Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Varmasti, ja onkin, osin totta, mutta mainitsemasi asiat on hyvin pitkälti myös johtajasta riippuvaisia, ja kollegoista siinä tiimissä.

Jos esihlö arvottaa työntekijöitään niin, että joku on toista "huonompi" tai parempi niin kyllähän se näkyy myös siinä miten töitä tehdään ja mitä kukin tekee ja "saa" tehdä.

Ei vakalh ole mikään sihteeri tai assistentti kuten sanoit, ei hän ole keskimäärin 3v opiskellut, ilmeisen aivottomana?, työkaverinsa palvelemista, kuriksien huuhtelua tai peräsimen pyyhkimistä.

Älkää myöskään alistuko ja suostuko vakahoitajat moiseen, suostumalla annatte myöntymisenne moiselle sonnalle!

Tänään leivottiin pipareita. Tein taikinan sunnuntaina valmiiksi kotona, omilla jauhoilla, mausteilla ja siirapeilla ym. Emme saaneet lupaa ostaa piparitaikinaa. Olisinhan voinut tietysti vain todeta, että ei sitten leivota, mutta olen hyvilläni että leivoimme. Nyt on piparia tarjottavaksi ryhmän joulujuhliin ja saamme maistella niitä lasten kanssa koko joulukuun.

Kahvi tai glögi juhlaan pitää vielä ostaa. Sitäkään emme saa ostaa talon rahoilla.

Kivittäkää rauhassa.

Päikyntäti

Vierailija kirjoitti:

Tänään leivottiin pipareita. Tein taikinan sunnuntaina valmiiksi kotona, omilla jauhoilla, mausteilla ja siirapeilla ym. Emme saaneet lupaa ostaa piparitaikinaa. Olisinhan voinut tietysti vain todeta, että ei sitten leivota, mutta olen hyvilläni että leivoimme. Nyt on piparia tarjottavaksi ryhmän joulujuhliin ja saamme maistella niitä lasten kanssa koko joulukuun.

Kahvi tai glögi juhlaan pitää vielä ostaa. Sitäkään emme saa ostaa talon rahoilla.

Kivittäkää rauhassa.

Päikyntäti

Meillä on tämä sama. Jouluyllärit lapsille? Me ostamme omaan piikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Varmasti, ja onkin, osin totta, mutta mainitsemasi asiat on hyvin pitkälti myös johtajasta riippuvaisia, ja kollegoista siinä tiimissä.

Jos esihlö arvottaa työntekijöitään niin, että joku on toista "huonompi" tai parempi niin kyllähän se näkyy myös siinä miten töitä tehdään ja mitä kukin tekee ja "saa" tehdä.

Ei vakalh ole mikään sihteeri tai assistentti kuten sanoit, ei hän ole keskimäärin 3v opiskellut, ilmeisen aivottomana?, työkaverinsa palvelemista, kuriksien huuhtelua tai peräsimen pyyhkimistä.

Älkää myöskään alistuko ja suostuko vakahoitajat moiseen, suostumalla annatte myöntymisenne moiselle sonnalle!

Pesin tänään kolmet kakkapyllyt, syötin, puin, riisuin ja silitin uneen koko ryhmällisen alle kaksivuotiaita.

Tehtiin toki muutakin. Etsittiin tontun jälkiä ja oltiin pulkkaretkellä. Harjoittelimme sukkien pukemista itse.

Kandivaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Varmasti, ja onkin, osin totta, mutta mainitsemasi asiat on hyvin pitkälti myös johtajasta riippuvaisia, ja kollegoista siinä tiimissä.

Jos esihlö arvottaa työntekijöitään niin, että joku on toista "huonompi" tai parempi niin kyllähän se näkyy myös siinä miten töitä tehdään ja mitä kukin tekee ja "saa" tehdä.

Ei vakalh ole mikään sihteeri tai assistentti kuten sanoit, ei hän ole keskimäärin 3v opiskellut, ilmeisen aivottomana?, työkaverinsa palvelemista, kuriksien huuhtelua tai peräsimen pyyhkimistä.

