Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19694)
" Mediassa on kauhisteltu jo vuosikymmen, että miksi kasvatus-ja opetusalalta lähdetään kiihtyvällä tahdilla pois, silloinkin, kun on aivan juuri valmistuttu korkeakoulusta itse valittuun ammattiin, oltu vuosia unelmatyössä tai koettu lasten kasvatus yhteiskunnan merkityksellisimmäksi ammatiksi palkan surkeudesta huolimatta.
Kun kuuntelee alalta pois lähteneitä, ovat irtisanoutumisen syyt aina samat:
1. Päiväkoteihin ei ole palkattu riittävää määrää päteviä työntekijöitä hoitamaan kaikki lakisääteiset työtehtävät, vaan yleensä vain vanhan päivähoitojärjestelmän mukainen 3 kasvattajaa/21 lapsen ryhmä.
2. Varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa on nykyään 0-2-vuotiaiden vauva-taapero ryhmiä, joissa voi olla jopa 8-12 lasta yhdessä ryhmässä. Alle 2-vuotiaiden kehityksen, turvantarpeiden ja kiintymyssuhteen näkökulmia ei ole huomioitu lainkaan tai niitä on vähätelty ryhmiä muodostettaessa. Käytännössä nuo lapset kärsivät eikä kukaan kanna vastuuta.
3. Opettajan tehtävää hoitava työntekijä on asetettu tilanteeseen, jossa hän rikkoo lakia ja lasten oikeuksia sekä lapsiryhmän etua, jos poistuu ryhmästä toteuttamaan sak-työtehtäviä ja jättää ryhmään vajaamiehityksen. Hän rikkoo työsopimuksen ehtoja, jos ei suorita ko. opettajalle kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. Tilanteessa, jossa opettaja pysyy lapsiryhmässä ja suorittaakin ko. sak-tehtävät työpäivänsä jälkeen vapaa-ajallaan pro bono rikotaan työaikalainsäädäntöä.
4. Päiväkotien johtajina toimivat vanhat opistotason lastentarhanopettajat tai (varhais)kasvatustieteitä opiskelleet kandit/maisterit eivätkä aikuisten työorganisaatioiden ja yrityshallinnon ammattilaiset. Työyhteisöt sekä toimipisteet kärsivät valtavasta johtajuusvajeesta, jota pahimmassa tapauksessa ei edes tunnisteta, kun lähes koko johtoporras on koulutettu ensisijaisesti leikki-ikäisten lasten piirien, jumppien, musiikituokioiden, satuhetkien jne. ohjaamiseen.
5. Korkeakoulutetut varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit, jotka ovat valmistuneet 2010-20-luvuilla eivät koe jähmeitä, sekasortoisia ja huonosti johdettuja työyhteisöjä millään tavalla kutsuviksi. Niistä puuttuvat:
- mahdollisuus toteuttaa opittua teoriaa ja lain henkeä käytännössä
- toimivat tiimit selkein, sitoutunein työtehtäväroolein ja riittävin pätevyyksin
- toiminnan, pedagogiikan ja henkilöstön johtaminen vastuullisen ja osaavan johtajan toimesta
- työrauha, työtauot, ruokatauko ja järkevä rakenne
- työtehtäviä vastaava palkkaus ja palkkakehitys (ajallaan ja avoimin perustein)
6. Asiakaskunta on moninainen, tämän kohtaamisen ja yhteiskunnallisessa kasvatuskumppanuudessa vaadittavan laajan tietotaidon roolia ei ole ymmärretty riittävästi nykyisessä varhaiskasvatuksessa tai esim. vakasosionomin ja vakaopettajan palkkaristiriidassa.
7. Vaka-uudistusta on toteutettu joissain kunnissa surkealla tavalla. Työyhteisöt hajotettiin, riitautettiin ja uuvutettiin "ylhäältä alas"-mentaliteetilla, hierarkisoimalla ja solvaamalla. Johtajat pakenivat vastuuta ja liittoutuivat omien "suosikkiensa" kanssa tai omaa ammattiryhmäänsä/koulutus- ja työuraansa jakavien työntekijöiden kanssa.
