Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

" (nykynormaali) lh sijaistaa opettajaa pidempään ja vahdittavina ovat opiskelijat, työllistetyt ja kielitaidottomat, jotka eivät vielä oikein osaa.

Lisäksi pitäisi hoitaa raportoinnit, palaverit, opettaminen ja suunnittelu kokonaan.

Ilman johtajan ja opettajan ammattitaitoa. Kevennystä on se, että aina ei ole palaverivelvoitetta eli mahdollisuutta saada ääntänsä kuuluviin. Lopputulema sama kuin opettajilla.

Opiskelijat, työllistetyt ja kielitaidottomat, he eivät opi edes sitä, mikä heidän pitäisi oppia. Heidän varassaan voi olla koko vasun toteuttaminen, perushoito ja kasvatus.

Miten he osaavat, jos heillä on lastenkasvatuksestakin vain oma kulttuurinen pääoma tai ei edes omia lapsia?

No, he tappelevat, sairastelevat, riitelevät, syyttelevät toisiaan ja saikuttavat.

Myös se opettajan sijainen." 

.

Vierailija kirjoitti:

Töihin paluu edessä maanantaina ja viime päivät on jo ahdistanut tosi paljon. En halua, en jaksa, en kestä enää.

Edessä uusi talo, uusi ryhmä, uudet työkaverit, lapset ja perheet. Ei minulla ole yhtään voimavaroja lähteä taas kokonaan uuteen ympäristöön. Normityökin tutussa paikassa on aivan tarpeeksi kuormittavaa, saati tämä jatkuva talosta toiseen pomputtelu.

Uskon, että stressaa ja ahdistaa.

Mutta en tajua miksi ei voi hakeutua johonkin muuhun ammattiin/työhön?

Jos olet vaikka lähihoitajan tutkinnon suorittanut, voit hyvin päästä töihin muuhunkin kuin oman alasi suuntautumisalalle, esim.keva ja vanhustyösdä työllistyä vaikka lastenhoitajan koulutuksella.

Tai voit uhrata muutaman kuukauden ja suorittaa uuden suuntautumisalalle lh- pohja koulutuksella.

TAI, mikä hurjinta, ihan uuteen ammattiin.

Kaverini lähti opiskelemaan talonrakennusalaa kyllästyttyään päiväkoti hommiin.

Tunnen itsekin näitä työhönsä öeipääntyneitä vakahoitajia, jotka vuodesta toiseen (puolet vuodesta saikutettuaan) raahautuvat töihin.

Vaihtakaa alaa, ei se ole mikään elinkautinen, vaikka puolivahingossa olette joskus sinne päiväkotiin menneet!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin paluu edessä maanantaina ja viime päivät on jo ahdistanut tosi paljon. En halua, en jaksa, en kestä enää.

Edessä uusi talo, uusi ryhmä, uudet työkaverit, lapset ja perheet. Ei minulla ole yhtään voimavaroja lähteä taas kokonaan uuteen ympäristöön. Normityökin tutussa paikassa on aivan tarpeeksi kuormittavaa, saati tämä jatkuva talosta toiseen pomputtelu.

Uskon, että stressaa ja ahdistaa.

Mutta en tajua miksi ei voi hakeutua johonkin muuhun ammattiin/työhön?

Jos olet vaikka lähihoitajan tutkinnon suorittanut, voit hyvin päästä töihin muuhunkin kuin oman alasi suuntautumisalalle, esim.keva ja vanhustyösdä työllistyä vaikka lastenhoitajan koulutuksella.

Tai voit uhrata muutaman kuukauden ja suorittaa uuden suuntautumisalalle lh- pohja koulutuksella.

TAI, mikä hurjinta, ihan uuteen ammattiin.

Kaverini lähti opiskelemaan talonrakennusalaa kyllästyttyään päiväkoti hommiin.

Tunnen itsekin näitä työhönsä öeipääntyneitä vakahoitajia, jotka vuodesta toiseen (puolet vuodesta saikutettuaan) raahautuvat töihin.

Vaihtakaa alaa, ei se ole mikään elinkautinen, vaikka puolivahingossa olette joskus sinne päiväkotiin menneet!

