aina karseaa joutua päivälaitokseen."

Samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun luen näitä juttuja, niin rehellisesti eniten ihmettelen, miksi silti vanhemmat raahaavat pakonomaisesti niitä lapsiaan sinne ei niin laadukkaaseen varhaiskasvatukseen niin paljon kuin suinkin vaan on mahdollista? Pidetään lapsia pitkää päivää hoidossa (kyllä 8h on pitkä päivä myös sille 3-vuotiaalle jota sanotaan isoksi, vaikka se ei sitä ole!!) vaikka itse oltaisiin vauvan kanssa kotona, lomallakin ollaan ihan korkeintaan ne ajat kun päiväkoti on kiinni, aina ei sitäkään. Miksi ei pidetä lapsia lomalla koulujen loma-aikoina, jos on siihen mahdollisuus? Miksi jopa 1-vuotiaat viedään päiväkotiin täydeksi päiväksi, kun uusi vauva syntyy (juuri 1v on käytännössä aivan vauva vielä)? Kokoajan puhutaan siitä, miten huono tilanne niillä lapsilla on siellä päiväkodissa, miten henkilökunta on aivan piipussa, ei saada sijaisia jne, eikä vanhempien toiminnassa muutu mikään? Tätä minun on vaikeinta ymmärtää. Tosi monella olisi mahdollisuus hoitaa enemmän omia lapsiaan. Sanoisin että suurimmalla osalla. Silti he valitsevat laittaa ne pienet lapset sinne epämääräiseen lapsilaumaan lähes heitteille, jossa joka toisella jotain käytöshäiröitä, tuen tarvetta, päivät ovat lähinnä selviytymistä. Läheskään kaikkiin tilanteisiin aikuiset eivät ehdi puuttua, lepohetket saattavat olla kaaottisia, ettei kukaan saa edes levättyä. Miksi ette ota niitä pieniä lapsia lepäämään kotiin vauvan kanssa? Älkääkä vaan sanoko että on lapsen oikeus olla päivästä toiseen tuollaisessa kaaoksessa!!

Ei koske sinänsä itseäni, olen vienyt ainoan lapseni päiväkotiin 2,5-vuotiaana ja nyt 3,5-vuotiaana päivät on 6-tuntisia, ja molemmat vanhemmat töissä.

Väittäisin kuitenkin että on aivan häviävän pieni vähemmistö ihmisiä jotka vievät isomman sisaruksen pk:hon vauvan ollessa kotona siis kaikista vakassa olevista lapsista. Vakan kriisi ei kyllä aiheudu näistä ihmisistä.

Pk-seudulla ainakin 90% vie jopa reilusti alle 3v esikoisen päiväkotiin vaikka olisi toinen vanhempi kotona pienemmän kanssa ja tämä isompi on lähes aina täyden päivän myös hoidossa, jopa viimeisenä saatetaan hakea usein etenkin perjantaisin näitä ns. virikelapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun luen näitä juttuja, niin rehellisesti eniten ihmettelen, miksi silti vanhemmat raahaavat pakonomaisesti niitä lapsiaan sinne ei niin laadukkaaseen varhaiskasvatukseen niin paljon kuin suinkin vaan on mahdollista? Pidetään lapsia pitkää päivää hoidossa (kyllä 8h on pitkä päivä myös sille 3-vuotiaalle jota sanotaan isoksi, vaikka se ei sitä ole!!) vaikka itse oltaisiin vauvan kanssa kotona, lomallakin ollaan ihan korkeintaan ne ajat kun päiväkoti on kiinni, aina ei sitäkään. Miksi ei pidetä lapsia lomalla koulujen loma-aikoina, jos on siihen mahdollisuus? Miksi jopa 1-vuotiaat viedään päiväkotiin täydeksi päiväksi, kun uusi vauva syntyy (juuri 1v on käytännössä aivan vauva vielä)? Kokoajan puhutaan siitä, miten huono tilanne niillä lapsilla on siellä päiväkodissa, miten henkilökunta on aivan piipussa, ei saada sijaisia jne, eikä vanhempien toiminnassa muutu mikään? Tätä minun on vaikeinta ymmärtää. Tosi monella olisi mahdollisuus hoitaa enemmän omia lapsiaan. Sanoisin että suurimmalla osalla. Silti he valitsevat laittaa ne pienet lapset sinne epämääräiseen lapsilaumaan lähes heitteille, jossa joka toisella jotain käytöshäiröitä, tuen tarvetta, päivät ovat lähinnä selviytymistä. Läheskään kaikkiin tilanteisiin aikuiset eivät ehdi puuttua, lepohetket saattavat olla kaaottisia, ettei kukaan saa edes levättyä. Miksi ette ota niitä pieniä lapsia lepäämään kotiin vauvan kanssa? Älkääkä vaan sanoko että on lapsen oikeus olla päivästä toiseen tuollaisessa kaaoksessa!!