8. Vantaalla saa parempaa palkkaa kuin muualla."
Täsmälleen näin. KIITOS.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mediassa on kauhisteltu jo vuosikymmen, että miksi kasvatus-ja opetusalalta lähdetään kiihtyvällä tahdilla pois, silloinkin, kun on aivan juuri valmistuttu korkeakoulusta itse valittuun ammattiin, oltu vuosia unelmatyössä tai koettu lasten kasvatus yhteiskunnan merkityksellisimmäksi ammatiksi palkan surkeudesta huolimatta.
Kun kuuntelee alalta pois lähteneitä, ovat irtisanoutumisen syyt aina samat:
1. Päiväkoteihin ei ole palkattu riittävää määrää päteviä työntekijöitä hoitamaan kaikki lakisääteiset työtehtävät, vaan yleensä vain vanhan päivähoitojärjestelmän mukainen 3 kasvattajaa/21 lapsen ryhmä.
2. Varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa on nykyään 0-2-vuotiaiden vauva-taapero ryhmiä, joissa voi olla jopa 8-12 lasta yhdessä ryhmässä. Alle 2-vuotiaiden kehityksen, turvantarpeiden ja kiintymyssuhteen näkökulmia ei ole huomioitu lainkaan tai niitä on vähätelty ryhmiä muodostettaessa. Käytännössä nuo lapset kärsivät eikä kukaan kanna vastuuta.
3. Opettajan tehtävää hoitava työntekijä on asetettu tilanteeseen, jossa hän rikkoo lakia ja lasten oikeuksia sekä lapsiryhmän etua, jos poistuu ryhmästä toteuttamaan sak-työtehtäviä ja jättää ryhmään vajaamiehityksen. Hän rikkoo työsopimuksen ehtoja, jos ei suorita ko. opettajalle kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. Tilanteessa, jossa opettaja pysyy lapsiryhmässä ja suorittaakin ko. sak-tehtävät työpäivänsä jälkeen vapaa-ajallaan pro bono rikotaan työaikalainsäädäntöä.
4. Päiväkotien johtajina toimivat vanhat opistotason lastentarhanopettajat tai (varhais)kasvatustieteitä opiskelleet kandit/maisterit eivätkä aikuisten työorganisaatioiden ja yrityshallinnon ammattilaiset. Työyhteisöt sekä toimipisteet kärsivät valtavasta johtajuusvajeesta, jota pahimmassa tapauksessa ei edes tunnisteta, kun lähes koko johtoporras on koulutettu ensisijaisesti leikki-ikäisten lasten piirien, jumppien, musiikituokioiden, satuhetkien jne. ohjaamiseen.
5. Korkeakoulutetut varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit, jotka ovat valmistuneet 2010-20-luvuilla eivät koe jähmeitä, sekasortoisia ja huonosti johdettuja työyhteisöjä millään tavalla kutsuviksi. Niistä puuttuvat:
- mahdollisuus toteuttaa opittua teoriaa ja lain henkeä käytännössä
- toimivat tiimit selkein, sitoutunein työtehtäväroolein ja riittävin pätevyyksin
- toiminnan, pedagogiikan ja henkilöstön johtaminen vastuullisen ja osaavan johtajan toimesta
- työrauha, työtauot, ruokatauko ja järkevä rakenne
- työtehtäviä vastaava palkkaus ja palkkakehitys (ajallaan ja avoimin perustein)6. Asiakaskunta on moninainen, tämän kohtaamisen ja yhteiskunnallisessa kasvatuskumppanuudessa vaadittavan laajan tietotaidon roolia ei ole ymmärretty riittävästi nykyisessä varhaiskasvatuksessa tai esim. vakasosionomin ja vakaopettajan palkkaristiriidassa.
7. Vaka-uudistusta on toteutettu joissain kunnissa surkealla tavalla. Työyhteisöt hajotettiin, riitautettiin ja uuvutettiin "ylhäältä alas"-mentaliteetilla, hierarkisoimalla ja solvaamalla. Johtajat pakenivat vastuuta ja liittoutuivat omien "suosikkiensa" kanssa tai omaa ammattiryhmäänsä/koulutus- ja työuraansa jakavien työntekijöiden kanssa.
8. Vantaalla saa parempaa palkkaa kuin muualla.
Asiaa.
Töihin paluu edessä maanantaina ja viime päivät on jo ahdistanut tosi paljon. En halua, en jaksa, en kestä enää.
