Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (20024)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairas yhteiskunta.
Mitä tarkoitat?
" nykyään päiväkotiin tuodaan jopa 2-vuotiaita lapsia, joitka eivät saa nukkua päiväunia, koska vanhemmat eivät heitä nukkumaan iltaisin.
Pitää siis jakaa ryhmää kahteen osaan, ne jotka nukkuvat ja toiset jotka eivät saa nukkua."
Kyllä näin.
Jokainen joka on yrittänyt pitää päivä leikeistä ja metelistä kuormittuneita lapsia "väkisin" hereillä, tietää mitä se on. Ei saa antaa edes torkahtaa päivälevolla , sitten lapsi meneekin ylikierroksilla koheltaen loppupäivän kuin tuuliviiri , kiukkuitkeskellen yms.
Näitä "ei saa nukkua päivälevolla" muutama vahdittavana samanaikaisesti kuin osa "saa nukkua jos haluaa"-nukkarissa tunnin levolla.
Hatun nosto hoitajille, koska tavoitteena ltolla/hoitajhalla myös hoitaa nukkariaikana paperi, palaveri, puhelu, jne työt jota toimintapäivän aikana lasten kanssa ei voi toimittaa tai tehdä. Kuinka moni pystyy moiseen tai ylipäänsä jaksaa alimiehityksellä kovin pitkää uupumatta moista rallia ja pyrkien samalla tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Lisätkää tuohon myös pienet vanhempien päivittäiset pyynnöt kuten, etsiä lasten (lukuisista pyynnöistä huolimatta nimeämättömiä) merkkamattomia vaatteita/rakkaita leluja pitkin osastoja, jne,jne ,jne.....
Päiväkotityö oli ennen inhimillistä ja oli aikaa olla ja tehdä lasten kanssa.
Nykyisin ei ole enää näin kuin paikoitellen jossain.
Päiväkodit eroavat toisistaan laadultaan ja toimintatavoiltaan laidasta laitaan.
Puhutaan kunnallisista varhaiskasvatussuunnitelmista muttei niillä mitään merkitystä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotityö oli ennen inhimillistä ja oli aikaa olla ja tehdä lasten kanssa.
Nykyisin ei ole enää näin kuin paikoitellen jossain.
Päiväkodit eroavat toisistaan laadultaan ja toimintatavoiltaan laidasta laitaan.
Puhutaan kunnallisista varhaiskasvatussuunnitelmista muttei niillä mitään merkitystä ole.
Tämä on todella surullista mihin jamaan työskentely päiväkodeissa on mennyt.
Laadullisuutta ei takaa onko kyseessä kunnallinen vai yksityinen Pk.
Säkäpeliä saako lapselleen päiväkotipaikan missä lapselleen kivat, sitoutuneet hoitajat joille annettu mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, uupumatta ja ilman alimiehityksestä johtuvia riskejä lasten arkiturvallisuudessa.
Lapsimitoitus on lain mukaan laskettu liian kuormittavaksi , varsinkin jos mukana on (kuten nykyään on) täysin ilman henk.koht.avustajia pörrääviä ylivilkkaita pikkutermiittejä muutama kpl seassa. Hoitajaparka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin repeäisit tilanteessa jossa sinun pitäisi olla 3 eri paikassa samaan aikaan?
Riehuvan, itselle ja muille vaaraksi olevan lapsen luona, antamassa ruokaa lapsille jotka odottavat nälissään (ja keittiön täti odottaa kärryä päästäkseen omissa töissään eteenpäin) vai eteiseen jossa vanhempi odottaa raporttia lapsensa päivästä jota tullut hakemaan?
Ei, en ehtinyt tänään(kään) kahvitauolle, wcssä pääsin käymään 3x joka oli ihan kiva, koska joka kerta veri valui jo siteenkin ohi siinä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Mihin repeäisit tilanteessa jossa sinun pitäisi olla 3 eri paikassa samaan aikaan?
Riehuvan, itselle ja muille vaaraksi olevan lapsen luona, antamassa ruokaa lapsille jotka odottavat nälissään (ja keittiön täti odottaa kärryä päästäkseen omissa töissään eteenpäin) vai eteiseen jossa vanhempi odottaa raporttia lapsensa päivästä jota tullut hakemaan?
Ei, en ehtinyt tänään(kään) kahvitauolle, wcssä pääsin käymään 3x joka oli ihan kiva, koska joka kerta veri valui jo siteenkin ohi siinä vaiheessa.
Voi ei. Kuulostaa painajaiselta. Ihan kamalaa tommonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin repeäisit tilanteessa jossa sinun pitäisi olla 3 eri paikassa samaan aikaan?