Ei koske sinänsä itseäni, olen vienyt ainoan lapseni päiväkotiin 2,5-vuotiaana ja nyt 3,5-vuotiaana päivät on 6-tuntisia, ja molemmat vanhemmat töissä.

Väittäisin kuitenkin että on aivan häviävän pieni vähemmistö ihmisiä jotka vievät isomman sisaruksen pk:hon vauvan ollessa kotona siis kaikista vakassa olevista lapsista. Vakan kriisi ei kyllä aiheudu näistä ihmisistä.

Pk-seudulla ainakin 90% vie jopa reilusti alle 3v esikoisen päiväkotiin vaikka olisi toinen vanhempi kotona pienemmän kanssa ja tämä isompi on lähes aina täyden päivän myös hoidossa, jopa viimeisenä saatetaan hakea usein etenkin perjantaisin näitä ns. virikelapsia.

Näin tekee.

Tällä hetkellä aivan selkeä suositus pk-seudulla on, että mahdollisimman moni, ja ehdottomasti suurempi määrä kuin tällä hetkellä oikeasti osallistuu, 0-6-vuotias lapsi osallistuisi päivittäin varhaiskasvatukseen. (Huom. vakalain mukaiseen varhaiskasvatukseen, jossa jokaisella lapsella on koko hoitopäivänsä ajan maksimissaan laskennallinen 21 lapsen ryhmä sekä siellä käytettävissään 2 korkeakoulutettua opettajaa/ope&sosionomi sekä yksi hoito- ja terveysalan asiantuntija eli lastenhoitaja, lisäksi tarvittaessa avustaja ja erityisopettaja palvelut.)

Vanhemmat eivät ymmärrä, että päiväkodeissa ei toteudu tuo lainmukainen MINIMI rakenne, eikä siis lain hengen tarkoittama lapsen etu. Ei siis yhdessäkään pk-seudun kunnallisessa päiväkodissa eikä yhtenäkään päivänä viikossa. Vaadittavan henkilöstömitoituksen työajat eivät kata koko päiväkodin aukioloaikaa. Kenelläkään lapsella ei siis ole käytettävissään kolmea lain mukaan kelpoista kasvattajaa aamusta iltaan. Lounasaika on ainoa, jolloin periaatteessa voi olla, mutta tuskin silloinkaan koulutettuja ja päteviä, koska he ovat jo irtisanoutuneet eikä uusia (pysyviä) saada olosuhteiden vuoksi rekryttyä.

Huoltajat tuovat lapsensa päiväkotiin, koska heitä painostetaan siihen. Heille väitetään, että tilanne on kunnossa tai "parempi kuin muualla" ja että ryhmässä on aina tarvittaessa sijainen.