Edessä uusi talo, uusi ryhmä, uudet työkaverit, lapset ja perheet. Ei minulla ole yhtään voimavaroja lähteä taas kokonaan uuteen ympäristöön. Normityökin tutussa paikassa on aivan tarpeeksi kuormittavaa, saati tämä jatkuva talosta toiseen pomputtelu.
Vierailija kirjoitti:
Mediassa on kauhisteltu jo vuosikymmen, että miksi kasvatus-ja opetusalalta lähdetään kiihtyvällä tahdilla pois, silloinkin, kun on aivan juuri valmistuttu korkeakoulusta itse valittuun ammattiin, oltu vuosia unelmatyössä tai koettu lasten kasvatus yhteiskunnan merkityksellisimmäksi ammatiksi palkan surkeudesta huolimatta.
Kun kuuntelee alalta pois lähteneitä, ovat irtisanoutumisen syyt aina samat:
1. Päiväkoteihin ei ole palkattu riittävää määrää päteviä työntekijöitä hoitamaan kaikki lakisääteiset työtehtävät, vaan yleensä vain vanhan päivähoitojärjestelmän mukainen 3 kasvattajaa/21 lapsen ryhmä.
2. Varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa on nykyään 0-2-vuotiaiden vauva-taapero ryhmiä, joissa voi olla jopa 8-12 lasta yhdessä ryhmässä. Alle 2-vuotiaiden kehityksen, turvantarpeiden ja kiintymyssuhteen näkökulmia ei ole huomioitu lainkaan tai niitä on vähätelty ryhmiä muodostettaessa. Käytännössä nuo lapset kärsivät eikä kukaan kanna vastuuta.
3. Opettajan tehtävää hoitava työntekijä on asetettu tilanteeseen, jossa hän rikkoo lakia ja lasten oikeuksia sekä lapsiryhmän etua, jos poistuu ryhmästä toteuttamaan sak-työtehtäviä ja jättää ryhmään vajaamiehityksen. Hän rikkoo työsopimuksen ehtoja, jos ei suorita ko. opettajalle kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. Tilanteessa, jossa opettaja pysyy lapsiryhmässä ja suorittaakin ko. sak-tehtävät työpäivänsä jälkeen vapaa-ajallaan pro bono rikotaan työaikalainsäädäntöä.
4. Päiväkotien johtajina toimivat vanhat opistotason lastentarhanopettajat tai (varhais)kasvatustieteitä opiskelleet kandit/maisterit eivätkä aikuisten työorganisaatioiden ja yrityshallinnon ammattilaiset. Työyhteisöt sekä toimipisteet kärsivät valtavasta johtajuusvajeesta, jota pahimmassa tapauksessa ei edes tunnisteta, kun lähes koko johtoporras on koulutettu ensisijaisesti leikki-ikäisten lasten piirien, jumppien, musiikituokioiden, satuhetkien jne. ohjaamiseen.
5. Korkeakoulutetut varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit, jotka ovat valmistuneet 2010-20-luvuilla eivät koe jähmeitä, sekasortoisia ja huonosti johdettuja työyhteisöjä millään tavalla kutsuviksi. Niistä puuttuvat:
- mahdollisuus toteuttaa opittua teoriaa ja lain henkeä käytännössä
- toimivat tiimit selkein, sitoutunein työtehtäväroolein ja riittävin pätevyyksin
- toiminnan, pedagogiikan ja henkilöstön johtaminen vastuullisen ja osaavan johtajan toimesta
- työrauha, työtauot, ruokatauko ja järkevä rakenne
- työtehtäviä vastaava palkkaus ja palkkakehitys (ajallaan ja avoimin perustein)6. Asiakaskunta on moninainen, tämän kohtaamisen ja yhteiskunnallisessa kasvatuskumppanuudessa vaadittavan laajan tietotaidon roolia ei ole ymmärretty riittävästi nykyisessä varhaiskasvatuksessa tai esim. vakasosionomin ja vakaopettajan palkkaristiriidassa.
7. Vaka-uudistusta on toteutettu joissain kunnissa surkealla tavalla. Työyhteisöt hajotettiin, riitautettiin ja uuvutettiin "ylhäältä alas"-mentaliteetilla, hierarkisoimalla ja solvaamalla. Johtajat pakenivat vastuuta ja liittoutuivat omien "suosikkiensa" kanssa tai omaa ammattiryhmäänsä/koulutus- ja työuraansa jakavien työntekijöiden kanssa.