Älkää myöskään alistuko ja suostuko vakahoitajat moiseen, suostumalla annatte myöntymisenne moiselle sonnalle!

Pesin tänään kolmet kakkapyllyt, syötin, puin, riisuin ja silitin uneen koko ryhmällisen alle kaksivuotiaita.

Tehtiin toki muutakin. Etsittiin tontun jälkiä ja oltiin pulkkaretkellä. Harjoittelimme sukkien pukemista itse.

Kandivaan

Eli neljä lasta iältään 1 ja 2-vuotiaita? Kolmella toimi vatsa ja hoidit pesun, tietysti. Kun mennään ulos lumileikkeihin ja pulkkailemaan, pannaan ulkovaatteet päälle, kun tullaan sisälle ja mennään päiväunille, riisutaan.

En nyt ymmärrä tätä, kandivaan, kuinka tehtäväsi ja se miten sen hoidat eroaa perhepäivähoitajana, naapurin tädin, lapsen likan tai äidin arjesta?

Itse tein yli 30vuotta hoitajan töitä, nyt työkyvyttömyysmyyseläkkeellä. Kyllä on arki muuttunut, ryhmät isoja, lapsilla ja perheillä paljon haasteita, hoitajat tekevät paljon sitä perushoitoa, aamu ja iltajoustot ym. Opettajat vastaavat vasut ym. Kyllä itse ainakin aikaisempina vuosina koin työni mielekkäämmäksi, lapsille jäi enemmän aikaa, nyt on kaikenlaista palaveria ja paperihommia.

Vierailija kirjoitti:

Tänään leivottiin pipareita. Tein taikinan sunnuntaina valmiiksi kotona, omilla jauhoilla, mausteilla ja siirapeilla ym. Emme saaneet lupaa ostaa piparitaikinaa. Olisinhan voinut tietysti vain todeta, että ei sitten leivota, mutta olen hyvilläni että leivoimme. Nyt on piparia tarjottavaksi ryhmän joulujuhliin ja saamme maistella niitä lasten kanssa koko joulukuun.

Kahvi tai glögi juhlaan pitää vielä ostaa. Sitäkään emme saa ostaa talon rahoilla.

Kivittäkää rauhassa.

Päikyntäti

Jep. Kivitä esimiestä, jos ei hommaa edes joulujuhliin tarjottavaa. Tuleeko pomo sinne pitämään puhetta?

Vierailija kirjoitti:

Tänään leivottiin pipareita. Tein taikinan sunnuntaina valmiiksi kotona, omilla jauhoilla, mausteilla ja siirapeilla ym. Emme saaneet lupaa ostaa piparitaikinaa. Olisinhan voinut tietysti vain todeta, että ei sitten leivota, mutta olen hyvilläni että leivoimme. Nyt on piparia tarjottavaksi ryhmän joulujuhliin ja saamme maistella niitä lasten kanssa koko joulukuun.

Kahvi tai glögi juhlaan pitää vielä ostaa. Sitäkään emme saa ostaa talon rahoilla.

Kivittäkää rauhassa.

Päikyntäti

Tosissaskos nimittelet itseäsi päikyntädiksi? Provo taidat olla.

Onnea vaan "päikyntäti" valitsemallasi tiellä.

🤮🤯🤢

Vierailija kirjoitti:

Tänään leivottiin pipareita. Tein taikinan sunnuntaina valmiiksi kotona, omilla jauhoilla, mausteilla ja siirapeilla ym. Emme saaneet lupaa ostaa piparitaikinaa. Olisinhan voinut tietysti vain todeta, että ei sitten leivota, mutta olen hyvilläni että leivoimme. Nyt on piparia tarjottavaksi ryhmän joulujuhliin ja saamme maistella niitä lasten kanssa koko joulukuun.

Kahvi tai glögi juhlaan pitää vielä ostaa. Sitäkään emme saa ostaa talon rahoilla.

Kivittäkää rauhassa.