Hieno kirjoitus ja niin totta!

Suomessa, ainakin nykyään, otetaan elämä jotenkin tosi vakavasti ja sitä suoritetaan kuin velvoitetta. Vallitsee ilmapiiri, kuin ihmisen elämän elämiseen olisi olemassa jokin oikea, normitettu ohje ja malli, johon kaikkien tulee pyrkiä.

Ei uskalleta ja lopulta edes osata heittäytyä omanlaiseensa elämiseen, tutustua itseen ja uteliaana tutkia ja kokeilla, mitä kaikkea maailmasta löytyy. Nautinnon, elämänilon, mielikuvituksen ja oman ainutlaatuisuuden sijaan ihmiset antavat tyypistää itsensä markkinoidun järjestelmän vaatimusten alaiseksi NPC:ksi.

Elämisen sijaan puurretaan kehdosta hautaan happamana ja stressaantuneena, peläten omaa kyvyttömyyttä suoriutua yhteiskunnallisesta kansalaisvelvollisuudesta. Ihmiset Suomessa ovat ensisijaisesti työläisiä koneistossa ja sitä ennen koulutettavia ja muokattavia koneiston osasia. Joillekin osille on käyttöä, joillekin ei. Hyödyttömäksi käyneet pannaan uudelleen ohjelmoitaviksi, omalla kustannuksellaan, tai heitetään ulos ja otetaan tilalle parempi.

Suosittelen kaikille asumista ja elämistä muuallakin maailmassa kuin täällä, "maailman onnellisimmassa maassa". Onni on päästä välillä poiskin, niin näkee, miltä se oma onni tuntuu ja mistä se löytyy...

Kerrompa oman mielipiteeni Pohteen toiminnasta. Ennen Oysin alaisuudessa osastoilla hommat toimivat vielä joten kuten. Kun uusi Sote alkoi niin kaikki muuttui. Työntekijöiden Smartum liikuntaetu pieneni 37%, Tyhy päiviin käytettävissä oleva raha tippui puoleen, koulutuksiin ei enää pääse. Sijaisia ei hankita tai niitä ei saada kun paha kello on kuulunut kauas.

Harkitkaa ihmiset tarkoin lähdettekö Pohteen alaisuuteen töihin. Yksityisellä on paremmat edut, liikuntasetelit, koulutuksiin pääsee, palkasta voit neuvotella.

Harkitse tarkkaan äläkä tee samaa virhettä kuin me

Vierailija kirjoitti:

" Miten te jaksatte jauhaa tässäkin ketjussa kuukaudesta ja vuodesta toiseen?

Kun eihän mikään varhaiskasvatuksen työ eikä muissa oloissa muutu, eikä tule ikinä muuttumaan." 

Ymmärräthän, ettei mitään edistystä maailmassa olisi koskaan tapahtunut, jos kaikki tekisivät kuten sinä, luovuttaisivat, lakkaisivat "jauhamasta" ja epäkohdat vain vaiettaisiin pois ja lakaistaisiin maton alle. 

Jaksakaa jauhaa, älkää  antako kenenkään vaientaa ennenkuin äänenne kuuluu, edes tällaistyen palstojen kautta. Kysymys on kuitenkin lasten hyvinvoinnista, heidät on helppo sivuuttaa siksi lasten puolia tulee aikuisten pitää.

Tällaisesta ketjusta on varmasti sekä hyötyä että haittaa. Saa tuulettaa ja kirjoittaa vapaasti tuntemuksistaan. Samalla kuitenkin mainehaitta koko alaa kohtaan kasvaa ja moni potentiaalinen vaka ammattilainen jättää tulematta alalle. Tämä lienee toisilla ihan tavoitteena, mutta lasten etu se ei ole.

Tällainen selän takana puhumisen ja valittamisen foorumi on kuin luotu naisvaltaiselle alalle. Ei tarvitse miettiä omaa roolia ja vastuuta omasta osuudestaan ja kokemuksestaan "varhaiskasvatuksen kaaoksessa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Miten te jaksatte jauhaa tässäkin ketjussa kuukaudesta ja vuodesta toiseen?