8. Vantaalla saa parempaa palkkaa kuin muualla.
TÄMÄ!!!! Jaa tämä vaikka yleisönosastoon! Tässä tiivistyy ihan kaikki. Siksi lähdinkin puolen vuoden jälkeen pois.
Vierailija kirjoitti:
Töihin paluu edessä maanantaina ja viime päivät on jo ahdistanut tosi paljon. En halua, en jaksa, en kestä enää.
Edessä uusi talo, uusi ryhmä, uudet työkaverit, lapset ja perheet. Ei minulla ole yhtään voimavaroja lähteä taas kokonaan uuteen ympäristöön. Normityökin tutussa paikassa on aivan tarpeeksi kuormittavaa, saati tämä jatkuva talosta toiseen pomputtelu.
Asennoidu niin, että aloitat puhtaalta pöydältä. Työnantajan velvollisuus on perehdyttää uusi työntekijä tehtäviin ja työyhteisön toimintatapoihin. Varaatte siihen riittävästi aikaa työsuhteen alkuun.
Sitten pikkuhiljaa tutustut uuteen työpaikkaan ja alat ottaa vastuuta asteittain kykysi ja osaamisesi mukaan. Ilmoittaudu työnantajan tarjoamiin koulutuksiin tarpeesi mukaan, niihin on kaikilla oikeus ja velvollisuus, jotta voit työskennellä parhaan osaamisesi mukaan ja koet työn motivoivana.
Muista, että työterveyslaitoksen tehtävä on tukea sinua ihmisenä, jotta fyysinen, psyykkinen ja sosio-emotionaalinen toimintakykysi pysyy hyvänä tai paranee. Jos et ole työkunnossa, vaikka osittainkin, neuvottele työterveyslääkärin ja työnantajan edustajan kanssa tarpeistasi.
Jos olet itse kunnossa, mutta työpaikassa on puutteita, ilmoita niistä kirjallisesti työnantajalle ja tarvittaessa aluevalvontaviranomaiselle. Kerro selvästi työpaikan kokouksissa, mitkä asiat vaativat mielestäsi korjaamista ja millä tavalla.
Jos olet eri mieltä työyhteisössä tehdyistä päätöksistä, kirjauta kokouspöytäkirjaan eriävä mielipide. Sen voi tehdä myös seuraavassa kokouksessa kokouksen kohdassa "hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja / muistio". Tämä on tärkeää, koska kokouksiin osallistuu yleensä max 30% työntekijöistä. Siivoojat, keittäjät, avustajat, sijaiset eivät saa osallistua yleensä koskaan, vaikka ovat työyhteisön jäseniä siinä missä muutkin. Aika räikeää ulossulkemista.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät todellakaan toteudu vakassa kuten pitäisi. Kun tähän ryhdytään puuttumaan, alkaa työyhteisöissä oikeasti olla pakko katsoa peiliin ja tunnistaa kaksinaamaisuus. Miten toteutuu "lapsen etu"? Kuka sen määrittelee ja millä perusteilla? Miten lapsen ja huoltajan kanta asioihin on selvitetty ja miten se käytännössä huomioidaan toiminnassa? Entäs, kun ne kaikki ovat keskenään erilaisia ja vastakkaisiakin näkemyksiä? "Voittaako" aina pelottavin jyrä, kieroin pelaaja tai pomon pallilla istuva, vain koska voi?
Päiväkotityö on kaikkea muuta kuin helppoa. Ei ihme, että siellä uuvutaan ja ahdistutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaunis ajatus, että työnantaja perehdyttää uuden ihmisen ja alkuun voi tutustua rauhassa talon tapoihin jne. Kyllä se todellisuus on sitä, että heti kun ovesta astut sisään niin alkaa täysi tykitys ja vastuu. Henkilökuntaa ei vain ole, niin tiukilla resursseilla mennään että siinä ei uusi ihminen ehdi kissaa sanoa.
En tiedä onko jossain muualla asiat paremmin ja uusi ihminen saa asianmukaisen kohtelun.
Miten voi tehdä töitä, jos ei tehtäviin ja työpaikkaan perehdytetä? Silloinhan sotkee kaiken ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pitkälle jatkuvan kaaoksen koko paikassa tai haittaa muidenkin työtä. Kyllä työt, vastuut ja rakenteet pitää ensin tietää ja työkalut hallita ennen kuin alkaa täydellä teholla touhuamaan.