Sijainen kuitenkin otetaan tarvittaessa koko päiväkotiin, eikä yksittäiseen ryhmään. Jos vaikka viidestä ryhmästä puuttuu yhteensä 9 lasta ja kolmesta aikuinen, otetaan / saadaan yksi sijainen. Miten tuon henkilön työpanos jaetaan? Ei yksi ihminen jakaudu 20% osasiin. Jokaisessa viidessä ryhmässä voi olla tarvetta avulle. Niissäkin, joissa ovat kaikki 3 varsinaista työntekijää töissä, on opettajan tehtävää hoitavan pakko suorittaa tietokoneella tehtävät päivittäiset toimistotyöt työajan 7h 29 min puitteissa. 10 min kahvitauko ei ole työn tekemistä varten vaan lakisääteinen lepoaika täydessä työajassa.

Käytännössä päiväkotien lapsiryhmiä hoitavat nykyään 2 lastenhoitajan nimikkeellä työskentelevää ihmistä per 21 laskennallista lasta.

Opettajat ovat suorittamassa sitä täyden työajan vaativaa suunnittelua, raportointia, arviointia, dokumentointia, asiakasyhteistyötä, verkostotyötä, kouluttautumista, erityisen tuen ja kielitietoisen kasvatuksen työtä, oppimisympäristörakentamista, materiaalien valmistelua, lasten toimien valokuvaamista, tietokoneiden päivitystä ja korjaamista, tiimin ohjaamisen suunnitelmia, sähköisen portfolion opiskelua ja täyttämistä, uusien työkalujen käytön päivittämistä, kiinteistöhuollollisia ja turvallisuus tehtäviä, juoksevien asioiden hoitoa, tarviketilauksia, ryhmien henkilöstömäärien ja sijaistarpeiden organisoimista, riitojen selvittämistä...

Kun lapsi täyttää 3 vuotta, samana päivänä hänen laskennallisuusasteensa on 1/21. Ollessaan alle 3 vuotta, laskennallisuusaste on 1,75/21. Yli 21 laskennallisen lapsen ryhmiä ei saa muodostaa, tämän kieltää varhaiskasvatuslaki.

Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että jokaisella lapsella toteutuu varhaiskasvatuksessa ollessaan kasvattajamitoitus, jossa yhdellä kasvattajalla saa olla enintään 7 laskennallista lasta vastuullaan.

Päiväkotityöhön on tungettu niin valtavat määrät "oheistyötä", ettei nykyisten päiväkotien pyörittäminen onnistu enää, jos paikalla on lapsia. Ilman lapsia tiimi ehtisi hoitaa vaaditut asiat, jos kaikki 3 ovat paikalla. Hoitajat vaihtaisivat ne pakolliset vuodevaatteet, pesisivät lelut, järjestäisivät oppimisympäristöä sovitun mukaiseksi, korjaisivat rikkoutuneita pelejä, askartelisivat ja laminoisivat kuvatukia ja lorukortteja, nimikylttejä ja piirikuvia, harjoittelisivat uusia lauluja, leikkejä ja pelejä, järjestäisivät lasten lokeroita ja kuravaatteita, ripustaisivat töitä esille seinille, lukisivat johtajalta ja kunnalta tulleen sähköposti- ja ohjeistustulvan, harjoittelisivat ea-taitoja ja tulipalon poistumistaitoja, alkusammutusta ja lapsen karkaamisen lähietsintää, kouluttautuisivat epipen-, diapetes- ym. lääkehoidon taitajiksi, lukisivat ammattikirjallisuutta ja päivittäisivät osaamistaan vaaditulle tasolle, perehdyttäisivät uusia työntekijöitä ja sijaisia, ehtisivät tutustua siihen täysin käsittämättömään määrään valmiiksi suunniteltuja kasvatushankkeita, joita kunnan hallintohimmeliin perustettu, päiväkodeista irtisanoutunut opettaja- ja johtajareservi nyt rustaa korkealla palkalla toimistotyönään.