Kun eihän mikään varhaiskasvatuksen työ eikä muissa oloissa muutu, eikä tule ikinä muuttumaan." 

Ymmärräthän, ettei mitään edistystä maailmassa olisi koskaan tapahtunut, jos kaikki tekisivät kuten sinä, luovuttaisivat, lakkaisivat "jauhamasta" ja epäkohdat vain vaiettaisiin pois ja lakaistaisiin maton alle. 

Jaksakaa jauhaa, älkää  antako kenenkään vaientaa ennenkuin äänenne kuuluu, edes tällaistyen palstojen kautta. Kysymys on kuitenkin lasten hyvinvoinnista, heidät on helppo sivuuttaa siksi lasten puolia tulee aikuisten pitää.

Tällaisesta ketjusta on varmasti sekä hyötyä että haittaa. Saa tuulettaa ja kirjoittaa vapaasti tuntemuksistaan. Samalla kuitenkin mainehaitta koko alaa kohtaan kasvaa ja moni potentiaalinen vaka ammattilainen jättää tulematta alalle. Tämä lienee toisilla ihan tavoitteena, mutta lasten etu se ei ole.

Tällainen selän takana puhumisen ja valittamisen foorumi on kuin luotu naisvaltaiselle alalle. Ei tarvitse miettiä omaa roolia ja vastuuta omasta osuudestaan ja kokemuksestaan "varhaiskasvatuksen kaaoksessa".

Jos joku tekee ammatinvalintapäätöksensä yksistään vauva-palstan perusteella, niin silloin sivistyssektori tuskin on oikea paikka muutenkaan.

Toisekseen, on erinomaisen hyvä juttu, että ihmiset saavat tuhansittain tavallisten rividuunareiden mielipiteitä nähdäkseen, ennen kuin vievät lapsensa markkinoinnilla sliipattuun vakalaitokseen tai ottavat vuosien opintolainan ja työmäärän kouluttautuakseen alalle, jota katuvat ensimmäisestä työpäivästä lähtien.

Kyllä se mainehaitta syntyy siitä, mitä äärimmilleen tehostettu ja taloudellisen kustannussäästön ehdoilla toteutettu varhaiskasvatus oikeasti nykyään on. Sieltä lähdetään pois, koska toiminta on vastenmielistä. Kärsivät lapset eivät ole kenenkään ilo. Eivät myöskään kärsivät ammattilaiset.

Toiset niistä voivat kävellä itse ulos, toiset ovat vanhempiensa päätöksen armoilla.

Ei ne hommat valehtelemalla parane. "Huomaa hyvä" toimii sumuttimena jonkin aikaa. Kohta sitä huomattavaa ei enää ole. Kieltämällä pahan huomaaminen tehdään karhunpalvelus.

Kuka kantaa vastuun, kun kaikkea pahaa ei olla haluttu nähdä? Pupu pää pensaassa on ennenpitkää entinen pupu.

Vierailija kirjoitti:

" kuulin just lomalla, että meidän talosta ovat kesän aikana lähteneet kaikki pätevät opettajat pois.

Tilalle on saatu rekryttyä yksi pätevä, ei muita.

Se tarkoittanee, että elokuussa (viikon päästä) jokaisessa ryhmässä (paitsi siinä yhdessä) hoitaja siirretään tekemään open sijaisuutta koko kaudeksi ja koitetaan löytää joku eläkeläinen tai työvelvoitteinen tekemään hoitajan hommia."

Voi ei. Ei hyvä.

Minäkin vaihdan taloa ensi viikolla. Meitä lähtijöitä kymmenkunta.

"Alkuvuodesta saime ryhmäämme lastenhoitajan sekä maaliskuusta toukokuun loppuun ryhmäavustajan,  vaikka yksi lapsi olisi todella tarvinnut henkilökohtaisen avustajan." 

(Ote instagrammin kirjoituksista)

Valitettavan tuttu tilanne.

Moni tuentarpeinen lapsi joutuu pärjäilemään siellä seassa mukana.