Eihän lapsiakaan vaan heitetä ovesta sisään ja katsota, mitä tapahtuu. Pitää niille näyttää, missä on oma naulakko, missä ja miten käydään vessassa, millä tavoilla leluilla ja peleillä leikitään, kuinka siivotaan tavarat pois, miten vaatteet puetaan ja riisutaan ja millä tavalla odotetaan omaa vuoroa, keskustellaan, kuunnellaan, syödään, liikutaan ja levätään jne. Niitä sitten toistetaan johdonmukaisesti ja taitoja kehitetään eteenpäin.
Työntekijän pitää hallita kaikki työtä ohjaavat asiakirjat, salassapitomääräykset, turvallisuusohjeet, koodit ja lukuisat tietotekniset ohjelmat päivityksineen, ettei työnteosta tule mitään, jos ei niihin ole perehdytetty kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei ole perehdytetty koskaan kunnallisen päiväkodin kasvatustyöhön, sinne vaan töihin ryhmään, kun koulutus ja/tai työsopimus löytyy. Sivukorvalla seuraat, mitä muut tekee ja improvisoit. Yritys ja erehdys opettaa, sanovat konkarit nauraen.
Jos joku on perehdytetty, niin kerrotko, mitä se perehdytys piti sisällään ja kuka sen hoiti ja milloin?
Sama juttu, ikinä ei ole yhdessäkään talossa perehdytetty. Samantien töihin . Seurailet sitten mitä muut tekevät ja kyselyt itse.
Alalla 6 vuotta ja kiertänyt aika monessa talossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ei todellakaan mitään perehdyttämistä. Suoraan vaan open hommiin koulunpenkiltä. Kuinka moni arvelee, että syy huonoihin työoloihin johtuu ala-arvoisesta johtamisesta? Meillä johtaja ei ota vastuuta, syyttelee työntekijöitä ja pistää tekemään esimerkiksi henkilöstöresurssisuunnittelua, jos asiat ei suju, pakoilee vastuuta, ei osallistu kevät/joulujuhliin, ei johda talon pedagogiikkaa mitenkään, haukkuu työntekijöitä jos ovat poissa, mutta on itse koko kesän saikulla eikä arvosta työntekijöitä millään tavalla..Että sellasta. Sit ihmetellään, kun opettajat vaihtuu ja työntekijät voi huonosti ja kyynistyy...
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, ikinä ei ole yhdessäkään talossa perehdytetty. Samantien töihin . Seurailet sitten mitä muut tekevät ja kyselyt itse.
Alalla 6 vuotta ja kiertänyt aika monessa talossa.
Ja parhaimmillaan saat v***uilua osaksesi, kun et hoksaa edes kaikkea kysyä. Ajattelet tekeväsi oikein. "Eikö se tuotakaan tajua". "Meillä on AINA tehty näin".
Kaikkea ei kerrota, pitää olla ajatustenlukija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ei todellakaan mitään perehdyttämistä. Suoraan vaan open hommiin koulunpenkiltä. Kuinka moni arvelee, että syy huonoihin työoloihin johtuu ala-arvoisesta johtamisesta? Meillä johtaja ei ota vastuuta, syyttelee työntekijöitä ja pistää tekemään esimerkiksi henkilöstöresurssisuunnittelua, jos asiat ei suju, pakoilee vastuuta, ei osallistu kevät/joulujuhliin, ei johda talon pedagogiikkaa mitenkään, haukkuu työntekijöitä jos ovat poissa, mutta on itse koko kesän saikulla eikä arvosta työntekijöitä millään tavalla..Että sellasta. Sit ihmetellään, kun opettajat vaihtuu ja työntekijät voi huonosti ja kyynistyy...
Miksi et vaihda taloa?
Minä lähdin alalta yli 15 v jälkeen. Olen ollut hyvän esimiehen alaisuudessa mutta tämä paikka missä uuvuin oli huonon johtajan talo. Entinen koulukiusaaja kuulemma. Ei kohdellut tasa-arvoisesti työntekijöitä. Ristiriitatilanteissa ei osannut olla puolueeton. Teki työnsä huolimattomasti, esim. työvuorosuunnittelut. Piti paljon vapaata. Sitähän kertyi kun aamulla sai ensimmäisen tekstiviestin klo 6 ja siitä alkoi työaika tikuttamaan jonnekin klo 20 saakka, Etätyötä. Hän karttoi lapsia, ei pitänyt niistä.