Päikyntäti

Ja kun ihmiset sairastuvat noista kokkauksistasi, sinua itkettää, loukkaannut kritiikistä, suutut niille, jotka eivät arvosta uhrautumistasi ja ymmärrä, mikä taivaan lahja ja sydämenlämpö sinä olet tässä kylmässä ja kovassa byrokratian kuntapalvelussa? Kynttilä, joka säteilee joulun taikaa jokaisen sieluun, oli sitten mistä kulttuurista tai arvomaailmasta tahansa.

Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus - pedagogiikan velvoittamana, mitä leivot Eid al-Fitr juhlaan (21.-22.4.ja Eid al-Adhaan 28.6-2.7.)? Tai mitä syötte, teette, leikitte ja kuuntelette Divalissa, kiinalaisen uuden vuoden päivänä, juutalaisina pyhinä, mormonien ja jehovien pyhinä, saamelaisten, romanien ja suomenruotsalaisten juhlina? Teittekö tänään Lucia-pullia, lauloitte Luciasta, luitte legendaan kuuluvan tarinan ja kuljitte kynttiläkulkueena?

Ai miksi te leivoitte saksalaisen keskiaikaisen perinteen mukaisia maustepiparkakkuja, ettekä oman maamme Ruotsin vallan ajalta periytyviä Lucian pullia?

Nyt ei ole ihan vasu-perusteet ja ops:t hallussa. Eikä hygieniamääräykset. Ei kukaan saa tarjota julkisessa palvelussa asiakkaana oleville ihmisille omia keitoksiaan, vielä alaikäisille lapsille. Onko sinun ravintola-kahvilatoiminnallasi lain edellyttämä omavalvontasuunnitelma, hygieniapassi suoritettu ja tuotteista otettu näytepala (raakataikina ja paistotuote) tallessa pussissa, kylmässä, päivämäärin ja tunnistetiedoin?

Ymmärrän, että ihmisillä on ikävä aikoja, kun päiväkodit tarjosivat päivähoitoa, leivottiin, leikittiin, köllöteltiin, laulettiin, soitettiin ja kuunneltiin joululauluja, tehtiin lumilinnoja ja majoja, oli joulukalenteri, tontut kurkki ja ruokapöydissä istuttiin tunnelmallisessa hämärässä aidon kynttilänliekin lumoissa. Lapset suurine silmineen ja mielikuvitustarinoineen olivat suloisinta, mitä olla voi.

Sitä ei enää ole. Nyt on varhaiskasvatus, pedagoginen suunnitelma, dokumentointi, digityökalut, strukturoitu arki, erityisen tuen tarve ja kustannustehokas resurssien hallinta. Päivähoidosta haluttiin vimmalla eroon, koska "siellä ei tehdä mitään, ollaan vaan ja lillutaan", ei mitään kunnianhimoa, ei mitään osaamista, ei pedagogisia yliopisto koulutetun opettajan ohjaamia varhaiskehitysohjelmia... (Lue Marjatta Kallialan, Helsingin yliopiston vakaopettajien kouluttajan, manifesti "Kato mua". Se opus hankittiin jokaiseen Helsingin päiväkotiin ja mm. sen opeilla luotiin tämä uljas uusi vihan, vastakkainasettelun, arvottamisen ja rautalangan hirvitys. Kyllä nyt kelpaa. )

Saako Suomessa tosiaan tarjota lapsille ja niiden vanhemmille jonkun random työntekijän kotonaan tekemiä elintarvikkeita? Apua, missä tahansa maailmalla tuo ei todellakaan ole sallittua. Nyt on vielä sota käynnissä, Suomi hakenut Nato-jäsenyyttä, Venäjä asettanut Suomen "vihamielisten maiden"-listalleen ja sanonut suoraan, että kostaa, jos kokee jonkun vastustavan tai uhkaavan Venäjää. Juuri päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja muussa infrassa ne valtiolliset vakoojat ovat aina olleet soluttautuneina, tietenkin. Tuollainen, että kuka vaan siellä näennäisesti huomaamattomana ja nuhteettomana työntekijänä esiintyvä agentti tarkkailee ja on valmiudessa terrorisoida järjestelmää tarvittaessa sisältäpäin, on perusasia turvallisuussuunnitelmissa tällaisena kriisiaikana. Sehän voi olla kuka vain hullu, mielenterveyspotilas tai psykopaatti, joka vain haluaa myrkyttää kaikki, jotenkin viiraa päässä. Onhan noita. Sairaaloissakin ja vanhustenhuollossa ollut tapauksia, että tapetaan yliannostuksilla, insuliinilla yms.