Riehuvan, itselle ja muille vaaraksi olevan lapsen luona, antamassa ruokaa lapsille jotka odottavat nälissään (ja keittiön täti odottaa kärryä päästäkseen omissa töissään eteenpäin) vai eteiseen jossa vanhempi odottaa raporttia lapsensa päivästä jota tullut hakemaan?
Ei, en ehtinyt tänään(kään) kahvitauolle, wcssä pääsin käymään 3x joka oli ihan kiva, koska joka kerta veri valui jo siteenkin ohi siinä vaiheessa.
Mikä ihmeen raportti täytyy vanhemmalle antaa kun hän tulee lasta hakemaan? Omat lapseni eivät ole enää päiväkodissa, mutta itseäni ainakin vitutti jäädä sinne ovelle juoruamaan. Olen herännyt kuudelta, hoitanut aamutoimet, saanut lapset pukeisiin ja autoon, ajanut päikkyyn, sieltä kieli vyön alla puol tuntia ruuhkassa töihin, töissä 7,5 tuntia, sieltä puol tuntia ruuhkassa päikkyyn, sitten pitäis ottaa mukulat kyytiin ja painella ruokakauppaan säkkipimeässä illassa. Ja kaiken tämän päälle varhaiskasvattaja antaa raportin, mitä Tupu, Hupu ja Lupu ovat tänään touhunneet. Mulle ihan oikeasti riittää, että ovat elossa.
60-luvulla oli kaupungeissa leikkipuistoja, joihin käveli (itse tulivat, ei niitä kukaan tuonut) parikinsataa lasta päivittäin leikkimään. Heitä paimensivat 14-vuotiaat puistovahdit. Vahteja oli ehkä kaksi.
Mitä jos näitä tyttösiä olisi käsketty antamaan raportti joka ikisen tenavan päivästä, ihan kuin olisivat poliisikuulustelussa?
Tätä ei vaka-amnattilaisena sais tietenkään sanoa, mutta näiden kaikkien muutosten ja vaatimusten keskellä joskus tekis mieli ottaa askel taakse kohti päivähoitoa. Paljon on tietysti hyvää vakassa ja uudistuksissa, mutta ei resursseja toteutukseen.
-ope-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, en minäkään kaipaa mitään erityisiä höpötyksiä päivän kulusta jos ei nyt jotain ihan poikkeuksellista ole sattunut. Usein on jo kiire ruokaa laittamaan tai harrastuksiin, ettei kyllä joka päivä jaksaisi niitä kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihmeeseen tarvitaan jatkuvia suunnittelupalavereja? Ei kai sitä pyörää tarvitse viikosta toiseen keksiä uudelleen vuodesta toiseen, että saataisiin noidatettua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Laaditaan yhden kerran huolella koko vuodelle suunnitelma, ja sitten toimitaan sen mukaan.
Kun ei huvita lähteä ulos palelemaan lasten kanssa, laitetaan hoitaja sinne ja mennään itse tärkeään suunnittelupalaveriin.
Yksinkertaisesti siihen, että ehtii täyttää kaikki ylemmältä taholta tulevat TuPa-tavoitteet. Näihin annetaan deadlinet ja sitten vo. t tekevät lasten haastatteluja, havainnointeja, suunnitelmia yhteenvetoja jne. joita kovapalkkaiset konsultit ovat Kaskossa keksineet. Niiden täyttämiseen se aika kuluu!
Etkä taatusti ole ikinä selvittänyt itsellesi, miksi suostut niitä tekemään. Valitat asiasta vauva-palstalla ja jatkat samaa kehäsi kiertämistä.
Koko sinun työurasi ajan tuo valintasi ei vaikuta yhtään mihinkään muuhun kuin niiden alaikäisten lasten pahan olon kasvuun. Niitä hanke ym. kirjauksiasi ei lue kukaan saati ajattele. Jos työhösi kuuluu kaksi päällekkäistä tehtävää, lasten kanssa leikkiminen ja merkityksettömien kaavioiden raapustelu, on tehtäväsi priorisoida kumpaa teet. Priorisointi on taito, jota edellytetään nykyään jokaisessa työssä. Kaikkea ei tietenkään voi tehdä. Olet priorisoinut mielestäni huonosti, jos humppaat siellä niitä tupa-juttujasi ja jätät lapset yhden hoitajan vastuulle toistuvasti.
Etkä edes mieti näitä vaihtoehtoja vaan menet kuin iso lammas polkuasi sen tupa-porkkanan kuvajaisen perässä. Tulos ja palkkio. Tulos mistä? Palkkio mistä?