En työskennellyt näissä ristiriitatiimeisdä. Kuitenkin tiimien ristiriidat ja työntekijöiden pahoinvointi heijastui koko talon ilmapiiriin. Selän takana mustamaalattiin työkavereita. Lasten kuullen puhuttiin kiihtyneinä. Ulkoilussa ei valvottu lapsia vaan juorurinki savusi.
Johtajalla oli selvät suosikit. Tuntuu että alalle kertyy vahvoja persoonia jotka haluavat valtaa vaikka työtä pitäisi tehdä yhdessä. Vahvat persoonat viis veisaavat käytännöistä mitä on esimerkiksi tiimissä sovittu toimittavan vaikka tiettyjen lasten kohdalla. Nämä työntekijät toimivat oman päänsä mukaan, haluavat olla suosikkihoitajia. Tämä epäjohdonmukaisuus se vasta lapsia hämmentää!
On ollut ihanaa tehdä normaalissa työyhteisössä työtä. Ei tarvitse jännittää mikä draama taas talossa jyllää. Moni hyvä varhaiskasvattaja on tuostakin talosta lähtenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On itsestäänselvää, ettei ole mitään järkeä laittaa yksi ihminen "johtamaan" varhaiskasvatusyksikön (käytännössä 2-5 eri päiväkodin) koko henkilöstömäärää, asiakastyötä, hallintoa, taloutta, kiinteistöhuoltoa ja lisäksi pedagogiikkaa. Palkka tuollaisella työntekijällä 4-5 tuhatta kuukaudessa, liukuva työaika. Työ vaatii tolkuttoman määrän merkonomin ja sihteerin mekaanista työtä sekä lisäksi lakien, taloustieteen, työelämäsäädösten, johtamistaidon ja työyhteisösosiologian osaamista. Ja niiden ajankohtaisten muutosten hallintaa. Nämä kaikki ovat rinnakkaisia työtehtäviä varsinaisen pihvin eli esim. 40-100 aikuisen, eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden pedagogisen toiminnan ja työuravaiheen johtamiselle. Ja pedagogiset vaatimukset muuttuvat tällä hetkellä valtavalla vauhdilla.
Ei minkään muun alan suuressa organisaatiossa ole enää 1990-luvun laman jälkeen kuviteltu, että yksi ihminen voisi johtaa koko paketin yksinään. Eikä varsinkaan tutkinnolla KK tai KM.
Vakaopettajille on alettu sysätä "vastuuta" tiimin pedagogiikasta ja markkinoida työtä "toimit tiimisi pedagogiikan johtajana" avaamatta, mitä tällainen "vastaaminen pedagogiikasta" ja "johtaminen" tiimissä ja työyhteisössä käytännössä tarkoittaa. Lain mukaan pedagogiikkaa johtaa päiväkodinjohtaja. Hän on allekirjoittanut johtajuussopimuksen ja saa johtajan palkan sekä on juridisesti vastuussa toiminnan, pedagogiikan, talouden, asiakaspalvelun ja henkilöstön johtamisesta. Työntekijät valitsevat itse työhaastattelun yhteydessä ja käytännössä, haluavatko työskennellä kyseisen päiväkodinjohtajan alaisuudessa ja tämän johtamina.
Monessa päiväkodissa pedagogiikan "johtamisen" vastuun hivuttaminen johtajalta opettajille on saanut aikaan ristiriitoja, sillä opettaja ei voi toimia tiimin esihenkilönä eivätkä opettajat keskenään näe pedagogisia ratkaisuja ikinä täysin samalla tavoin vaan pedagogiikka tarkoittaa neuvotteluun, vallitseviin olosuhteisiin, arvoihin, tutkittuun tietoon ja aiempiin kokemuksiin perustuvaa konsensusta, sopimusta kasvatuksellisista menettelytavoista, joilla pyritään saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Tätä prosessia ohjaavat rakenteellisesti laki ja asetukset sekä sisällöllisesti varhaiskasvatuksen perusteet, kuntavasuja lasten vasut. Näistä muodostuu toimipisteen toimintasuunnitelma kullekin toimintakaudelle.