Niitä valmiita hankkeita ei ehdi lukea kukaan eikä ole mitään järkeä koitaa toteuttaa jonkun toisen ideoimia valmiita paketteja. Tuhoaa kaiken motivaation työhön totaalisesti. Eikä vastaa ajatusta korkeakoulutetun opettajan vastuusta oman lapsiryhmänsä tuntemisesta ja heille mielekkään toiminnan suunnittelusta. Hankkeiden rustaajat siellä pääkonttorissaan ovat jumittuneet haluun olla ikuisia vo-opiskelijoita, jotka pakenevat käytäntöä teoreettisiin, idalistisiin opinnäytesuunnitelmiinsa, kuin kyseessä olisi jatkuva kurssisuoritus. Nyt he suunnittelevat ne samat tuokiot ja työt muille opettajille ja hoitajille, kun ennen ideoivat alle 6-vuotiaille kuvitteellisille lapsille.

Ala-arvoista, koko tämä järjetön kaaos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun luen näitä juttuja, niin rehellisesti eniten ihmettelen, miksi silti vanhemmat raahaavat pakonomaisesti niitä lapsiaan sinne ei niin laadukkaaseen varhaiskasvatukseen niin paljon kuin suinkin vaan on mahdollista? Pidetään lapsia pitkää päivää hoidossa (kyllä 8h on pitkä päivä myös sille 3-vuotiaalle jota sanotaan isoksi, vaikka se ei sitä ole!!) vaikka itse oltaisiin vauvan kanssa kotona, lomallakin ollaan ihan korkeintaan ne ajat kun päiväkoti on kiinni, aina ei sitäkään. Miksi ei pidetä lapsia lomalla koulujen loma-aikoina, jos on siihen mahdollisuus? Miksi jopa 1-vuotiaat viedään päiväkotiin täydeksi päiväksi, kun uusi vauva syntyy (juuri 1v on käytännössä aivan vauva vielä)? Kokoajan puhutaan siitä, miten huono tilanne niillä lapsilla on siellä päiväkodissa, miten henkilökunta on aivan piipussa, ei saada sijaisia jne, eikä vanhempien toiminnassa muutu mikään? Tätä minun on vaikeinta ymmärtää. Tosi monella olisi mahdollisuus hoitaa enemmän omia lapsiaan. Sanoisin että suurimmalla osalla. Silti he valitsevat laittaa ne pienet lapset sinne epämääräiseen lapsilaumaan lähes heitteille, jossa joka toisella jotain käytöshäiröitä, tuen tarvetta, päivät ovat lähinnä selviytymistä. Läheskään kaikkiin tilanteisiin aikuiset eivät ehdi puuttua, lepohetket saattavat olla kaaottisia, ettei kukaan saa edes levättyä. Miksi ette ota niitä pieniä lapsia lepäämään kotiin vauvan kanssa? Älkääkä vaan sanoko että on lapsen oikeus olla päivästä toiseen tuollaisessa kaaoksessa!!

Ei koske sinänsä itseäni, olen vienyt ainoan lapseni päiväkotiin 2,5-vuotiaana ja nyt 3,5-vuotiaana päivät on 6-tuntisia, ja molemmat vanhemmat töissä.

Väittäisin kuitenkin että on aivan häviävän pieni vähemmistö ihmisiä jotka vievät isomman sisaruksen pk:hon vauvan ollessa kotona siis kaikista vakassa olevista lapsista. Vakan kriisi ei kyllä aiheudu näistä ihmisistä.

Pk-seudulla ainakin 90% vie jopa reilusti alle 3v esikoisen päiväkotiin vaikka olisi toinen vanhempi kotona pienemmän kanssa ja tämä isompi on lähes aina täyden päivän myös hoidossa, jopa viimeisenä saatetaan hakea usein etenkin perjantaisin näitä ns. virikelapsia.