En sano, että tuossa piparin paistossa on siitä kyse. Mutta juuri sen riskin ilmeisyyden vuoksi ne turvasäännöt on olemassa. Niitä on pakko noudattaa. Eihän synttärisankaritkaan saa tuoda avattuja pakkauksia saati sitten omia leipomuksiaan.

Kotona tehtyjä leipomuksia ei saa tarjota päiväkodissa lapsille eikä heidän vanhemmilleen juhlissa.

Vanhemmat joskus sinnikkäästi tuovat lapsensa kotona leivottua synttärikakkua tarjolle, vaikka monta kertaa sanomme, että vain kaupasta ostettuja, avaamattomia ruokia saa tuoda.

Kahvihuoneessa voi syödä itseleivottuja työntekijöiden kesken, se on eri asia.

Tuo pipareja kotona joulujuhlaan leiponut päikyntäti taisi olla Porvoosta..

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Mä olen ope ja aina kauden alussa kysyn tiimin hoitajalta millaisen roolin hän haluaa tiimissä ottaa. Osa haluaa suunnitella ja vetää, osaa haluaa vetää valmiiksi suunniteltuja ja osa haluaa keskittyä perushoitoon. Olen myös pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään suunnitteluaikaa hoitajalle olemalla vaikka itse ryhmässä sak-ajalla, jotta hoitaja saa suunniteltua työajalla.

Helpommallahan mä itse pääsen jos hoitajakin suunnittelee ja vetää toimintaa. 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohinta kirjoitti:

Kaikki leikkipuistojen työntekijät eivät ole varhaiskasvatuksen ammattilaisia, eli koulutus puuttuu. On lähihoitajia, sosionomeja (ilman varhaiskasvatuspätevyyttä), nuorisotyöntekijöitä ja laitoshuoltaja-apulaisia.

Miksi heidät pitää tunkea päiväkoteihin, sillä työttömistä löytyy varmasti muita vastaavia ei-varhaiskasvattajia, kun kerta sellaiset kelpaavat päiväkoteja pyörittämään.

Paitsi että joo, tavoitehan on ilmeisesti syventää lapsiperheiden pahoinvointia ja tiputtaa lapsia yhteiskunnan kelkasta jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Hyvää joulua vaan kaikille.

No kun ei löydy. PK-seudulla ei ole käytännössä työntekijöitä matalapalkkatöihin.

Höpö höpö. Vakassa oli riittävästi ja hyvää, osaavaa ja lain vaatimusten mukaisesti pätevää opetus-, kasvatus-ja hoitohenkilöstöä. Sitten yhden koulutustaustan (yo-kandi) edustajat eli yliopiston rahoituksen leikkauksista kärsivä kasvatustieteen tiedekunta sekä oaj ja heitä edustava opetusministeriön paikkaa pitävä kokoomus keksivät kierrättää rahan omalle joukolle ja heivaa muut (sdp:n, keskustan ja vasemmiston kannattajakuntaan usein kuuluvat matalapalkkaiset ammattilaiset kuten lastenhoitajat, sosionomi, avustajat, siivoojat ja keittäjät) ulos sieltä päiväkodeista.

He räätälöivät lakimuutoksen ja sinne tekstin, jolla yli puolet lastenhoitajista menetti työnsä kerralla, kaikki sosionomit menettivät koulutuksensa arvon eli lastentarhanopettajan ja päiväkodin johtajan pätevyytensä.