Toivottavasti tämä asia korjautunee lähiaikoina, eli niitä kokeneita avustajia palkataan pk:hin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" kuulin just lomalla, että meidän talosta ovat kesän aikana lähteneet kaikki pätevät opettajat pois.

Tilalle on saatu rekryttyä yksi pätevä, ei muita.

Se tarkoittanee, että elokuussa (viikon päästä) jokaisessa ryhmässä (paitsi siinä yhdessä) hoitaja siirretään tekemään open sijaisuutta koko kaudeksi ja koitetaan löytää joku eläkeläinen tai työvelvoitteinen tekemään hoitajan hommia."

Voi ei. Ei hyvä.

Minäkin vaihdan taloa ensi viikolla. Meitä lähtijöitä kymmenkunta."

Tuo on kyllä aivan hurja määrä lähtijöitä yhdestä talosta! Eiks se ole yhdelle pk-yksikölle suorastaan kestämätön tilanne?

Saako kysyä mikä oli suurin syy joka ratkaisi oman lähtösi/talon vaihdon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Miten te jaksatte jauhaa tässäkin ketjussa kuukaudesta ja vuodesta toiseen?

Kun eihän mikään varhaiskasvatuksen työ eikä muissa oloissa muutu, eikä tule ikinä muuttumaan." 

Ymmärräthän, ettei mitään edistystä maailmassa olisi koskaan tapahtunut, jos kaikki tekisivät kuten sinä, luovuttaisivat, lakkaisivat "jauhamasta" ja epäkohdat vain vaiettaisiin pois ja lakaistaisiin maton alle. 

Jaksakaa jauhaa, älkää  antako kenenkään vaientaa ennenkuin äänenne kuuluu, edes tällaistyen palstojen kautta. Kysymys on kuitenkin lasten hyvinvoinnista, heidät on helppo sivuuttaa siksi lasten puolia tulee aikuisten pitää.

Tällaisesta ketjusta on varmasti sekä hyötyä että haittaa. Saa tuulettaa ja kirjoittaa vapaasti tuntemuksistaan. Samalla kuitenkin mainehaitta koko alaa kohtaan kasvaa ja moni potentiaalinen vaka ammattilainen jättää tulematta alalle. Tämä lienee toisilla ihan tavoitteena, mutta lasten etu se ei ole.

Tällainen selän takana puhumisen ja valittamisen foorumi on kuin luotu naisvaltaiselle alalle. Ei tarvitse miettiä omaa roolia ja vastuuta omasta osuudestaan ja kokemuksestaan "varhaiskasvatuksen kaaoksessa".

Mitä "selän takana puhumista" on siinä, että julkaisee internetissä mielipiteensä asioista ja osallistuu julkiseen keskusteluun julkisesta palvelumuodosta ja koulutusleikkauksista? On ollut Kataisen, Sipilän, Orpon ja Grahn-Laasosen poliittisen päätöksen teon tulosta, että tässä maassa leikattiin pysyvästi miljoonia kasvatuksesta ja koulutuksesta. Tottakai se näkyy alalla! Jo Kataisen hallituksen aikana perusopetuksesta huudettiin hätähuutoa, että älkää nyt ainakaan koulutuksesta leikatko, se kostautuu. Leikattiin. Pahoinvointi leimahti.

Mitä teki Sipilä ja Orpo? Antoivat vaalilupauksen, omilla sanoillaan "koulutuslupauksen" eli koulutuksesta ei leikata. Pääsivät hallitukseen ja ensimmäinen toimi oli valtavat miljoonien leikkaukset korkeakouluilta, ammatillisesta koulutuksesta, perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, sen sijaan, että olisi puolustanut koulutuslupauksessa pysymistä teki likaisen työn poikien puolesta ja ajoi läpi valtavat leikkaukset.

Näiden leikkausten kurimus ei ole millään muotoa ohi, päinvastoin. Nyt se vain syvenee jatkuvasti. Inflaatio ja koronnousut siihen päälle ja olemme oikeasti kriisissä. Leikkaukset tehtiin pysyvästi. Indeksikorotukset on jäädytetty. Jo ennestään säästöliekillä kituuttanut koulutussektori ei kestä tätä ja se tässä näkyy.