Kyllä. Mutta 40% perheistä Uudellamaalla on yksilapsisia perheitä. Alle 3 vuoden ikäero on sanotaan puolella näistä perheistä. 90% kolmestakymmenestä prosentista on 27% koko lapsimassasta. Ikävää toki, että viedään liian aikaisin, mutta kuten sanoin, kyseessä on laajempi ongelma kuin nämä perheet.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin päiväkodeissa kamala tilanne. Vanhemmat eivät sitä arkitodellisuutta kylläkään nähneet, kun hoitajat ja opettajat hymyilivät vanhemmille lasta tuodessa ja hakiessa ja kertoivat miten mukavasti päivä on sujunut. Lasta käskytettiin ja hänelle puhuttiin ivallisesti, kun vanhemmat olivat poistuneet.

Asiattomuudet lapsia kohtaan olivat päivittäisiä. Ja mitä hankalampi käytös lapsella, sitä huonompi kohtelu ja sitä enemmän vastoin psykologien ohjeita lasta kohdeltiin. Koska kiire ja koska hoitajilla ei riittävää kokemusta ja osaamista lapsen käytökseen - eikä mitään ymmärrystä käytöksen taustoista. Opettajilla osaamista kyllä oli, mutta ei toki kaikilla heistäkään. Päiväkodit ovat kamalia laitoksia.

Ei voi kyllä yleistää. Olen päiväkodissa töissä uutena, ja voin vain ihailla aikuisten kärsivällisyyttä ja eläytymiskykyä lasten suhteen. Eli vaikka olosuhteet olisivat rankkoja on selvää että suuri osa (suurin?) työntekijöistä on kyllä lasten puolella, ei tuossa työssä voi käyttäytyä asiattomasti, ärtyminen aiheesta on aivan toinen juttu ja täysin välttämätöntä välillä. Oli vaan pakko sanoa tämä, ettei mene älyttömäksi päiväkotien mustamaalaamiseksi. Toiset lapset ovat kuin kalat vedessä, toisille koti olisi parempi paikka - mutta onko sielläkän kaikilla riittävästi malttia ja kiinnostusta lapseen? Väsymys on myös eri asia kuin välinpitämättömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä päiväkotien lapsiryhmiä hoitavat nykyään 2 lastenhoitajan nimikkeellä työskentelevää ihmistä per 21 laskennallista lasta.

Opettajat ovat suorittamassa sitä täyden työajan vaativaa suunnittelua, raportointia, arviointia, dokumentointia, asiakasyhteistyötä, verkostotyötä, kouluttautumista, erityisen tuen ja kielitietoisen kasvatuksen työtä, oppimisympäristörakentamista, materiaalien valmistelua, lasten toimien valokuvaamista, tietokoneiden päivitystä ja korjaamista, tiimin ohjaamisen suunnitelmia, sähköisen portfolion opiskelua ja täyttämistä, uusien työkalujen käytön päivittämistä, kiinteistöhuollollisia ja turvallisuus tehtäviä, juoksevien asioiden hoitoa, tarviketilauksia, ryhmien henkilöstömäärien ja sijaistarpeiden organisoimista, riitojen selvittämistä...

Kun lapsi täyttää 3 vuotta, samana päivänä hänen laskennallisuusasteensa on 1/21. Ollessaan alle 3 vuotta, laskennallisuusaste on 1,75/21. Yli 21 laskennallisen lapsen ryhmiä ei saa muodostaa, tämän kieltää varhaiskasvatuslaki.

Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että jokaisella lapsella toteutuu varhaiskasvatuksessa ollessaan kasvattajamitoitus, jossa yhdellä kasvattajalla saa olla enintään 7 laskennallista lasta vastuullaan.