Päiväkodin pedagogista suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä johtaa aina päiväkodin johtaja. Jos ei henkilö kykene suoriutumaan johtajan tehtävästään, tulee tilalle palkata henkilö, joka kykenee.
En usko, että kukaan henkilö tällä planeetalla kykenee suoriutumaan kovin menestyksekkäästi joka ainoasta päiväkodinjohtajan työnkuvaan nykyään kuuluvasta osa-alueesta. Ne vaativat hoituakseen johtajuustiimin, jossa on erilliset hallinnon, talouden, henkilöstön ja pedagogiikan osaajat. Lisäksi ehdottomasti sihteeri/johdon assistentti, joka hoitaa dokumentoivan ja viestinnän perustyön annettujen tehtävänantojen mukaisesti.
Kaikki ongelmat poistuu kun nostetaan päivähoitomaksuja.
Hoitomaksut voisi olla kaksi kertaa kalliimmat kuin nyt.
Parempi kustannusvastaavuus poistaisi päiväkodeista työvoimapulan.
Millä mielin te muut palailette kesälomalta töihin? Itseäni väsyttää, ahdistaa, pelottaa ajatella tulevaa toimintakautta.
Vierailija kirjoitti:
Millä mielin te muut palailette kesälomalta töihin? Itseäni väsyttää, ahdistaa, pelottaa ajatella tulevaa toimintakautta.
Ahdistaa ja v_t_ttaa.
" Töihin paluu edessä maanantaina ja viime päivät on jo ahdistanut tosi paljon. En halua, en jaksa, en kestä enää.
Edessä uusi talo, uusi ryhmä, uudet työkaverit, lapset ja perheet. Ei minulla ole yhtään voimavaroja lähteä taas kokonaan uuteen ympäristöön. Normityökin tutussa paikassa on aivan tarpeeksi kuormittavaa, saati tämä jatkuva talosta toiseen pomputtelu."
Onko tuo normisettiä kun on kunnalla työntekijänä, että pomputetaan talosta toiseen.
Yksityisellä ei ainakaan esiinny tuollaista vakituisilla työntekijöillä, sijaisilla tosin eri asia.
Miksi muuten siirrellään talosta toiseen?
"Vakaopettajille on alettu sysätä "vastuuta" tiimin pedagogiikasta ja markkinoida työtä "toimit tiimisi pedagogiikan johtajana" avaamatta, mitä tällainen "vastaaminen pedagogiikasta" ja "johtaminen" tiimissä ja työyhteisössä käytännössä tarkoittaa.
Lain mukaan pedagogiikkaa johtaa päiväkodinjohtaja.
Hän on allekirjoittanut johtajuussopimuksen ja saa johtajan palkan sekä on juridisesti vastuussa toiminnan, pedagogiikan, talouden, asiakaspalvelun ja henkilöstön johtamisesta. Työntekijät valitsevat itse työhaastattelun yhteydessä ja käytännössä, haluavatko työskennellä kyseisen päiväkodinjohtajan alaisuudessa ja tämän johtamina.
Monessa päiväkodissa pedagogiikan "johtamisen" vastuun hivuttaminen johtajalta opettajille on saanut aikaan ristiriitoja,
sillä opettaja ei voi toimia tiimin esihenkilönä eivätkä opettajat keskenään näe pedagogisia ratkaisuja ikinä täysin samalla tavoin,
vaan pedagogiikka tarkoittaa neuvotteluun, vallitseviin olosuhteisiin, arvoihin, tutkittuun tietoon ja aiempiin kokemuksiin perustuvaa konsensusta, sopimusta kasvatuksellisista menettelytavoista, joilla pyritään saavuttamaan asetettuja tavoitteita.
Tätä prosessia ohjaavat rakenteellisesti laki ja asetukset sekä sisällöllisesti varhaiskasvatuksen perusteet, kuntavasuja lasten vasut.
Näistä muodostuu toimipisteen toimintasuunnitelma kullekin toimintakaudelle.
Päiväkodin pedagogista suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä johtaa aina päiväkodin johtaja. Jos ei henkilö kykene suoriutumaan johtajan tehtävästään, tulee tilalle palkata henkilö, joka kykenee."
Aivan niin. Tuota tapahtuu aivan liikaa että vakaopeille delegoidaan aivan kaikki mitä suinkin vain voidaan. Johtajatasolla kerätään kiitokset ja hillot päältä silloin kun opet ja hoitajat onnistuvat vaikkeivät konkreettisesti tikkua ristiin olisi panneet asioiden eteen.