Varoitettu on jo 15 vuoden ajan. Kokoomuspoliitikkoja ei kiinnostanut silloin eikä näköjään nytkään. Omat muksut yksityiskouluissa kalliilla.

Alalle ei hakeuduta, eikä siellä pysytä, koska olosuhteet ovat sietämättömät ja tulevat yhä pahenemaan. Ammattilaiset eivät kestä voimattomuuden kokemusta, kun tukea ja opetusta tarvitsevat lapset eivät saa resursseja, joita ammattilainen näkee heidän kipeästi tarvitsevan. Ei ole mistä antaa.

Laadukas koulutus maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Mediassa on kauhisteltu jo vuosikymmen, että miksi kasvatus-ja opetusalalta lähdetään kiihtyvällä tahdilla pois, silloinkin, kun on aivan juuri valmistuttu korkeakoulusta itse valittuun ammattiin, oltu vuosia unelmatyössä tai koettu lasten kasvatus yhteiskunnan merkityksellisimmäksi ammatiksi palkan surkeudesta huolimatta.

Kun kuuntelee alalta pois lähteneitä, ovat irtisanoutumisen syyt aina samat:

1. Päiväkoteihin ei ole palkattu riittävää määrää päteviä työntekijöitä hoitamaan kaikki lakisääteiset työtehtävät, vaan yleensä vain vanhan päivähoitojärjestelmän mukainen 3 kasvattajaa/21 lapsen ryhmä.

2. Varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa on nykyään 0-2-vuotiaiden vauva-taapero ryhmiä, joissa voi olla jopa 8-12 lasta yhdessä ryhmässä. Alle 2-vuotiaiden kehityksen, turvantarpeiden ja kiintymyssuhteen näkökulmia ei ole huomioitu lainkaan tai niitä on vähätelty ryhmiä muodostettaessa. Käytännössä nuo lapset kärsivät eikä kukaan kanna vastuuta.

3. Opettajan tehtävää hoitava työntekijä on asetettu tilanteeseen, jossa hän rikkoo lakia ja lasten oikeuksia sekä lapsiryhmän etua, jos poistuu ryhmästä toteuttamaan sak-työtehtäviä ja jättää ryhmään vajaamiehityksen. Hän rikkoo työsopimuksen ehtoja, jos ei suorita ko. opettajalle kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. Tilanteessa, jossa opettaja pysyy lapsiryhmässä ja suorittaakin ko. sak-tehtävät työpäivänsä jälkeen vapaa-ajallaan pro bono rikotaan työaikalainsäädäntöä.

4. Päiväkotien johtajina toimivat vanhat opistotason lastentarhanopettajat tai (varhais)kasvatustieteitä opiskelleet kandit/maisterit eivätkä aikuisten työorganisaatioiden ja yrityshallinnon ammattilaiset. Työyhteisöt sekä toimipisteet kärsivät valtavasta johtajuusvajeesta, jota pahimmassa tapauksessa ei edes tunnisteta, kun lähes koko johtoporras on koulutettu ensisijaisesti leikki-ikäisten lasten piirien, jumppien, musiikituokioiden, satuhetkien jne. ohjaamiseen.

5. Korkeakoulutetut varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit, jotka ovat valmistuneet 2010-20-luvuilla eivät koe jähmeitä, sekasortoisia ja huonosti johdettuja työyhteisöjä millään tavalla kutsuviksi. Niistä puuttuvat:

- mahdollisuus toteuttaa opittua teoriaa ja lain henkeä käytännössä

- toimivat tiimit selkein, sitoutunein työtehtäväroolein ja riittävin pätevyyksin

- toiminnan, pedagogiikan ja henkilöstön johtaminen vastuullisen ja osaavan johtajan toimesta

- työrauha, työtauot, ruokatauko ja järkevä rakenne

- työtehtäviä vastaava palkkaus ja palkkakehitys (ajallaan ja avoimin perustein)

6. Asiakaskunta on moninainen, tämän kohtaamisen ja yhteiskunnallisessa kasvatuskumppanuudessa vaadittavan laajan tietotaidon roolia ei ole ymmärretty riittävästi nykyisessä varhaiskasvatuksessa tai esim. vakasosionomin ja vakaopettajan palkkaristiriidassa.