Päiväkotityöhön on tungettu niin valtavat määrät "oheistyötä", ettei nykyisten päiväkotien pyörittäminen onnistu enää, jos paikalla on lapsia. Ilman lapsia tiimi ehtisi hoitaa vaaditut asiat, jos kaikki 3 ovat paikalla. Hoitajat vaihtaisivat ne pakolliset vuodevaatteet, pesisivät lelut, järjestäisivät oppimisympäristöä sovitun mukaiseksi, korjaisivat rikkoutuneita pelejä, askartelisivat ja laminoisivat kuvatukia ja lorukortteja, nimikylttejä ja piirikuvia, harjoittelisivat uusia lauluja, leikkejä ja pelejä, järjestäisivät lasten lokeroita ja kuravaatteita, ripustaisivat töitä esille seinille, lukisivat johtajalta ja kunnalta tulleen sähköposti- ja ohjeistustulvan, harjoittelisivat ea-taitoja ja tulipalon poistumistaitoja, alkusammutusta ja lapsen karkaamisen lähietsintää, kouluttautuisivat epipen-, diapetes- ym. lääkehoidon taitajiksi, lukisivat ammattikirjallisuutta ja päivittäisivät osaamistaan vaaditulle tasolle, perehdyttäisivät uusia työntekijöitä ja sijaisia, ehtisivät tutustua siihen täysin käsittämättömään määrään valmiiksi suunniteltuja kasvatushankkeita, joita kunnan hallintohimmeliin perustettu, päiväkodeista irtisanoutunut opettaja- ja johtajareservi nyt rustaa korkealla palkalla toimistotyönään.

Niitä valmiita hankkeita ei ehdi lukea kukaan eikä ole mitään järkeä koitaa toteuttaa jonkun toisen ideoimia valmiita paketteja. Tuhoaa kaiken motivaation työhön totaalisesti. Eikä vastaa ajatusta korkeakoulutetun opettajan vastuusta oman lapsiryhmänsä tuntemisesta ja heille mielekkään toiminnan suunnittelusta. Hankkeiden rustaajat siellä pääkonttorissaan ovat jumittuneet haluun olla ikuisia vo-opiskelijoita, jotka pakenevat käytäntöä teoreettisiin, idalistisiin opinnäytesuunnitelmiinsa, kuin kyseessä olisi jatkuva kurssisuoritus. Nyt he suunnittelevat ne samat tuokiot ja työt muille opettajille ja hoitajille, kun ennen ideoivat alle 6-vuotiaille kuvitteellisille lapsille.

Ala-arvoista, koko tämä järjetön kaaos.

Miksi tämä on hoidettu näin huonosti?

Jos idea on saada aikaan säästöä ja laatua, tulee eliminoida vuotavat reiät, joista raha ja osaaminen vuotaa ulos.

Siis: johtaminen kuntoon, työrauha kentälle ja vähintään kiinteä 4 kasvattajaa / 21 lapsen ryhmä. Ei koskaan tilannetta, että ryhmän käytössä ei olisi 3 lakisääteistä kasvattaja.

Palkka vastaamaan nykyistä suomalaista keskipalkkaa ja nousee samassa tahdissa ilman tappelua.

Pakollinen ruokatauko ilman lapsiryhmässä oloa, iltapäivisin kahvitauko, jossa ei puhuta työstä. Sosiaalitilat, joissa ei ole esillä työvelvoitteita.

Päiväkotityöhön voidaan suunnitella keskusjohtoisia hankkeita ja muita työn apuna käytettäviä materiaaleja, mutta näiden käyttö ja hyödyntäminen on oltava kunkin tiimin oma valinta. Jos niistä nähdään olevan omalle ryhmälle hyötyä, niin kiitos avusta, mutta jos ovat taakka ja haitta eivätkä millään tavalla omaa työtä auttava asia, ei niiden tule olla velvoittavia. Opettajat osaavat aivan itse hoitaa kasvatus- ja opetustehtävänsä. He tuntevat ryhmänsä lapset, kunnan pääkonttorissa istuvat suunnittelijat eivät tunne.

Kentällä ei ole aikaa sunnitteluportaan ideoiden käsittelyyn, kentällä leikitään lasten kanssa, kuunnellaan heidän asioitaan, sylitellään, rakennetaan majoja, retkeillään, sekoitetaan värejä ja maalataan, tanssitaan, lauletaan, nukutaan, itkeään ja lohdutetaan, nauretaan ja keskitytään, istutaan potalla ja pestään kakkaisia peppuja puhtaaksi. Se on kivaa.