Opettaja, joka ei täytä toimenkuvansa mukaisia tehtäviä on hyvin pian entinen opettaja. Kyllä ne kaikki tehtävät, jotka sinne on sälytetty on katsottu tärkeiksi ja vaka opettajien työnkuvat tekee kuitenkin joku korkeammin koulutettu kuin lastenhoitaja. On todella vastenmielistä tulla ketään syyttelemään siitä millainen toimenkuva tällä on.
Kyllä kaikissa duuneissa tehdään priorisointia, jossei pystytä hoitamaan tehtäviä muuten. Työvoimapula-alalla ei ole mitenkään uskottavaa pelotella potkuilla. Saatte kaikki sympatiat muuten raskaan työkuvanne takia, mutta silti kannustaisin ottamaan myös itse vastuuta priorisoinnin muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, te vanhemmat olette erilaisia. Tai ehkä vain tartuitte kuin piru raamattuun tuohon "raportti"-sanaan, en tiedä.
Mutta sen tiedän, että "ihan hyvä päivä" ei riitä, ei itselle ammattilaisena eikä varsinkaan sille lastaan hakevalle vanhemmalla, ainakaan meillä. Ei ole pitkäkään aika siitä kun sijainen tuumasi tuon klassisen "oli ihan hyvä päivä"-kommentin muutamalle vanhemmalle iltapäivällä ja heti tuli palautetta ettei päivästä kerrottu oikein mitään ja ei kai sitä tarvitse sattua jotakin jotta kuulee muuta(kin) kuin tuon ankean "ihan hyvä päivä oli heippa".
Toinen vaihtoehto ei ole mikään turinatuokio eikä se ole nyt suositeltavaakaan koska korona, mutta siihen n.1-2min kohtaamiseen on oltava aika ja mahdollisuus, koska kyseessä vanhemman rakkain ja tärkein ja hänen päivänsä kuulumiset.
Ja koska tuo ei todellakaan ollut ap tekstini pointti niin enempää en siitä tänne naputa.
2349
Mä haluun sen hianon Vantaa-logo collarin itselleni töihin! Haluan mainostaa ihanaa kuntaani joka arvostaa meitä varhaiskasvattajia collaripaidan verran!
Helsinkiläiset mukaan, teillehän näitä collareita puuhataan myös! Kai niihin saa goretex-pinnan niin voi pitää ulkonakin!?
PS, kustansin alkuvuodesta 150€ nastakengät itselleni töihin, kun tosiaan ulkoillaan "säässä kuin säässä", aattelin etten kuormita työterveyttä murtuneen raajan tmv vuoksi enkä aiheuta sijaistarvetta sillä tavoin.
Ei kestä kiittää, kutsumuksestahan minä!
PPS, kahvia en enää joka kk kaappiin tuo, en minä sitä kuukauden n.20 työpäivän aikana ehdi paketillista juomaan, kun ehdin ylipäätään kahvitauolle ehkä 3pvänä/vkossa ja sekin usein yläkanttiin.
Se on ammatinvalintakysymys, ei saa marista.
Vierailija kirjoitti:
Se on ammatinvalintakysymys, ei saa marista.
Niin, mitäpä väliä jollain lapsilla ja niiden turvallisuudella
Mukava hiihtoretki aamupäivällä, sitten syömään, lapset päivälevolle ja jännittämään olympiahiihtoja. Iltapäivällä tiimipalaveri ja vaihtelevat leikit pienryhmissä. Siirtymissä ja pukemisissa lapset pitkälti omatoimisia. Aikuiset tai lapset ei draamaile, vaan meillä on hauskaa yhdessä.
Miksi varhaiskasvatuksen ammattilaisten pitäisi työ- ja kasvatusasioista tehdä jotain vaikeaa, raskasta ja ahdistavaa? Ei kiitos, näin on mukavampaa ja laadukkaampaa.
Elämä on valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Mukava hiihtoretki aamupäivällä, sitten syömään, lapset päivälevolle ja jännittämään olympiahiihtoja. Iltapäivällä tiimipalaveri ja vaihtelevat leikit pienryhmissä. Siirtymissä ja pukemisissa lapset pitkälti omatoimisia. Aikuiset tai lapset ei draamaile, vaan meillä on hauskaa yhdessä.
Miksi varhaiskasvatuksen ammattilaisten pitäisi työ- ja kasvatusasioista tehdä jotain vaikeaa, raskasta ja ahdistavaa? Ei kiitos, näin on mukavampaa ja laadukkaampaa.
Elämä on valintoja.
Näin juuri. Tosin en ole varma, haluaako valittajat edes valita toisin.
Kuuntele Sari Valto Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50701327
Keskustelua päiväkotikasvatuksesta ja todellisuuksista nykytutkijoiden näkökulmista. Tutkija Aino Saarinen ja HY:n vo-koulutuksen opettaja Marjatta Kalliala.