7. Vaka-uudistusta on toteutettu joissain kunnissa surkealla tavalla. Työyhteisöt hajotettiin, riitautettiin ja uuvutettiin "ylhäältä alas"-mentaliteetilla, hierarkisoimalla ja solvaamalla. Johtajat pakenivat vastuuta ja liittoutuivat omien "suosikkiensa" kanssa tai omaa ammattiryhmäänsä/koulutus- ja työuraansa jakavien työntekijöiden kanssa.

8. Vantaalla saa parempaa palkkaa kuin muualla.

9. Univaje, stressi, ahdistus, ylivirittyneisyys, pelko lasten turvallisuuden puolesta. Umpikujassa olemisen tunne, pakokauhu.

Millaista väkeä siellä varhaiskasvatuksessa on nykyään töissä? Seuraatteko te uutisia ja ajankohtaisia poliittisia keskusteluja ollenkaan, kun kommentointi kuulostaa välillä kovin epäaikuismaiselta. Tulee Hobitit mieleen. Sellaiset lapselliset ja herkästi loukkaantuvat tyypit, jotka tykkäävät herkuista, leikkimisestä ja yhdessä olemisesta, puuhastelusta ja auktoriteettien seuraamisesta kritiikittä. Välillä hermostuvat, mutta leppyvät nopeasti kun saavat kahvitauon, pinkin hupparin tai kukkakortin, jossa lukee "olet ihana ja teet maailman tärkeintä työtä". Kyneleetkin tulee silmiin, kun se vuoden ajan raapinut, repinyt, lyönyt ja huoritellut kakkahousu vilkuttaa lähtiessään (vanhempien määräyksestä) moikat.

Missä aikuisen oikeat opettajat ja varhaiskasvattajat? Ennen opettajat olivat ne, jotka veivät yhteiskunnan sivistystasoa eteenpäin. Miten tänään?

Maakunnissa on paljon joutilaita alkoholistuneita työikäisiä miehiä loisimassa tuilla. Ne pitäisi velvottaa lastenhotajiksi tukiensa vastineeksi.

" Maakunnissa on paljon joutilaita alkoholistuneita työikäisiä miehiä loisimassa tuilla.

Ne pitäisi velvottaa lastenhoitajiksi tukiensa vastineeksi."

No tuota tuntuu että sellaisia siellä kuule taitaa olla jo, joskus jopa johtajina, opettajista ja hoitajista puhumattakaan. Ei paljoa puutu. Eli sinne vaan sekaan, eipä erotu juurikaan.

"Mediassa on kauhisteltu jo vuosikymmen, että miksi kasvatus-ja opetusalalta lähdetään kiihtyvällä tahdilla pois, silloinkin, kun on aivan juuri valmistuttu korkeakoulusta itse valittuun ammattiin, oltu vuosia unelmatyössä tai koettu lasten kasvatus yhteiskunnan merkityksellisimmäksi ammatiksi palkan surkeudesta huolimatta.

Kun kuuntelee alalta pois lähteneitä, ovat irtisanoutumisen syyt aina samat:

1. Päiväkoteihin ei ole palkattu riittävää määrää päteviä työntekijöitä hoitamaan kaikki lakisääteiset työtehtävät, vaan yleensä vain vanhan päivähoitojärjestelmän mukainen 3 kasvattajaa/21 lapsen ryhmä.

2. Varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa on nykyään 0-2-vuotiaiden vauva-taapero ryhmiä, joissa voi olla jopa 8-12 lasta yhdessä ryhmässä. Alle 2-vuotiaiden kehityksen, turvantarpeiden ja kiintymyssuhteen näkökulmia ei ole huomioitu lainkaan tai niitä on vähätelty ryhmiä muodostettaessa. Käytännössä nuo lapset kärsivät eikä kukaan kanna vastuuta.