Kenestäkään ei ole yhtään kivaa jättää nuo hommat tekemättä, avata läppäri ja lukea siinä lasten keskellä niitä turhamaisia konttorityypin kirjoituksia, kaavioita, tarkkailutaulukoita ja kummallisia jargoneita. Ne pilaavat kaikki leikit ja vievät sen aikuisen huomion. Sitten se stressaantunut aikuinen tulee ja sanoo, nyt majat pois, nyt puhutaan kierrätysketuista, ootas, mites tää menikään, mä tarkistan, joo hei nyt kuunnelkaas, tää pitää tehdä näin....

Who cares? Kaikki alkavat vihata niitä kettuja. Kestävä kehitys vaatii rakkautta. Nyt on aika välittää niistä lapsisya ja niistä hoitajista ja opettajista, jotka painavat menemään siellä päiväkotien lattialla niiden lasten seassa. Jos on kokenut hyvää, tietää miltä se tuntuu ka miten se luodaan.

Kuunnelkaa, te siellä vakan ylitoimistoissa. Kuunnelkaa! Ja Petteri Orpo, edes yhden asian voisit kuunnella. Kestävä kehitys kasvaa välittämisestä, yhdessä olemisesta ja rauhasta.

TÄMÄ! Ihan vaan normaalit, tavallisen hyvät olosuhteet riittävät tekemään korjausliikkeen: Normaalit tauot, normaali suomalainen keskipalkka, normaali aika siihen, että saa lomat tietoonsa, normaalit työolosuhteet (suhdeluvut pienemmiksi, erkkalapset kahden paikalla, avustajia, jne), normaali, tavallinen vaatimustaso. MIKÄ HELVETTI TÄSSÄ ON NIIN VAIKEAA PÄÄTTÄJILLE? MIKÄ?

Miksi ala on pilattu? Tahallaanko vaiko tietämättömyyttään?

T: aikuinen vo -opiskelija, joka siirtyi jo muulle alalle

Mää mää Bääbää bäbäbää Määmämääää

Ja mikään ei ole muuttunut, eikä muutu, EI IKINÄ!!!!!!!!!!

"Miksi tämä on hoidettu näin huonosti?

Jos idea on saada aikaan säästöä ja laatua, tulee eliminoida vuotavat reiät, joista raha ja osaaminen vuotaa ulos."

Koska todellisuudessa varhaiskasvatukseen ei haluta laittaa yhtään enempää rahaa. Se ei ole näköjään päättäjillä priolistan kärkipäässä. Päinvastoin.

Varhaiskasvatuksen laatua yritetään nostaa muokkaamalla varhaiskasvatuslakia, suunnittelemalla hömppähankkeita ja ties millä paperinpyörittelyllä. Todellisuudessa varhaiskasvatus kusee, koska peruspilareita ei haluta korjata. Ryhmäkokojen pienentäminen, palkkojen nostaminen ja  riittävän, koulutetun henkilökunnan palkkaaminen maksaa, mutta meidän päättäjät eivät halua laittaa varhaiskasvatukseen yhtään enempää rahaa. Sama ongelma on peruskoulussa.

Kun lukee viime aikojen uutisia niin eipä tämä tästä tule mihinkään muuttumaan. Oikeistohallitus joka leikkaa pienituloisilta, tuskin tulee varhaiskasvatuksen eteen tekemään yhtään mitään. Viime hallituskaudella Li Andersson hieman yritti vakan puolesta puhua, mutta onko tapahtunut yhtään mitään? Eikös ne jotain työryhmiä aikoneet perustaa, jotka vähän mietiskelevät, että missä mättää. Jokainen kyllä tietää, että rahalla ne ongelmat saataisiin ratkottua.

Muutoksesta on turha siis haaveilla lähivuosina. Sairaanhoitajatkin yrittivät lakkoilla, mutta eipä sielläkään mikään ole muuttunut.