Alue: Aihe vapaa
Mediassa on kauhisteltu jo vuosikymmen, että miksi kasvatus-ja opetusalalta lähdetään kiihtyvällä tahdilla pois, silloinkin, kun on aivan juuri valmistuttu korkeakoulusta itse valittuun ammattiin, oltu vuosia unelmatyössä tai koettu lasten kasvatus yhteiskunnan merkityksellisimmäksi ammatiksi palkan surkeudesta huolimatta.
Kun kuuntelee alalta pois lähteneitä, ovat irtisanoutumisen syyt aina samat:
1. Päiväkoteihin ei ole palkattu riittävää määrää päteviä työntekijöitä hoitamaan kaikki lakisääteiset työtehtävät, vaan yleensä vain vanhan päivähoitojärjestelmän mukainen 3 kasvattajaa/21 lapsen ryhmä.
2. Varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa on nykyään 0-2-vuotiaiden vauva-taapero ryhmiä, joissa voi olla jopa 8-12 lasta yhdessä ryhmässä. Alle 2-vuotiaiden kehityksen, turvantarpeiden ja kiintymyssuhteen näkökulmia ei ole huomioitu lainkaan tai niitä on vähätelty ryhmiä muodostettaessa. Käytännössä nuo lapset kärsivät eikä kukaan kanna vastuuta.
3. Opettajan tehtävää hoitava työntekijä on asetettu tilanteeseen, jossa hän rikkoo lakia ja lasten oikeuksia sekä lapsiryhmän etua, jos poistuu ryhmästä toteuttamaan sak-työtehtäviä ja jättää ryhmään vajaamiehityksen. Hän rikkoo työsopimuksen ehtoja, jos ei suorita ko. opettajalle kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. Tilanteessa, jossa opettaja pysyy lapsiryhmässä ja suorittaakin ko. sak-tehtävät työpäivänsä jälkeen vapaa-ajallaan pro bono rikotaan työaikalainsäädäntöä.
4. Päiväkotien johtajina toimivat vanhat opistotason lastentarhanopettajat tai (varhais)kasvatustieteitä opiskelleet kandit/maisterit eivätkä aikuisten työorganisaatioiden ja yrityshallinnon ammattilaiset. Työyhteisöt sekä toimipisteet kärsivät valtavasta johtajuusvajeesta, jota pahimmassa tapauksessa ei edes tunnisteta, kun lähes koko johtoporras on koulutettu ensisijaisesti leikki-ikäisten lasten piirien, jumppien, musiikituokioiden, satuhetkien jne. ohjaamiseen.
5. Korkeakoulutetut varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit, jotka ovat valmistuneet 2010-20-luvuilla eivät koe jähmeitä, sekasortoisia ja huonosti johdettuja työyhteisöjä millään tavalla kutsuviksi. Niistä puuttuvat:
- mahdollisuus toteuttaa opittua teoriaa ja lain henkeä käytännössä
- toimivat tiimit selkein, sitoutunein työtehtäväroolein ja riittävin pätevyyksin
- toiminnan, pedagogiikan ja henkilöstön johtaminen vastuullisen ja osaavan johtajan toimesta
- työrauha, työtauot, ruokatauko ja järkevä rakenne
- työtehtäviä vastaava palkkaus ja palkkakehitys (ajallaan ja avoimin perustein)
6. Asiakaskunta on moninainen, tämän kohtaamisen ja yhteiskunnallisessa kasvatuskumppanuudessa vaadittavan laajan tietotaidon roolia ei ole ymmärretty riittävästi nykyisessä varhaiskasvatuksessa tai esim. vakasosionomin ja vakaopettajan palkkaristiriidassa.
7. Vaka-uudistusta on toteutettu joissain kunnissa surkealla tavalla. Työyhteisöt hajotettiin, riitautettiin ja uuvutettiin "ylhäältä alas"-mentaliteetilla, hierarkisoimalla ja solvaamalla. Johtajat pakenivat vastuuta ja liittoutuivat omien "suosikkiensa" kanssa tai omaa ammattiryhmäänsä/koulutus- ja työuraansa jakavien työntekijöiden kanssa.
8. Vantaalla saa parempaa palkkaa kuin muualla.