3. Opettajan tehtävää hoitava työntekijä on asetettu tilanteeseen, jossa hän rikkoo lakia ja lasten oikeuksia sekä lapsiryhmän etua, jos poistuu ryhmästä toteuttamaan sak-työtehtäviä ja jättää ryhmään vajaamiehityksen. Hän rikkoo työsopimuksen ehtoja, jos ei suorita ko. opettajalle kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. Tilanteessa, jossa opettaja pysyy lapsiryhmässä ja suorittaakin ko. sak-tehtävät työpäivänsä jälkeen vapaa-ajallaan pro bono rikotaan työaikalainsäädäntöä.

4. Päiväkotien johtajina toimivat vanhat opistotason lastentarhanopettajat tai (varhais)kasvatustieteitä opiskelleet kandit/maisterit eivätkä aikuisten työorganisaatioiden ja yrityshallinnon ammattilaiset. Työyhteisöt sekä toimipisteet kärsivät valtavasta johtajuusvajeesta, jota pahimmassa tapauksessa ei edes tunnisteta, kun lähes koko johtoporras on koulutettu ensisijaisesti leikki-ikäisten lasten piirien, jumppien, musiikituokioiden, satuhetkien jne. ohjaamiseen.

5. Korkeakoulutetut varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit, jotka ovat valmistuneet 2010-20-luvuilla eivät koe jähmeitä, sekasortoisia ja huonosti johdettuja työyhteisöjä millään tavalla kutsuviksi. Niistä puuttuvat:

- mahdollisuus toteuttaa opittua teoriaa ja lain henkeä käytännössä

- toimivat tiimit selkein, sitoutunein työtehtäväroolein ja riittävin pätevyyksin

- toiminnan, pedagogiikan ja henkilöstön johtaminen vastuullisen ja osaavan johtajan toimesta

- työrauha, työtauot, ruokatauko ja järkevä rakenne

- työtehtäviä vastaava palkkaus ja palkkakehitys (ajallaan ja avoimin perustein)

6. Asiakaskunta on moninainen, tämän kohtaamisen ja yhteiskunnallisessa kasvatuskumppanuudessa vaadittavan laajan tietotaidon roolia ei ole ymmärretty riittävästi nykyisessä varhaiskasvatuksessa tai esim. vakasosionomin ja vakaopettajan palkkaristiriidassa.

7. Vaka-uudistusta on toteutettu joissain kunnissa surkealla tavalla. Työyhteisöt hajotettiin, riitautettiin ja uuvutettiin "ylhäältä alas"-mentaliteetilla, hierarkisoimalla ja solvaamalla. Johtajat pakenivat vastuuta ja liittoutuivat omien "suosikkiensa" kanssa tai omaa ammattiryhmäänsä/koulutus- ja työuraansa jakavien työntekijöiden kanssa.

8. Vantaalla saa parempaa palkkaa kuin muualla."

9. Univaje, stressi, ahdistus, ylivirittyneisyys, pelko lasten turvallisuuden puolesta. Umpikujassa olemisen tunne, pakokauhu."

Pahin on huoli lasten turvallisuuden puolesta.

Vierailija kirjoitti:

" Kaunis ajatus, että työnantaja perehdyttää uuden ihmisen ja alkuun voi tutustua rauhassa talon tapoihin jne. Kyllä se todellisuus on sitä, että heti kun ovesta astut sisään niin alkaa täysi tykitys ja vastuu. Henkilökuntaa ei vain ole, niin tiukilla resursseilla mennään että siinä ei uusi ihminen ehdi kissaa sanoa.

En tiedä onko jossain muualla asiat paremmin ja uusi ihminen saa asianmukaisen kohtelun"

Käytäntö on että tekemällä oppii. Ellet opi ja tajua miten toimia ja mitä sinulta kukin odottaa, mulkoillaan selkäsi takana ja tiuskitaan pahansuovasti.

Läsnäoloasi ei huomioida mitenkään ja huomenia ei toivotella. Sinun ohitsesi puhutaan ja sovitaan mitä sinä voisit tehdä tiimissä. Toi voi mennä ulos, toi voi vessattaa, toi voi lähtee pukemaan .Toi voi tulla aluksi tunniksi teijän ryhmään, sitten laittakaa se takaisin.