Kummallista, täällä kehutaan mitä olen minä päivän aikana YKSIN tehnyt...  sävyllä että sääliä tässä kerjään ja että ihmiset huomaavat kuinka paljon MINÄ saan yksin aikaan!!!!  Voi että. Jokainen meistä on itse työnsä valinnut, ja VARMASTI tietää hyvät ja huonot puolet. Mutta silti tekee kerjäten sääliä miten tehokas MINÄ olenkaan. 

Täällä voi vaihtaa työpaikkaa, mennä koulutukseen, ei ole pakko  tehdä sitä mitä  ei jaksa muuten kuin sääliä kerjäämällä! Tiedän monta, jotka ovat vaihtaneet työpaikkaa, teidän myös ihmisiä, jotka  ovat pitäneet päiväkotia tai lähihoitajan hommaa unelma ammattina, mutta  työskennelleensä  muutaman vuoden, ovat vaihtaneet alaa. Eivät jääneet ruikuttamaan, vaan toimivat omaksi parhaakseen, eikä odottaneet että säälijöitä tulisi pilvin pimein ympärille. KAIKKI ON SUN OMISSA KÄSISSÄ.

Tiedän että ihmisiä on erilaisia, jotkut osaavat itse  suunnitella  uransa polun, vaihtaa ja  etisä, kouluttautua ihan omsata aloitteestaan. Mutta on ihmisiä jotka eivät osaa, ja kerjäävät sitä sääliä ja  yrittävät näyttää nääntyneiltä että ihmsiet huomaavat, kuinka uuras ja  "hyvä" työntekijä sinä olet, kun vaan teet ja teet ja välillä vähän huikkaat kaverille, että  rankkaa on ihan yksin ... Niin... Joku sanoikin kerran: Hakiessasi hyväksyntää, et saa kuin sääliä.  

Pysähdy hetkeksi, mieti mitä haluat tehdä, ja mieti olistko onnellisempi ja jaksavampi jossain muualla kun  siinä mitä nyt teet. Sinä voit vaihtaam niin tekee monet muutkin nykypäivänä vielä enempi.  Kun suljet yhden oven uutta tulee tilalle. Itse löysin uuden ammatin 60v. ja  päivääkään en ole katunut. Olen eläkkeellä, mutta jatkan töissä, koska tämä ala on aivan ihana, mitä teen. Ei tarvi jäädä paikalleen ja kärsiä, kun  valintoja on  tuhansia.  Itsestäsi on kiinni, miten töissä voit ja jaksat.

Entäs jos unohdettaisiin kasvatus ja ryhdyttäisiin vaan hoitamaan lapsia vanhempien töissä olon aikana ja annettaisiin vanhempien kasvattaa?

.

" Kuka vain ihminen reagoi asioihin, työtehtäviinsä, itseensä ja ympäristöönsä aivan eri tavalla voidessaan hyvin kuin silloin, kun on uupunut, kroonisesti stressaantunut, peloissaan, väsynyt ja hädissään.

Ei niillä kaikilla lapsillakaan mitään neuropsykologista poikkeavuutta ole, vaan tietenkin reagoivat impulsiivisesti, aggressiivisesti, metelöiden ja tuhoavasti tai regressoituen, kun ovat päristössä, jossa heidän on mahdotonta kannatella itseään. Puhumattakaan mistään "hyvinvoinnista".

Tämä ketju sisältää tuhansia viestejä, kuinka päiväkodeissa ei ole enää hyvä olla lapsilla eikä työntekijöillä. Tehostustoimet on viety aivan liian pitkälle. Ei sinne palaa kukaan pätevä ja empaattinen ammattilainen töihin ennen kuin lasten ja työntekijöiden olosuhteet korjataan.

Joka päivä tuhoutuu monta mieltä, fyysisten vammojen lisäksi, ja emotionaalisista vaurioista puhumattakaan. Se, että joku sietää kyseistä paikkaa olosuhteidensa pakosta, ei tarkoita, että siellä olosi hyvä olla kenelläkään."

Surullista. Mutta totta.