Tuo yliopistojen, varhaiskasvatuksen ylimmän johdon, OAJ:n ja kokoomusministerin yhdessä puuhaama lakiteksti rajasi kaikki muut (paitsi yliopistossa kasvatustieteen kandin tai maisterin tutkinnon suorittaneet) ulos varhaiskasvatuksen opettajan tehtävistä ja kaikista alan johtoportaan tehtävistä, vaikka sosionomin amk ja yamk koulutukset ovat aina olleet nimenomaan varhaiskasvatuksen ym. johtotehtäviin perustuvia koulutusohjelmia.

Samalla valtio alkoi rahoittaa kuntia ja yliopistoja suurella lisärahoituksella, kun ne kouluttavat sadoittain uusia kaneja (siellä yliopistossa). Nämä ylimääräiset lisäpaikat varhaiskasvatuksen kandiksi satavat siis suoraan kasvatustieteellisen tiedekunnan laariin. Ja oaj:n jäsenmaksujen kasvuun. Ja kokoomuksen kannattajakunnan kasvuun ja vaurastumiseen. Samalla lakimuutoksella nostettiin varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja n. 250e/kk ja laskettiin sosionomien palkkoja 260e/kk verrattuna edeltäneeseen. Sosionomit voivat työskennellä enää vain joissakin päiväkodeissa, mutta heitä ei edellytetä henkilökunnassa. Heillä ei ole myöskään enää minkäänlaista määriteltyä tehtäväkuvaa. Vain koulutus nimike ja aiempaa matalampi palkka.

Siis:kuka maksaa? Minne raha menee? Maksajia ovat aina muut kuin kokoomus ja ylin johto, raha menee aina kokoomukselle kavereineen ja kannattajineen sekä ylimmälle johdolle.

Härski homma.

Kuka maksaa?

Sehän tässä kaikkein hauskinta onkin, että ne kandit, joiden asemaa työelämässä parannettiin sosionomien kustannuksella, eivät valmistuttuaan edes jää töihin varhaiskasvatuksen opettajiksi, vaan jatkavat opintojaan luokanopettajiksi tai erityisopettajiksi. Siksi opettajista on pula, kun sosionomit eivät enää kelpaa ja kandeille puolestaan ei ala kelpaa, kun se ei olekaan sellaista kuin opintojen ja parin lyhyen harjoittelujakson perusteella kuviteltiin.

Onpas soppa.

Harmi, että on tällaisia pätevyysvaatimuksia. Eihän ne edes takaa mitään osaamista. Ihminen voi olla koulutuksesta huolimatta täysi tumpelo.

Mitähän tällaisella keikailulla haetaan?

Monilla aloilla on työntekijöitä hyvinkin erilaisella koulutuksella tekemässä samaa työtä.

Voi olla vaikka maisteri, joka lukenut kieliä ja työkaverina henkilö, jolla pelkkä yo-tutkinto, mutta asunut ulkomailla sopivalla kielialueella vuosia. Suoriutuvat töistä yhtä hyvin ja maksetaan työtaidon mukaan. Kukaan ei kyseenalaista ja kaikki tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tänään leivottiin pipareita. Tein taikinan sunnuntaina valmiiksi kotona, omilla jauhoilla, mausteilla ja siirapeilla ym. Emme saaneet lupaa ostaa piparitaikinaa. Olisinhan voinut tietysti vain todeta, että ei sitten leivota, mutta olen hyvilläni että leivoimme. Nyt on piparia tarjottavaksi ryhmän joulujuhliin ja saamme maistella niitä lasten kanssa koko joulukuun.

Kahvi tai glögi juhlaan pitää vielä ostaa. Sitäkään emme saa ostaa talon rahoilla.

Kivittäkää rauhassa.

Päikyntäti

Eikä tilanne muutu juuri toimintanne takia. Älkää hankkikoot mitään omilla rahoilla. Pääsee vanhemmat näkemään totuuden kun voitte juhlassa sanoa että tarjoilua ei nyt ole määrärahojen vähyyden takia. Soittavat pomolle ja kappas, seuraavana vuonna tarjoilut on.