Oma-aloitteisuutta toivotaan, mutta jos olet oma-aloitteinen sekään ei ole hyvä. Sinun tulee ensin kysyä voitko jotain.

Odottaa valmiudessa että komennetaan kuin armeijassa. Se on sitä perehdytystä vaka-alalla.

Tuo kiteyttää uuden työntekijän/sijaisen kohtelun. Yhtään ei anneta apuja kun tulet ryhmään uutena, päin vastoin laitetaan vaikeimpaan paikkaan mihin joku vakipersoona sopisi paremmin.

Hävetkää vakiväki kun kohtelette uusia noin! Tuo ei yhtään edistä alan houkuttelevuutta, miksei uusi ihminen voisi aloittaa helpommasta päästä niin että tulisi alalle kuin normi ihminen työuran alussa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" kuulin just lomalla, että meidän talosta ovat kesän aikana lähteneet kaikki pätevät opettajat pois.

Tilalle on saatu rekryttyä yksi pätevä, ei muita.

Se tarkoittanee, että elokuussa (viikon päästä) jokaisessa ryhmässä (paitsi siinä yhdessä) hoitaja siirretään tekemään open sijaisuutta koko kaudeksi ja koitetaan löytää joku eläkeläinen tai työvelvoitteinen tekemään hoitajan hommia."

Voi ei. Ei hyvä.

Minäkin vaihdan taloa ensi viikolla. Meitä lähtijöitä kymmenkunta."

Tuo on kyllä aivan hurja määrä lähtijöitä yhdestä talosta! Eiks se ole yhdelle pk-yksikölle suorastaan kestämätön tilanne?

Saako kysyä mikä oli suurin syy joka ratkaisi oman lähtösi/talon vaihdon?

Talon vaihto ei muuta mitään josset vaihda samalla maakuntaa, kaupunkia.

Kaikki ne on samoja massataloja täällä etelässä

Vieläkin näen painajaisia vakasta missä tein noin viisi vuotta töitä. En voi suositella kenellekään. En ymmärrä miksi en jättänyt tuota työtä jo aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" kuulin just lomalla, että meidän talosta ovat kesän aikana lähteneet kaikki pätevät opettajat pois.

Tilalle on saatu rekryttyä yksi pätevä, ei muita.

Se tarkoittanee, että elokuussa (viikon päästä) jokaisessa ryhmässä (paitsi siinä yhdessä) hoitaja siirretään tekemään open sijaisuutta koko kaudeksi ja koitetaan löytää joku eläkeläinen tai työvelvoitteinen tekemään hoitajan hommia."

Voi ei. Ei hyvä.

Minäkin vaihdan taloa ensi viikolla. Meitä lähtijöitä kymmenkunta.

Meillä sama tilanne. Syynä uusi esihenkilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" kuulin just lomalla, että meidän talosta ovat kesän aikana lähteneet kaikki pätevät opettajat pois.

Tilalle on saatu rekryttyä yksi pätevä, ei muita.

Se tarkoittanee, että elokuussa (viikon päästä) jokaisessa ryhmässä (paitsi siinä yhdessä) hoitaja siirretään tekemään open sijaisuutta koko kaudeksi ja koitetaan löytää joku eläkeläinen tai työvelvoitteinen tekemään hoitajan hommia."

Voi ei. Ei hyvä.

Minäkin vaihdan taloa ensi viikolla. Meitä lähtijöitä kymmenkunta."

Tuo on kyllä aivan hurja määrä lähtijöitä yhdestä talosta! Eiks se ole yhdelle pk-yksikölle suorastaan kestämätön tilanne?

Saako kysyä mikä oli suurin syy joka ratkaisi oman lähtösi/talon vaihdon?

Talon vaihto ei muuta mitään josset vaihda samalla maakuntaa, kaupunkia.

Kaikki ne on samoja massataloja täällä etelässä

Itse olen vaihtanut kaupunkejakin ja todennut että samaa kuraa eri ämpäreissä. Jokaisessa paikassa omat ongelmansa. Olenkin jäänyt taloon, jossa tilat ja ympäristö toimivat. Teen työni lapset edellä ja muulle viittaan kintaalla.