Eihän aiemmin sosionomin paperit saaneet (joilla tarpeellinen määrä tiettyjä opintoja suoritettuna) yhtäkkiä menetä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta. Vai onko jossain ollut puhetta, että näin tehtäisiin?

Vierailija kirjoitti:

Eihän aiemmin sosionomin paperit saaneet (joilla tarpeellinen määrä tiettyjä opintoja suoritettuna) yhtäkkiä menetä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta. Vai onko jossain ollut puhetta, että näin tehtäisiin?

Ei menetä. Ainakaan toistaiseksi. Oaj tosin varmaan riemumielin ottaisi kaikilta sosionomeilta pätevyydet pois.

Onhan sosiaalipedagogiikkakin pedagogiikkaa. Tuppaa osalta unohtumaan. Nykyiseen tunne- ja vuorovaikutustaitokeskeiseen toimintakulttuuriin sosiaalipedagogiikka on mitä mainioin pohja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Mä olen ope ja aina kauden alussa kysyn tiimin hoitajalta millaisen roolin hän haluaa tiimissä ottaa. Osa haluaa suunnitella ja vetää, osaa haluaa vetää valmiiksi suunniteltuja ja osa haluaa keskittyä perushoitoon. Olen myös pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään suunnitteluaikaa hoitajalle olemalla vaikka itse ryhmässä sak-ajalla, jotta hoitaja saa suunniteltua työajalla.

Helpommallahan mä itse pääsen jos hoitajakin suunnittelee ja vetää toimintaa. 😄

Kuule, lukaisepa nyt se laki, varhaiskasvatuslaki 2018. Ja sitten valtakunnallinen normitus: Varhaiskasvatuksen perusteet 2016 /2018 /2022. Sen jälkeen oman kuntasi varhaiskasvatuksen suunnitelma, se velvoittaa sinua (ja koko tiimiä) nounoudattamaan sitä ja muita em. asiakirjoja kirjaimellisesti.

Siellä lukee, niissä kaikissa, että varhaiskasvatusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisessä tiimissä (hoitaja, sosionomi, opettaja) yhteistyössä huoltajien kanssa ja lapsen mielipide häntä itseään koskevissa asioissa otetaan huomioon ja kirjataan sinne varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Sinä et voi keksiä omaa lakiasi siellä työpaikallasi. Laki on laadittu lasten edun näkökulmasta. Lain mukaan on lasten etu, että heidän kasvatustaan, hoitoaan ja opetustaan suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät kaikki eri ammattiryhmät oman osaamisensa ja koulutuksensa näkökulmasta: se hoitaja, sosionomi ja opettaja yhdessä ottaen huomioon, mitä se lapsi itse ja huoltajat toivovat.

Esim. tehostettu ja erityinen tuki ovat hallintopäätöksen alaisia nykyään. Huoltajaa on kuultava asiassa johtajan toimesta. Tukipäätöksestä voi valittaa hallintomenettelyn kautta.

Ei ole ihme, että "aina kauden alussa" on uusi lastenhoitaja työparinasi, jos työssä ei noudateta valtakunnallisia määräyksiä ja lain henkeä tai edes lain kirjainta!

Vakaope on vastuussa siitä, että lapsille tarjottava varhaiskasvatus on pedagogiikaltaan ja muilta osin lainmukaista. Opettaja ei saa missään tapauksessa evätä lapsilta oikeutta myös hoitotieteiden ja sosiaalitieteiden mukaiseen hoitoon ja kasvatukseen, tai hyväksyä käytäntöä, jossa toiset tiiminjäsenet vetäytyisivät ammatillisesta itseluottamuksestaan. Eihän se opettaja tiedä ja osaa asioita, joita varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja sosionomit ovat omissa, yhtä lailla kolmen vuoden mittaisissa opinnoissaan omista tieteenaloistaan oppineet.